Seuraava iso ilmastoaskel otetaan yhteiskäyttötiloissa
5 min
Senaatti on vähentänyt ympäristövaikutuksiaan vuosien ajan, esimerkiksi pienentämällä kiinteistöjensä energiapäästöjä yli 70 prosentilla. Nyt käynnissä oleva työn muutos – siirtyminen etätöihin ja yhteiskäyttöisiin tiloihin – edistää hiilineutraaliutta.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on valtion toimitilojen päästöttömyys, ja tilojen toimijat vastaavat puolestaan oman toimintansa päästöttömyydestä.
Niinpä Senaatti painottaa valtion rakennusten kehittämisessä, käytössä ja ylläpidossa vähähiilisyyttä sekä energiatehokkuutta. Tulevaisuudessa esimerkiksi tehostetaan tilankäyttöä entisestään, viritetään arjen päästöt minimiin ja nostetaan kiertotalouden periaatteet uudeksi normaaliksi rakentamisen prosesseihin.
Tilankäytön tehostaminen on saanut lisävauhtia korona-aikana syntyneestä digiloikasta, sillä työn muuttuminen monipaikkaiseksi vähentää toimistotilojen tarvetta. Toimistot ovatkin muuttumassa monin paikoin eri toimijoiden yhteisiksi työympäristöiksi.
”Arvioimme, että muualla kuin valtion toimitiloissa tapahtuva työntekeminen jatkossa nelinkertaistuu”, Senaatti-kiinteistöjen työympäristöyksikön päällikkö Reetta Ripatti-Jokela kertoo.
Kiertotalouspilotilla 20 % pienempi hiilijalanjälki
Senaatti tarjoaa nykyäänkin valtion työntekijöille yhteisiä työympäristöjä, joita ovat Hupit, Sesamit ja Työ 2.0 Lab.
”Ne ovat kuitenkin olleet vasta alkusoittoa. Olemme jo ottaneet seuraavan askeleen kohti monen toimijan yhteisiä työympäristöjä, joissa voi valtion organisaatioiden lisäksi olla mukana muitakin toimijoita. Olemme esimerkiksi suunnittelemassa Poriin virastotaloa, johon tulee yhdentoista eri valtiotoimijan tilat sekä yhteiskäyttöiset asiakaspalvelutilat Porin kaupungin kanssa”, Reetta Ripatti-Jokela sanoo.
Yhteiskäyttöisyyden lisäksi Porin yhteistilahankkeessa uudenlaista ajattelua edustaa kiertotalouden periaatteiden edistäminen. Virastotaloa ollaan esimerkiksi näillä näkymin sijoittamassa olemassa olevaan kiinteistöön, entiseen postitaloon.
Porvoossa puolestaan avattiin elokuussa Verohallinnon ja Maanmittauslaitoksen yhteinen työympäristö ja asiakaspalvelupiste. Se on Senaatin kiertotalouspilotti, jossa on panostettu tilaresurssien tehokkaan käytön lisäksi rakennusteknisten kiertotalousratkaisujen tutkimiseen. Uudet tilat sovitettiin mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin rakenteisiin ja uusimisen sijaan osa pinnoista vain huollettiin. Uusille rakennusosille sekä kalusteille määriteltiin hankintakriteerit, joissa huomioitiin kiertotalous ja vähähiilisyys. Näillä toimilla hankkeen hiilijalanjälki pieneni noin viidenneksellä.
Valtion toimitilojen energiakulutuksen päästöjä on seurattu pitkään. Monenlaisilla toimilla niitä on onnistuttu pienentämään noin 70 prosentilla vuoden 2012 jälkeen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan valtion tilojen päästöistä noin puolet syntyy rakennusten lämmityksestä sekä muista arjen päästöistä ja puolet korjaamisesta sekä rakentamisesta.
Senaatti hallitsee toiminnastaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia ISO 14001 -ympäristöasioiden johtamisjärjestelmällä sekä WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmällä, jossa ympäristövaikutusten seuraaminen on tiivistetty seitsemään tärkeään näkökulmaan.
Koska valtion visiona on kokonaan päästötön työpäivä, tulee tulevaisuudessa jokaisen kiinnittää huomiota myös etätyön ja monipaikkaisen työn ympäristövaikutuksiin. Etätyöllä on sinänsä iso positiivinen ilmastovaikutus, koska se vähentää työmatkaliikennettä, mutta etätyöntekijän pitää ottaa myös muita asioita huomioon.
”Tärkeimpiä ympäristönäkökulmia etätöissä ovat energia, ruoka sekä jätteiden lajittelu ja kierrätys. Kotikonttorilla suurimpia positiivisia ympäristövaikutuksia saa aikaan valitsemalla sähkösopimukseen vihreän sähkön sekä siirtymällä kasvispainotteisempaan ruokavalioon”, WWF Suomen asiakkuuspäällikkö Helka Julkunen neuvoo.
