Tamminiemi

Historia

1800-luvun lopulla palstoitettu Meilahden huvila-alue antaa hyvän kuvan aikakauden huvilakulttuurista. Maa-alueet kuuluivat aiemmin Meilahden kartanolle, jonka 1800-luvun alkupuolelta oleva päärakennus pihapiireineen on säilynyt Saunalahden rannan tuntumassa. Kartanon laajasta maisemapuistosta on säilynyt joitakin osia – tärkeimpänä niistä Tamminiemen puutarhassa säilynyt empiretyylinen huvimaja 1820-luvulta.

Ensimmäinen Tamminiemen tontille rakennettu huvila, Villa Ekudden, valmistui vuonna 1889 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan. Huvilan omistaja, kunnallispormestari Elias Öhman myi rakennuksen vuonna 1902 tukkukauppias Jörgen Nissenille, joka puolestaan rakennutti sen tilalle uuden kivirakennuksen vuotta myöhemmin. Vuonna 1904 valmistunut Villa Nissen oli Meilahden ensimmäinen tiilirakenteinen huvila ja sen suunnittelijoina olivat Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell. Vuonna 1924 Tamminiemi siirtyi liikemies ja kustantaja Amos Andersonille, joka lahjoitti sen vuonna 1940 valtiolle presidentin virka-asunnoksi.

Ensimmäiseksi Tamminiemi toimi Risto Rytin asuntona vuosina 1941-44. Mannerheimin aikana 1944-46 päärakennuksen alle rakennettiin kalliosuoja ja Seurasaarentien varteen vahtitupa, joka toimi myöhemmin lipunmyyntipaviljonkina. Vuonna 1956 Tamminiemi kunnostettiin presidentti Kekkosen virka-asunnoksi. Rantasauna valmistui samana vuonna ja sitä täydennettiin uima-allasosastolla 1969. Päärakennuksessa tehtiin laajoja uudistuksia 1974.

Urho Kekkosen virka-aikana Tamminiemi liittyi kiinteästi maamme poliittiseen historiaan. Kekkosen erottua presidentin tehtävistä 1981 Tamminiemi toimi hänen yksityiskotinaan. Tamminiemi avattiin yleisölle Urho Kekkosen kuoleman jälkeen vuonna 1987 museona, joka esittelee paitsi pitkäaikaisimman presidenttimme elämäntyötä myös Suomen itsenäisyyden ajan historiaa.

Tamminiemi siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alussa.

Lue lisää https://museovirastorestauroi.nba.fi/museot/tamminiemi