Sairilan koulukoti

Historia

Kustaa Vaasa perusti paikalle kuninkaankartanon 1556. Nimensä paikka sai siellä aikaisemmin asuneiden Sairosten mukaan. Kokoa kartanon mailla oli tuolloin yli 1872 hehtaaria. Tuolta ajalta on jäljellä perunakellari, joka on nykyisin täytetty hiekalla rakenteiden tukemiseksi. Sen holvaus muistuttaa hyvin paljon Olavinlinnan holvattuja kellareita ja se onkin mahdollisesti tehty samaan aikaan. Sairila kuului Olavinlinnan alaisuuteen 1560-luvulla.

Sairila oli maa- tai ratsuvoudin virkatalo ja siitä tuli myös Visulahden pitäjän käräjäpaikka. Voutialueiden yhdistämisen kautta Sairilasta tuli yhä suuremman voutikunta-alueen hallintokeskus. 1630-luvulla voutihallinnon aika alkoi kuitenkin päättyä. Tämän jälkeen kartano oli pari vuosikymmentä lampuodin hoitamana karjatilana. Tila toimi rälssisäterinä ja sitten säteriratsutilana vuodesta 1650 eteen päin. 1763 kihlakunnantuomari Karl Mallén osti tilan perintötilaksi. Kartanosta tuli herraskartano. 1932 kartano joutui pakkohuutokaupassa Mikkelin tila Oy:n haltuun.

Talvisodan aikaan vuonna 1940 kartanossa toimi sotasairaala 17. Jatkosodan aikaan kevättalvella 1944 toteutettiin päämajan yleisesikunnan hajasijoittaminen. Sairilasta tuli Suomen marsalkka Mannerheimin ja muutaman muun armeijan korkean esimiehen päämaja ja asuinpaikka. Sairila oli rauhallinen paikka neuvotella ja levätä, mutta samalla lähellä Mikkelin keskustassa sijaitsevasta päämajasta ja yleisesikunnasta. Mannerheimiä varten päärakennusta remontoitiin tapetoimalla, maalaamalla lattiat ja uusimalla uunit. Päärakennuksen viereiseen metsikköön rakennettiin kolme parakkia henkilökunnan majoittamiseksi. Sairilassa Mannerheim tapasi muun muassa silloisen pääministeri Edvin Linkomiehen, saksalaisen sotamarsalkan Wilhelm Keitelin ja vietti 77-vuotis syntymäpäiväjuhlansa, jossa paikalla oli maan korkein johto. Mannerheim käytti Sairilaa majoittumiseen jatkosodan päättymisen jälkeenkin vuoden 1944 loppuun asti. Puolustusvoiman komentajaksi 1945 alussa nimitetty Heinrichs asui Sairilassa vielä saman vuoden heinäkuuhun asti.

Valtio pakkolunasti tilan pian sodan päättymisen jälkeen. Reilun 11 hehtaarin kokoinen alue rakennuksineen annettiin Sosiaaliministeriölle. Paikalle perustettiin naisalkoholistihuoltola 1947, joka toimi siellä vuoteen 1961 asti. Sairilan koulukoti aloitti toimintansa tilalla 1962. Rakennuksia on remontoitu vuosien varrella useasti ja tilalle on rakennettu uusia rakennuksia koulukodin käyttöön. 80-luvulla koulukodin johtaja Ilpo Huovinen aloitti päärakennuksen entisöinti- ja suojeluhankkeen. Päärakennuksen entisöinti tehtiin Panu Kailan johdolla vuonna 1985.