”Vaikka tärkeintä ympäristön kannalta on se, mitä syö, niin myös ruokahävikkiin kannattaa kotona kiinnittää huomiota. Varsinkin kahvin käytössä voi säästää: poisheitetty kahvi voi muodostaa melkein 13 prosenttia kodin ruokahävikistä. Ja luonnonvaloa kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Siinä auttaa ikkunoiden pesu – lika voi viedä auringonvalon tehosta jopa 40 prosenttia.”
Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttäjät saavat käyttöönsä WWF:n oppaan, jossa on tarkempia ympäristöohjeita etätyöhön. Lisäksi WWF kehittää ympäristöjärjestelmäänsä ottamaan lisääntyvän etätyön nykyistä paremmin huomioon.
”Meillä ei ole valmista mallia, vaan haluamme kehittää sen yhteistyössä verkostomme kanssa. Näin käyttäjät pääsevät itse kertomaan, mitkä ovat heille olennaisimmat asiat”, Helka Julkunen kertoo.
Ohjenuoraksi valtion yhteinen vastuullisuusraportointi
WWF:n Green Office -järjestelmän käytäntöjä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uusi, päivitetty Ilmastolaskuri otetaan käyttöön vuoden 2021 alkupuolella. Sen avulla organisaatio voi laskea oman hiilijalanjälkensä ja vertailla tuloksiaan aiempiin vuosiin. Ilmastolaskuri tuottaa myös toimialakohtaista vertailutietoja koko Green Office -verkostosta.
Senaatti on käyttänyt Green Office -ympäristöjärjestelmää vuodesta 2009 lähtien kaikissa toimipisteissään ja suosittelee samaa myös asiakkailleen.
”Green Office -tiimimme työ on painottunut jatkuvaan parantamiseen jokaisessa toimistossamme, ja olemme saaneet aikaan hyvää kehitystä. Seuraava kehitysponnistuksemme on huomioida tulevassa ympäristöohjelmassa työn muuttuminen paikkariippumattomaksi. Samaan aikaan oma organisaatiomme on kasvanut voimakkaasti, Puolustuskiinteistöjen aloitettua toimintansa vuoden 2021 alussa. Tavoitteenamme on yhdistää molempien Green Office -tiimit ja uudistaa samalla myös Green Office -toimintaamme ylipäätään”, Senaatin asiantuntija Riikka Manninen kertoo.
Tulevaisuudessa valtion vastuullisuustyötä tulee ohjaamaan valtion toimijoiden yhteinen vastuullisuusraportoinnin malli, johon Valtiokonttori kehittää parhaillaan ohjeistusta.
Vuosittainen Senaatin ja WWF Green Officen järjestämä asiakastilaisuus
Tämän artikkelin teemoihin syvennyttiin joulukuussa 2020 järjestetyssä valtion Green Office –verkoston asiakastilaisuudessa. Videota klikkaamalla pääset tutustumaan tilaisuuden tallenteeseen.
Vastuullisuus näkyväksi valtiolla
Valtiokonttori kehittää parhaillaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteille pohjautuvaa raportointikehystä, jonka avulla ministeriöt, virastot ja laitokset rupeavat raportoimaan vastuullisuudestaan.
Jokainen yksikkö käynnistää oman vastuullisuusraportointinsa tunnistamalla 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, jotka ovat merkityksellisiä juuri niiden toiminnan kannalta.
Vastuullisraportti on johtamisen väline, jonka avulla saadaan näkyväksi valtiolla tehtävän työn vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista osa ministeriöiden sekä valtion virastojen ja laitosten toiminnan säännöllistä vuosiraportointia.
WWF Green Office toimii yrityksen tai organisaation ympäristöjohtamisen välineenä. Senaatti on ollut mukana Green Officessa vuodesta 2009 lähtien.
Jokainen organisaatio tekee oman ympäristöjärjestelmänsä perustuen Green Office -malliin, johon kuuluu nykytilan selvitys, tavoitteet, toimenpiteet ja tarkastus.
Kun ympäristöjärjestelmä on tarkastettu, organisaatio saa WWF Green Office -sertifikaatin. Se takaa, että organisaatio toimii vastuullisesti ja on sitoutunut myös ympäristötyönsä jatkuvaan parantamiseen.
Työpaikkojen merkittävimmät ympäristövaikutukset on jaoteltu Green Office -järjestelmässä seitsemään kategoriaan:
Johtaminen
Viestintä ja sitouttaminen
Energia ja vesi
Hankinnat
Kierrätys, lajittelu ja siivous
Liikkuminen
Ruoka
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?