Korkeat turvavaatimukset ja 24 erillistä kiinteistöä. Valtioneuvoston rauhan valvominen on haastava tehtävä. Turvallisuuden takaavat tuhannet kamerat ja Senaatin turvallisuuden asiantuntijat.
Turvaportin ovet avautuvat suhisten, ja vierailijat pääsevät yksitellen Valtioneuvoston linnan aulaan. Vuorossa on henkilöllisyyden tarkastus. Yksikään kutsumaton vieras ei Valtioneuvoston tiloihin pääse, siitä pitävät nykyisin huolen Senaatti-kiinteistöjen kattavat turvallisuuspalvelut.
”Uhkien on pysyttävä rakennustemme ulkopuolella. Nämä voivat olla mitä tahansa tietoturvallisuudesta fyysiseen uhkaan”, kertoo Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Juha Pallaspuro (kuvassa oikealla).
”Meille on erityisen tärkeää, että henkilöstömme voi työskennellä turvassa ja rauhassa. Turvallisuuden on oltava näkymättömänä kaiken taustalla.”
Senaatti tarjoaa asiakkailleen yksilöllisiä turvallisuusratkaisuja, jotka räätälöidään jokaisen asiakkaan tarpeisiin erikseen. Valtioneuvoston kanslian tapauksessa huomioitavia erityispiirteitä riittää.
”Aloitimme yhteistyömme miettimällä tapoja tehostaa Valtioneuvoston kanslian turvallisuuspalveluita aina turvallisuuden perusinfrastruktuurista alkaen. Palvelumme auttavat Valtioneuvostoa keskittymään omaan ydintoimintaansa”, Senaatin turvallisuusyksiköstä vastaava Tuomas Lehmusmetsä kertoo yhteistyön lähtökohdista.
Valtioneuvoston kanslian turvallisuuspalveluiden toteuttaminen on haastavaa jo senkin takia, että Valtioneuvostolla on 24 erillistä kiinteistöä.
”Erillisistä rakennuksista huolimatta tilannekuvan ja toteutuksen pitää olla yhtenevä kaikkien kohteiden osalta. Laitteistoja on ylläpidettävä, päivitettävä ja varmistettava jatkuvasti”, Tuomas Lehmusmetsä kertoo.
Lue myös: Turvallisuutta palveluna ja tilan osana? Tästä on kyse
Valtiojohdon kohdalla turvallisuuden merkitys korostuu erityisen paljon: Valtioneuvoston kanslia on ministeriö, joka muun muassa vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta sekä Suomen EU-politiikan yhteen sovittamisesta.
”Valtioneuvoston kanslian rooli turvallisuudessa perustuu oikeuteemme ohjata muita ministeriöitä: tehtävien ytimeen kuuluvat valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen turvallisuuden ohjaus, yhteensovittaminen ja turvallisuuspalvelut”, Pallaspuro kertoo.
Valtioneuvoston lukuisiin kiinteistöihin onkin asennettu valtaisa määrä turvalaitteita.
”Valtioneuvoston kiinteistöissä on enemmän turvateknologiaa kuin pikkukaupungissa yhteensä: tuhansia kameroita, tuhansia kulunvalvottuja ovia. Lukuisia turvaportteja ja ovipuhelimia. Valtioneuvostolla on jatkuvasti tieto siitä, keitä rakennuksissa on sisällä ja missä he liikkuvat.”
Teknologian lisäksi tarvitaan tietysti myös ihmisiä, eli aula- ja vartiointipalvelut sekä käyttöpalveluiden asiantuntijoita.
”Muutoksia järjestelmiin ja tilanteisiin tulee joka päivä, ja niihin on reagoitava välittömästi. Siksi Valtioneuvoston kiinteistöissä toimii joukko Senaatin turvallisuusasiantuntijoita, jotka käärivät hihansa päivittäin.”
Turvallisuuspalveluita haastaa myös kiinteistöjen korkea käyttöaste. Tilat on jaettu eri turvallisuustason vyöhykkeisiin riippuen siitä, ketkä tiloja käyttävät ja millaista salassa pidettävää aineistoa siellä käsitellään.
”Turvarajoitteet ja teknologian määrä riippuvat siitä, onko tila vain henkilökunnalle vai useiden eri sidosryhmien käyttämä, vaikkapa lehdistötilaisuuksia varten. Muun muassa kulunvalvonnalla rajoitetaan, kuka tiloihin pääsee. Tietyillä alueilla valvonta on kohotettua”, Lehmusmetsä kertoo.
