Jos haluamme Suomeen maailman laadukkaimmat sisäolosuhteet, pitää ongelmista keskustella avoimesti ja eri osapuolia kuunnellen. Senaatti-areenassa startattiin uudenlainen raikas mielipiteenvaihto ja yhteispeli – ja #Suurituuletus-keskustelu jatkuu!
Senaatti-kiinteistöt on julistanut strategiassaan nollatoleranssin sisäilmaongelmille. Ennakoinnin ja nopean reagoinnin lisäksi kunnianhimoisen tavoitteen ytimessä on rakentavan ja ratkaisukeskeisen keskustelukulttuurin luominen usein tulehtuneena käyvän väittelyn tilalle.
Syksyn 2019 Senaatti-areenan teemana olikin Suuri tuuletus – raikasta keskustelua parempien sisäolosuhteiden puolesta. Puheenvuorojen ja keskustelun lomassa kutsuvieraat pääsivät jakamaan oman näkemyksensä kolmesta sisäolosuhteisiin liittyvästä väitteestä. Näin palautetta ja käymiään keskusteluja summaavat Senaatin asiantuntijat Anne Korpi, Juuso Anttonen ja Risse Koponen.
Väite: Suomessa tehdään sisäolosuhteisiin liittyvää yhteistyötä kiinteistön käyttäjien ja kiinteistönomistajien kesken.
Asteikko: Riittävästi – liian vähän
Sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Anne Korpi: ”Pyykkipoikien mukaan yhteistyötä tehdään, mutta ei riittävästi. Oli mukava kuulla, että meillä Senaatissa yhteistoimintaa kiinteistön käyttäjien kanssa on keskimääräistä enemmän – kaikki kiinteistönomistajat eivät nimittäin vielä pidä asiaa niin tärkeänä.
Valtion uunituoreen sisäolosuhdetoimintaohjeen tehtävä on varmistaa, että työympäristössä on laadukas sisäilma. Ohjeen tehtävä on auttaa ennaltaehkäisemään sisäilmasta johtuvaa oireilua ja vakiinnuttaa kaikkiin valtion virastoihin yhtenäiset menettelytavat, jos oireita tai haittoja ilmenee.
Tämän päivän selvä viesti oli, että hyvässä yhteistyössä korostuu viestintä ja kuuntelu. Yhteisen sisäilmaohjelman avulla jokainen tietää oman roolinsa ja tehtävänsä sekä toimii sen mukaisesti. Kaikki tietävät, miten tiloja käytetään asiallisesti ja ylläpidetään hyviä sisäolosuhteita.
Rakennusten kunnon ja hyvän sisäilman ylläpitämiseen pitää myös varata rahaa ja asiantuntijoita. Keskusteluissa nousi esiin, että kunnissa ja etenkin yksityisissä kiinteistösijoitusyhtiöissä sisäilma-asioiden hoitoon liittyvässä käyttäjäyhteistyössä on vielä tehtävää, vaikka toimintamallit alkavat olla jo tuttuja. Jos vastuunkantajia ei ole nimetty selkeästi, asioiden selvittely saattaa venyä ja yhteydenpito mutkistuu.”
Lue myös: Senaatin kuusi tekoa hyvän sisäilman puolesta
Väite: Suomessa rakennusten kuntoa tutkitaan.
Asteikko: Ennakoivasti ja perusteellisesti – liian myöhään ja pintapuolisesti.
Ylläpidon asiantuntija Juuso Anttonen: ”Vastaajien enemmistö oli sitä mieltä, että rakennusten kuntoa tutkitaan liian myöhään ja pintapuolisesti. Kiinnostava huomio keskusteluissa oli, että kaikkia arvioita ja tutkimuksia ei suoriteta säännöllisesti, jos ne eivät ole lakisääteisiä tai viranomainen ei ole niihin velvoittanut. Sellaisia ovat esimerkiksi tietyt ilmanvaihtoon liittyvät tarkastukset.
Tässä on siis meillä Suomessa vielä parannettavaa, vaikka kuntoarviotoiminta onkin yleistä esimerkiksi rakennusalalla. Käytännöksi olisikin otettava rakennusten kunnon systemaattinen, ennakoiva ja riittävän hyvä arviointi. Myös arvioissa havaitut asiat on laitettava kuntoon järjestelmällisesti.
Koko rakennuksen elinkaaresta on pidettävä hyvää huolta. Korjausten siirtäminen rahan puutteessa altistaa riskeille. Toisaalta rakennusta ei kannata pitää myöskään ylikunnossa. Jokaisella rakennuksen osallakin on elinkaari, jonka päätteeksi ne kannattaa vasta uusia. Tunnista siis asiat, priorisoi ja toimi parhaan tietämyksesi mukaan.
Me Senaatissa olemme kehittäneet oman rakennusten katsastusmallin, jotta voimme pureutua asioihin juuri ennakolta ja säännöllisesti. Teemme ennakoivat katsastukset kolmen vuoden välein. Niissä arvioidaan, miten rakenteet ja ilmanvaihto vaikuttavat sisäolosuhteisiin. Tulosten perusteella tehdään tarkempia tutkimuksia ja kohdennetaan huoltoja, kunnossapitoa ja investointeja.”
