Louhisaari
Kuvia kohteesta
Historia
Louhisaari sijaitsee Askaisten pitäjässä purjehduskelpoisen meriväylän varrella. Päärakennuksen kivilaattaan on hakattu latinankielinen kirjoitus ja vuosiluku 1655, joka viittaa linnan rakentamisen ja muuraustöiden alkamiseen. Päärakennuksen vesikatto viimeisteltiin 1658, jota voidaan myös pitää linnan valmistumisvuotena. Sisätilojen viimeistely jatkui vielä 1660-luvulla, jolloin myös sivurakennukset pystytettiin.
Suomen kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming (1619-1673) rakennutti Louhisaaren linnan. Louhisaari kuului yli kolmesataa vuotta Fleming-suvulle, kunnes velkojen vuoksi Herman Flemingin perikunnan oli pakko myydä Louhisaari 1791. Muutaman omistajanvaihdoksen jälkeen ensimmäinen Suomeen asettunut Mannerheim osti Louhisaaren 1795, minkä jälkeen se kuului yli sata vuotta Mannerheim-suvulle. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim syntyi Louhisaaressa 1867. Tämän jälkeen Louhisaari päätyi Hannusten suvulta 1961 Suomen Marsalkan Ratsastajapatsasvaltuuskunnalle, joka luovutti sen Museoviraston hallintaan.
Louhisaaren linnan puistoalueella on kesästä 2016 alkaen voinut tutustua 1700-luvun kalmilaisen hyötypuutarhan hyöty- ja koristekasveihin. Pehr Kalmin oppien mukaisessa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: hyödyllisyys, järjestelmällisyys ja esteettisyys.
Louhisaaressa on viime vuosina tehty mm. mittavia katonkorjaushankkeita ja aloitettu päärakennuksen sisäpintojen konservointi.
Lue lisää: https://www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari
Louhisaari ja Pernajan Sarvilahti ovat Suomessa ainoat ylhäisaateliston asumuksiksi tehdyt rakennukset, jotka edustavat italialaisesta palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteensa saanutta hollantilaista klassismia. Tyylisuuntaa määrittelee tiukka symmetria. Linnan hiekkapintainen kunniapiha rajautuu päärakennukseen ja kahteen sivurakennukseen. Pihaa rajannut alkuperäinen tiilimuuri on aikoinaan hävitetty ja piha-aluetta laajennettu uudella kiviaidalla. Restauroinnin yhteydessä 1960-luvulla kiviaidan paikalle rakennettiin rauta-aita.
Restaurointi 1962-1967
Louhisaaren kartanon rakennukset restauroitiin Museoviraston johdolla vuosina 1962-1967 ja avattiin museona yleisölle kesäkuussa 1967.
Portaalin konservointi
Louhisaaren pääoven ympärillä oleva hiekkakiviportaali on Suomessa ainutlaatuinen. Hiekkakivi on pehmeää ja vaurioituu helpommin kuin esimerkiksi graniitti. Siksi Louhisaaren portaalia on konservoitu jo useamman kerran viimeksi 1980-luvulla. Viime vuosina sen suojana on ollut oma suojakoppi estämässä kastumista talven aikana.
Nyt on jälleen konservoinnin aika. Valmistelevina toimenpiteinä on tehty portaalista erillinen historiatutkimus ja vauriokartoitus. Lisäksi portaali on kuvattu fotogrammetrisesti ja tehty aineistosta 3D-malli.
Konservointia varten on selvitetty kokemuksia vastaavista hankkeista Ruotsista, jossa hiekkakiveä on käytetty runsaammin julkisivujen koristeissa. Isommat kolot on tarkoitus paikata sopivalla laastilla. Mallilaastit asetetaan talveksi ulos, niin nähdään niiden kestävyys.
Varsinaiset konservointitoimenpiteet toteutetaan vuonna 2021.
Kattojen korjauksia
Viime vuosien mittavimmat työt Louhisaaressa ovat olleet sivurakennusten kattorakenteiden korjaukset. Sivurakennusten kattotuolit ovat 1700-luvulta. Niissä on ollut vaurioita vesivuotojen vuoksi. Kaakkoisen sivurakennuksen katonkorjausta pohjustettiin järjestämällä 2017 kurssi arkkitehti- ja rakennesuunnittelijaopiskelijoille yhteistyössä Museoviraston ja korkeakoulujen kanssa. Kurssilaiset opiskelivat kurssin aikana historiallisten puurakennusten tutkimusmenetelmiä ja laativat lopuksi korjausehdotuksen. Kurssin hieno loppuraportti on julkaistu mm. Senaatin verkkosivuilla.
Merikylpylän restaurointi ja Kreivin kirjaston konservointi
Vuonna 2022 kunnostettiin sekä Kreivin kirjasto että 1830-luvulla valmistunut Merilinna-kylpylä. Itse kylpylärakennus on pieni, mutta arkkitehtonisesti erittäin tyylikäs. Valmistunut kunnostus antaa hyvän käsityksen siitä, miltä pikkuinen kylpylärakennus on vajaat 200 vuotta sitten näyttänyt. Parin viime vuoden aikana toteutettu valmis kunnostusurakka on sisältänyt julkisivun maalauksen lisäksi hirsirakenteiden uusimista, ikkunoiden kunnostusta ja uunin perustusten oikaisua. Rakennuksen valmistumisen aikaan ei vielä tunnettu betonirakentamista, nyt perustusten tyveen tehtiin oikaisuvalu.
Kartanon päärakennuksessa sijaitsevan Kreivin kirjaston konservoinnin tavoitteena oli saada interiööri yhtenäiseksi, kauttaaltaan 1830-luvun alkuperäistä ilmettä vastaavaksi. Suuri haaste tässä työssä oli sopivien maalityyppien ja niiden oikeiden sävyjen valinta.
Lähteet
Internet-lähteet:
https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/app/uploads/2018/11/2018_Senaatti_Louhisaaren-p%C3%A4%C3%A4rakennus_vauriokartoitus.pdf