Valtion kiinteistöjen turvallisuusvalvonta on jo huhtikuusta 2020 asti hoidettu entistäkin tehokkaammin, kun valvonta on keskitetty Senaatilla yhteen paikkaan. Turvallisuuspalvelukeskuksen vastuulla on eri puolilla maata sijaitsevien valtion kiinteistöjen turvateknisten laitteiden pääkäyttö- ja etävalvontapalvelut.
”Tavoitteenamme on parantaa valtion toimitilaturvallisuutta kustannustehokkaasti. Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla”, Senaatin turvallisuuspalvelukeskuksen päällikkö Pia Leivo sanoo.
Tällä hetkellä keskus tuottaa asiakkailleen pää- ja etäkäyttöpalveluita. Se huolehtii muun muassa kulunvalvonnasta, kuten siihen liittyvien tunnisteiden myöntämisestä. Lisäksi tehtäviin kuuluu muun muassa kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien pääkäyttötehtävät sekä turvallisuuteen liittyvien palvelupyyntöjen käsittely ja lupamenettely.
”Asiakas voi keskittyä ydintoimintoihinsa”
Keskuksen toiminta on laajentunut vauhdilla, ja tällä hetkellä pää- ja etäkäyttöpalveluiden piirissä on jo reilut sata asiakasta. Uudet turvallisuusvalvojat aloittavat työskentelyn maaliskuussa 2021.
Kevään mittaan toiminta laajenee niin, että keskus toimii myös öisin ja viikonloppuisin.
”Jos esimerkiksi Senaatin asiakkaan kulkukortti häviää yöaikaan tai viikonloppuna, keskus pystyy auttamaan mihin vuorokauden aikaan tahansa”, Pia Leivo kertoo.
Turvallisuuspalvelukeskuksessa on sen käynnistysvaiheessa työskennellyt viisi henkilöä, joista kolme on ollut turvallisuusvalvojia. Kun toiminta laajenee maaliskuussa, henkilöstömäärä tuplaantuu.
”Kun keskitämme toiminnan Senaatin turvallisuuspalvelukeskukseen, pystymme korottamaan valtionhallinnon turvallisuustasoa kustannustehokkaasti. Tilannekuvan hallinta, toimintojen koordinointi ja tapahtumista raportointi kuuluvat palveluumme, ja Senaatin työntekijät hoitavat koko prosessin. Asiakas voi keskittyä ydintoimintoihinsa, kun me tulemme vastaamaan toimitilojen turvallisuudesta kellon ympäri”, Leivo sanoo.
Tämän kevään aikana pystytetään myös hälytyskeskusjärjestelmät, jotka otetaan käyttöön auditoinnin jälkeen. Myös kriisiviestintäjärjestelmän pystyttäminen kuuluu tulevan kevään suunnitelmiin.
Korkeimman hälytysstandardin luokitus
Pia Leivolla on pitkä kokemus turvallisuusalalta asiakasvastuu- ja esimiestehtävistä. Hänen johdollaan valtakunnallinen turvallisuuspalvelukeskus tähtää alan korkeimpaan tasoluokitukseen. Finanssiala ry:n hälytyskeskusstandardi sisältää vaatimuksia, jotka liittyvät muun muassa tilojen ja tiedon suojaukseen, toiminnan laatuun ja vastuuhenkilöiden ammattitaitoon.
Hälytyskeskusstandardin vaatimukset täyttävät tilat valmistuvat loppuvuodesta. Akkreditoitu sertifiointielin arvioi Senaatin hälytyskeskustoiminnan pätevyyden.
”Tämän jälkeen voimme hakea Finanssiala ry:n hyväksyntää standardin SFS-EN 50518:2019 mukaiselle hälytyskeskustoiminnalle. Hyväksynnän saatuamme olemme valmiit aloittamaan hälytysvalvontapalvelun asiakkaillemme”, Pia Leivo kertoo.
Standardin hakemiseksi aloittaa helmikuussa toimintansa työryhmä. Sillä on edessään iso työ, sillä standardin hakeminen edellyttää laajaa dokumentaatiota.
”Kiehtova työnantaja ja ainutlaatuinen kokemus”
Turvallisuusvalvojien rekrytoinnissa on kiinnitetty huomiota paitsi osaamiseen, myös asenteeseen. Palkattaville työntekijöille tehdään turvallisuusselvitys ja heiltä edellytetään vankkaa kokemusta vastaavista tehtävistä. Kaikki valvojat koulutetaan huippumodernien toimitilaturvallisuusjärjestelmien käyttöön.
Turvallisuuspalvelukeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2020 alussa, ja tästä asti työssä ovat olleet mukana Tommi Viitanen ja Markku Uurainen. Molemmilla on pitkä kokemus vartiointi- ja turvallisuusalalta.
”Samaan aikaan, kun pystytimme uutta valvomoa, perehdyimme valtionhallinnon toimintaan. Vuoden mittaan uusia asiakkaita on tullut vauhdilla, ja oma tiimimme on kasvanut”, Tommi Viitanen sanoo. Hän aloitti keskuksessa turvallisuusvalvojana ja työskentelee tällä hetkellä vuorovastaavana.
Juuri nyt työlistalla ovat erityisesti etä- ja pääkäyttäjäpalvelut jatkuvasti kasvaville asiakasmäärille. Jatkossa työhön kuuluu myös hälytysjärjestelmän seurantaa ja sen vaatimia toimenpiteitä.
”Hälytys voi tarkoittaa, että paikalle hälytetään hälytysvartija tai viranomaiset, tai sitten tilanne pystytään hoitamaan etäyhteyksillä. Valvomme tehtävää koko sen kaaren ajan, ja tallennamme ja raportoimme toiminnan huolellisesti”, kollega Markku Uurainen jatkaa.
Hän aloitti vuosi sitten turvallisuusvalvojana ja työskentelee nykyisin järjestelmäasiantuntijana.
”Senaatin turvallisuuspalvelukeskus on kiehtova työnantaja. Vaikka valvomoympäristö oli minulle tuttu ennestään, on ollut ainutlaatuinen kokemus päästä rakentamaan tällaista turvallisuuden hermokeskusta uusimman tekniikan ja osaamisen avulla. Harvassa työssä pääsee perehtymään näin laajasti erilaisiin järjestelmiin”, Uurainen sanoo.
Lue myös: Turvallisuutta palveluna ja tilan osana? Tästä on kyse
Lue myös: Luken tilaturvallisuudelle uudet suuntaviivat
Lue myös: Valtioneuvoston linnan muurina toimii moderni turvateknologia