Olavinlinna
Kuvia kohteesta
Historia
Erik Akselinpoika Tott käynnisti Olavinlinnan rakennustyöt vuonna 1475 Ruotsin itärajan suojaksi. Pitkän historiansa aikana Olavinlinna on toiminut myös Venäjän valtakunnan rajalinnana ja vasta Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 se menetti sotilaallisen merkityksensä. Tämän jälkeen Olavinlinna päästettiin rappeutumaan kunnes 1800-luvun lopulla se tunnustettiin historialliseksi monumentiksi. Sen jälkeen linnaa on hoidettu muinaismuistona. Tänä päivänä linna on suosittu matkailukohde ja juhlien tapahtumapaikka.
Olavinlinna siirtyi vuonna 2014 Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille. Museovirasto jatkaa linnan vuokralaisena ja museotoiminnan ylläpitäjänä.
Vallanvaihdokset ovat antaneet Olavinlinnalle oman leimansa, joka on yhä nähtävissä linnan moni-ilmeisessä arkkitehtuurissa. Alkuperäinen Olavinlinna edustaa suomalaista keskiaikaista linnoitusarkkitehtuuria.
Päälinnassa on alunperin ollut kolme tornia ja niiden väliset kehämuurit. Esilinna täyttää loput pienestä kallioluodosta. Esilinnaa suojaamaan on 1600-luvulla rakennettu Kijlin torni. Linnan eteläsivu linnoitettiin bastionijärjestelmän mukaisesti venäläisaikana 1700-luvun lopulla.
Viime vuosisadan vaihteessa toteutetut tilalliset muutokset paransivat linnan käytettävyyttä matkailukohteena ja Savonlinnan oopperajuhlien näyttämönä. Uusi, joka kesä uudelleen koottava ja palkittu sadekatos on ARK - house arkkitehdit Oy:n suunnittelema.
Lähteet
Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema.
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1116
Museovirasto restauroi -verkkosivusto:
https://museovirastorestauroi.nba.fi/linnat/olavinlinna