Oulun vankila

Historia

Jo 1630-luvulla määrättiin, että Oulun Linnasaaressa sijaitsevan linnan piti alkaa säilyttää Pohjois-Suomen vankeja. Linna kuitenkin tuhoutui kokonaan 1793 kun sen ruutivarastoon iski salama. Räjähdyksen jälkeen vankila päätettiin perustaa 1778 valmistuneen Oxenstjernan kivitaloon ja sen ympärille. Taloa laajennettiin Ernst Bernhard Lohrmannin piirustusten mukaan sopimaan seitsemälle vangille ja henkilökunnalle. Oulun uuden lääninvankilan valmistuessa 1885 Oxenstjernan talo muutettiin kokonaan vankilan henkilökunnan asuinrakennukseksi.

Oulun lääninvankila rakennettiin lääninarkkitehti L.I. Lindqvistin suunnitelmien mukaan. Vankilan pohjana käytettiin niihin aikoihin Euroopassa yleistynyttä philadelphialaista järjestelmä, jossa sellit sijoitettiin keskeltä avonaisen käytävän varrelle. Miehet sijoitettiin kolmikerroksisiin etelä- ja pohjoissiipiin ja naiset länsisiiven kahteen ylimpään kerrokseen. Alkujaan vankilaa ympäröinyt hirsinen piiriaita korvattiin 1914 betonisella muurilla. Aikaisemmin T-mallinen vankila laajennettiin Urpo Nummelan suunnittelemalla itäsiivellä 1954. Uuteen siipeen sijoitettiin lämpökeskus, työtiloja ja kirkkosali. Rakennustyön suorittivat pääosin vangit. Vankilan tilat laajenivat taas 1995 Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:n suunnitelmien mukaan, kun Itäsiiven ja muurin ulkopuolella sijaitsevan työpajarakennuksen väliin rakennettiin uudisrakennus asunnoille ja liikuntatiloille.