Kiinteistöjen määrän ja korkean käyttöasteen lisäksi kolmas Valtioneuvoston erityispiirre on, että suuri osa rakennuksista on suojeltuja arvokiinteistöjä, kuten Säätytalo, Smolna ja Valtioneuvoston linna.
”Turvallisuusratkaisuissa on huomioitava myös kiinteistöjen historia. Kameroita ei voi kiinnittää mihin tahansa, eikä kaapeleita saa vetää joka seinälle. Turvateknologiaa on asennettu rakennusten ominaispiirteitä vaalien”, Valtioneuvoston kanslian Juha Pallaspuro sanoo.
Lue myös: Turvallisuussuunnitelmat paperilta käytäntöön
Onnistunut turvallisuuspalveluiden tarjoaminen vaatii asiantuntemusta, yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja vahvaa suunnittelua.
”Yhteistyön kautta syntyy selkeä näkemys tarpeista. Asiakkaana asetamme turvallisuusvaatimuksia, jotka Senaatti on täyttänyt hienosti. Yhteistyömme toimii, ja meillä on yhteiset tavoitteet turvallisuuden parantamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi”, Juha Pallaspuro kertoo.
Senaatin Tuomas Lehmusmetsän mukaan yhdenmukaiset ja tehokkaat palvelut parantavat turvallisuutta, mutta myös säästävät kustannuksissa.
”Jos joka virasto hankkii omat turvallisuuspalvelunsa, samoissa tiloissa saattaa olla useampia päällekkäisiä turvajärjestelmiä, jotka tekevät samoja asioita. Kun kaikki turvallisuuspalvelut tulevat meiltä, vältytään turhilta päällekkäisiltä ratkaisuilta.”
Vuonna 1892 pääministeri sai johdettavakseen oman kanslian, senaatin talousneuvoston.
Vuonna 1918 sen nimi muutettiin valtioneuvoston kansliaksi. Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia turvaa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Kansliassa toimii kuusi yksikköä, kuten Suomen EU-politiikan johdonmukaisuudesta vastaava EU-asioiden osasto, ministeriöiden yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä vastaava Valtioneuvoston hallintoyksikkö sekä pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta vastaava Strategiaosasto.
Vakituisia työntekijöitä on tällä hetkellä noin 550.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Puolustuskiinteistöissä on käynnistetty tehostetut turvallisuuden ja varautumisen toimenpiteet.
Valtion tiloissa on entistäkin turvallisempaa työskennellä, sillä Senaatin hälytyskeskus täyttää nyt korkeimman hälytyskeskusstandardin vaatimukset. Turvallisuuspalvelujen keskittäminen parantaa palvelua ja tuo virastoille säästöjä.
Äänekoskelle nousi Suomen ensimmäinen poliisiasema, joka on tehty uuden poliisitalokonseptin mukaan. Seinät ja sellit ovat siirreltäviä, poliisiautoille on kunnolla tilaa ja asiakaspalvelussa säilyy yksityisyydensuoja – Äänekosken kokenut rikoskomisario Reima Rossi…
Vuoden toiminnassa ollut Senaatin uusi turvallisuuspalvelukeskus kasvaa, ja kevään mittaan keskuksen toiminta laajenee ympärivuorokautiseksi. Turvallisuuspalvelukeskus on tekniikaltaan ja osaamiseltaan Suomen modernein.
Järjestelmäkeskuksen asiantuntijat ovat Puolustusvoimien liikkuvinta henkilöstöä. Tampereella heitä odottaa nyt moderni kotitukikohta, josta löytyy sopiva tila niin kollegojen tapaamiseen kuin arkaluontoisten töiden hoitamiseenkin.
Käyttöjoustavat tilat ja uusi tekniikka vapauttavat lisää aikaa armeijan ydintoiminnoille, opiskelulle ja liikunnalle. Kun varusmiespalveluksessa viihdytään, myös maanpuolustustahto pysyy korkeana.
Vuoden 2019 ensimmäisessä Senaatti-areenassa asiantuntijat keskustelivat valtionhallinnon turvallisuudesta sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinnasta. Kysyimme osallistujilta, mitä he tilaisuudelta odottivat ja mitä eväitä he siitä saivat.