Lue myös: Ennakointi on paras keino torjua sisäilmaongelmia
Väite: Suomessa on osaamista ja välineitä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.
Asteikko: Esimerkillisen paljon – liian vähän.
Sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Risse Koponen: ”Osaaminen ja välineet näyttäisivät meillä Suomessa olevan kunnossa, sillä pyykkipoikia ripustettiin erityisesti narun positiiviseen päähän.
Sisäilman tutkiminen ja tulosten tulkinta ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä, sillä tutkimustavat eivät ole vielä tarpeeksi luotettavia. Emme esimerkiksi pysty yhdistämään sisäilmatutkimuksia ja niiden aiheuttamiksi epäiltyjä sairauksia, joten emme tiedä vielä tarkasti, mitä pitäisi mitata. Mittaustuloksemme ovat suuntaa-antavia, mutta jos niiden avulla selviää, että rakennuksessa on vaurio, se korjataan.
Olemme Senaatissa jo tähän mennessä tehneet kovasti töitä paremman sisäilman puolesta: meillä on sisäilma-asiantuntijat, nopean toiminnan joukot sekä sisäolosuhteiden mittaukset ja sisäolosuhdekoirat. Selvitämme asioita kaikin mahdollisin keinoin.
Koirat ovat suosituin ’tutkimusvälineemme’. On niiden ansiota, että mikrobiperäisiä rakennevaurioita etsittäessä osumisprosenttimme on hieman parempi kuin alalla yleensä. Suomi on sisäilmakoirien käyttämisen kärkimaita. Se näkyy myös näissä osallistujien vastauksissa.”
Lue myös: Sisäilmakoirien K9-ryhmä nuuhkii ongelmat esiin
Senaatti-areenassa käytiin vilkasta keskustelua monien alustusten pohjalta. Niitä yhdistivät kolme tärkeää näkökulmaa:
1. Kuuntele, keskustele ja kunnioita. Kuuntele ihmistä, kun hän kertoo kokemistaan ongelmista rakennuksen sisäilmassa. Ihmisen kokemukset ovat tosia hänelle, joten kunnioita niitä. Kunnioita myös muiden näkemyksiä. Anna keskustelulle aikaa. Keskustelu on arvokasta jo itsessään, sillä sen avulla opitaan uutta.
2. Arvioi, selvitä, tutki ja viesti. Rakennusten kunnosta täytyy pitää huolta säännöllisesti. Tarvittaessa asioita pitää selvittää tai tutkia myös syvällisemmin. On myös tärkeää, että asioista viestitään selkeästi ja ymmärrettävästi kaikille osapuolille – sekä suurelle yleisölle median kautta.
3. Investoi. Paraskaan tutkimus tai viestintä ei auta, jos rakennusten ylläpitoon ei varata riittävästi rahaa. ”Esimerkiksi poliisitalojen ja rajavartiolaitoksen rakennusten ylläpitoon ei ole investoitu riittävästi. Siitä kärsivät rakennusten käyttäjät”, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo sanoi avauspuheenvuorossaan.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Tässä artikkelissa kerromme valkoisesta rakennuspölystä, harmaasta huonepölystä ja niistä siivoustyötä edesauttavista keinoista, joiden käytön myötä auringonvalo ei paljasta sakeaa pölypilveä.
Puolustuskiinteistöt satsaa entistä vahvemmin hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen varusmiehille sekä puolustusvoimien ja heidän strategisten kumppaniensa henkilöstölle. Senaatin tytärliikelaitoksen omat uudet sisäilma-asiantuntijat keskittyvät ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Rakennuskatsastukset ja vinkkipalkkiot ovat hyvänä apuna.
Puolustuskiinteistöt panostaa isosti sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn: Puolustusvoimien koko rakennuskanta peruskorjataan kuluvalla vuosikymmenellä ja ongelmien ratkaisemista varten on palkattu omat sisäilma-asiantuntijat. ”Kun kansakunta antaa parhaassa iässä olevan ikäluokkansa maanpuolustukseen, on meidän taattava…
Joensuun Kauppakatu 40:een rakennetaan usean valtion viraston yhteiskäyttötilat ja asiakaspalvelu. Korjauksen yhteydessä kiinteistön sisäolosuhteita parannetaan uusimalla talotekniikkaa kiireestä kantapäähän. Toimivan ilmanvaihdon ja lämmityksen lisäksi hyvää sisäilmaa rakennetaan myös materiaalivalinnoilla ja…
Kun puhutaan hyvästä akustiikasta, ajattelee yksi kaikuisia kirkkosaleja ja toinen hipihiljaista kirjastoa. Joensuun Kauppakatu 40 virastotalon peruskorjauksessa seitsemän virastoa muuttaa saman katon alle, yhteiskäyttöisiin tiloihin. Tilojen hyvään akustiikkaan panostetaan hankkeessa…