Tilojen akustiikka suunnitellaan käyttötarkoituksen mukaan

– Akustiikka tulisi aina suunnitella tilan käyttötarkoituksen mukaan. Kirkkosalin akustiikka tukee äänen kulkua viimeiseen penkkiriviin ja urkujen soinnin muodostusta. Kirjastossa – tai toimistossa – vastaavat ominaisuudet eivät tuota ylevää elämystä, vaan päinvastoin. Hyvä akustiikka ei siis ole yksiselitteinen käsite, vaan on parempi puhua tarkoituksenmukaisesta akustiikasta.

Tilan akustiikan suunnittelu lähtee liikkeelle tilaan ulkopuolelta tulevan ja tilasta ulos lähtevän äänen ja tärinän eristämisestä. Kun tilan ulkopuoliset äänet on saatu haltuun, ryhdytään tarkastelemaan tilan tarpeita sen käyttötarkoituksen mukaan.

– Työtiloja suunnitellessa pitää ottaa huomioon sekä äänen vahvistus että vaimennus. Tarkastelemme siis esimerkiksi sitä, miten hyvin puheesta saa selvää tai kuinka paljon naapurin puhe häiritsee viereisiin työ- tai puhelinpisteisiin. Tilojen akustiikan suunnittelu on myös tasapainottelua erilaisten tarpeiden ja mieltymysten välillä. Lopputilanteeseen vaikuttavat myös tilojen käyttäjien tavat puhua: puheäänten desibelit voivat vaihdella huomattavasti puhujasta riippuen, Oksanen kuvailee.

Pelkillä akustisilla ratkaisuilla ei voida avoimiin tiloihin luoda hyvää ääniympäristöä, vaan se vaatii myös toimintatapojen muutoksia. Kuulumiset voidaan vaihtaa kahvilassa ja palaverit työtovereiden kanssa tai pidemmät puhelut pidetään vetäytymistiloissa tai puhelinkopeissa.

Hiljaisuus korostaa ääniä

Avoimista tiloista, joissa on tehty pelkkää huonevaimennusta, saattaa tulla häiritsevän hiljaisia.
Tämä johtuu siitä, että hiljaisissa tiloissa erilaisiin ääniin myös kiinnittää automaattisesti enemmän huomiota kuin tiloissa, joissa on jonkin verran ääntä.

– Tilasta voi tulla työntekoa ajatellen jopa liian hiljainen. Hyvä toimitila vaatii sen, että huonevaimennuksen lisäksi tilaan tuotetaan tasaista taustaääntä, joka peittää alleen viereisestä työpisteestä kuuluvat äänet. Usein “taustamelu” tuotetaan ilmanvaihdon kautta, mutta sen tuottama ääni ei ole tasaista ja siitä puuttuu tiettyjä taajuuksia, jotka parantavat taustaäänen toimivuutta. Siksi yhä useammin ollaan siirtymässä tuotettuun taustaääneen tiloissa, joissa sen tasalaatuisuus on erityisen tärkeää ja joissa tarve sille on suurempi, Oksanen toteaa.

Joensuun virastotalon akustisten ratkaisujen suunnittelu on vielä kesken, mutta alustavasti peittoäänijärjestelmä on suunniteltu rakennettavaksi yhteisasiakaspalvelun tiloihin. Näissä tiloissa käydään jatkuvasti luottamuksellisia keskusteluja asiakkaiden kanssa, joten peittoäänijärjestelmä parantaa myös yksityisyyden suojaa.

– Yleisin käytössä oleva peittoääni on tasainen humina, se tuntuu kiinnittävän huomiota itseensä vähiten. Myös hiljaista musiikkia ja veden lorinaa on testattu, mutta ne tuntuvat herättävän enemmän intohimoja tilojen käyttäjissä, Marko Oksanen kertoo.

Työtiloja erilaisiin tarpeisiin

Marko Oksanen kiittää Joensuun virastotalon tilojen suunnittelua siitä, että niissä on otettu akustiikan kannalta tärkeitä asioita huomioon jo ennen kuin akustikko on astunut mukaan kuvioihin.

Joensuun virastotaloon tulee muun muassa tiloja hiljaiseen työskentelyyn ja ryhmätöihin ja kokoustamiseen. Puheluita varten rakennetaan vaimennettuja puhelinkoppeja, jotka antavat rauhan myös puhujalle. Vapaamuotoisemman työskentelyn tarpeisiin vastaa työskentelykahvila.

– Kun samantapaiset työtehtävät on sijoitettu samoille alueille, saadaan tilojen akustiikkaakin säädettyä paremmin.

Tilojen rakenteiden eli seinien ja lattioiden akustisten ratkaisujen lisäksi tilojen akustiikkaa muovataan erilaisten sermien ja työpistemoduulien avulla.

– Modernit avotilat ovat hyvin erilaisia kuin vaikkapa vielä 15 vuotta sitten rakennetut. Nykyään ymmärretään, että hyvä ääniympäristö vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Akustiikkaan panostamalla voidaan tuottavuutta tutkimusten mukaan parantaa jopa 20 prosenttia, Oksanen mainitsee.

Tarpeiden lisäksi akustiikkasuunnittelua ohjaavat tavoitetasot ja ohjearvot. Tällaisia ovat mm. Ympäristöministeriön ohje rakennusten ääniympäristöstä, standardi SFS5907 Rakennusten akustinen luokitus ja Sisäilmastoluokitus.
– Nämä ovat perustana suunnittelulle ja käyttäjät, tilaajat ja muut suunnittelualat antavat lopulliset suuntaviitat tavoitetasoihin ääneneristysten, ilmanvaihdon taustaäänitason ja huonevaimennusten suhteen, Oksanen toteaa.