Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa tärkeintä on viihtyvyys: yhteisöllisyys, osallistuminen ja ihmisen kokoiset tilat, jotka houkuttelevat pysähtymään. Sykkivä sydän – eli elinvoimainen keskusta – on kestävä kilpailuetu koko kaupungille.
Kuinka luodaan tulevaisuuden kestävää kaupunkia? Millaisessa kaupungissa on hyvä elää? Tätä pohdittiin syksyn 2019 Senaatin Tori -tilaisuudessa kiinteistöalan ammattilaisten ja vaikuttajien voimin. Lisäksi Helsingin Musiikkitalolla kuultiin Senaatin kiinteistökehityshankkeiden tuoreimmat kuulumiset. Niillä on iso rooli Suomen kaupunkien tulevaisuudessa, sillä hankkeissa kehitetään kokonaisia uusia kaupunginosia, kampuksia ja asema-alueita.
Poimimme Senaatin Torin esityksistä viisi trendiä, jotka muokkaavat tulevaisuuden kaupunkien suunnittelua.
Gehl Architectsin luovalla johtajalla David Simillä on takanaan yli kymmenen vuoden ura kaupunkisuunnittelun parissa. Hänen mukaansa tärkeintä tulevaisuuden kaupunkirakentamisessa on ottaa huomioon asukkaiden viihtyvyys.
”Kaupunginosa on mielentila”, Sim vertaa. Hänen mukaansa asukkaat viihtyvät ympäristöystävällisessä, vehreässä ympäristössä, jossa on tilaa oleskella ja jossa lapset voivat leikkiä vapaasti.
Ihmiset tietävät itse, millaisessa ympäristössä haluavat asua. Heidän mielipiteidensä pitäisi olla tärkeässä asemassa, kun rakennetaan kehitykseltään kestävää kaupunkia.
”Elämä edellä”, muistuttaa David Sim. Asukkaiden hyvinvointi ja tarpeet ovat kaupunkisuunnittelussa tärkeimpien tavoitteiden joukossa. Päättäjien ja suunnittelijoiden kannattaa siis ottaa kontaktia alueen asukkaisiin ja pyytää heiltä palautetta kehityksen eri vaiheissa.
David Sim sanoo, että Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina on hyvä esimerkki kaupungista, jossa asukkaiden tarpeet on huomioitu. Kaupunkilaiset viettävät aikaansa kaupungin kävelykadulla, haistavat tuoreen kahvin tuoksun ja nauttivat olostaan. Kun kaupunkilaiset ovat rentoutuneita, he myös kuluttavat enemmän.
Kööpenhaminassa on viihtyisiä julkisia alueita, tiloja ja katuja. Kaupunki on suunniteltu pyöräilijöille sopivaksi, joten hiilijalanjälkeä säästävä liikkuminen paikasta toiseen on helppoa myös talvella. Asuinalueet on rakennettu yhteisöllisyyttä painottaen. Pienet yksityiskohdat tekevät Kööpenhaminasta hyvän paikan elää.
Korkeiden rakennusten sijaan David Sim suosittelee harkitsemaan matalampaa rakentamista ja korkeuserojen hyödyntämistä. Rakennusten alakerroksiin kannattaa sijoittaa esimerkiksi kahviloita ja kauppoja.
”Luodaan ihmisen kokoisia tiloja, jotka houkuttelevat kävelyn lisäksi pysähtymään”, komppaa professori, valtiotieteiden tohtori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius.
Hän suosittelee, että suunnittelijat pitäisivät mielensä avoinna uudenlaiselle perspektiiville.
”Helsingin keskustakirjasto Oodi hyvä esimerkki muotokielen tuomisesta ihmisen lähelle houkuttelevasti ja lähestyttävästi.”
”Voisimmeko rakentaa jotain, joka osoittaa, että elämme tätä vuosisataa?” Markku Wilenius pohtii ihmislähtöistä rakentamista.
Hän muistuttaa, että kaupunkien ja keskustojen menestys riippuu niiden kyvystä ohjata kehityksensä suuntaa peilaten sitä sekä historiaansa ja identiteettiinsä että globaaleihin trendeihin.
”Sykkivä sydän on kestävä kilpailuetu koko kaupungille. Muuten väki katoaa reunamilla oleviin ostoskeskuksiin.”
Senaatin Tori -tapahtumat kokoavat yhteen kiinteistökehittäjiä, rakennuttajia, kiinteistösijoittajia, kiinteistöliiketoiminnan asiantuntijoita ja toimijoita sekä viranomaisia. Lue lisää ja katso esityksiä: https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/senaatin-tori/
Senaatti esitteli Senaatin Tori 2019 -tapahtuman aikana myös otoksen kiinteistökehityskohteistaan. Seuraavien vuosien aikana Senaatti kehittää aktiivisesti alueita muun muassa Helsingin Pasilassa ja Huopalahdessa, Espoon Otaniemessä sekä Turun Pihlajaniemessä.
Lokakuussa avautuu uusi Pasilan asema ja kauppakeskus Tripla, ja Keski-Pasilan Ratapihakorttelit saavat ensimmäiset uudet asukkaat ensi kesän aikana.
”Uskomme Pasilan sijaintiin ja pääkaupunkiseudun kasvuun. Suunnitteilla on urbaani, keskustamainen alue, jossa on viihtyisiä umpikortteleita ja paljon viheralueita ja -kattoja”, sanoo Senaatin kiinteistökehitys- ja myyntiyksikön kiinteistökehitysryhmän päällikkö Marjaana Berger.
Turun Pihlajaniemeen on suunnitteilla aivan uusi kaupunginosa, kun Puolustusvoimien toiminta alueella on vuosien saatossa vähentynyt. Kaupunginosa tarjoaa tulevaisuudessa kodin vähintään viidelle tuhannelle turkulaiselle.
”Tavoitteena on uusi, vetovoimainen, merellinen ja urbaani kaupunginosa. Alueen pohjoisosaan suunnitellaan kaupallista keskusta, josta löytyy päivittäistavarakauppa ja muita palveluja”, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius sanoo.
Lue lisää: Pihlajaniemen suunnittelussa hyvä kaupunkiympäristö etusijalla
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…