Urajärven kartano
Kuvia kohteesta
Historia
Urajärven kartano sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä noin 50 kilometrin päässä Lahdesta vanhan Viipurintien varrella.
Urajärven kartanon viimeisiksi yksityisiksi omistajiksi jäivät seitsemännen polven von Heidemanit, sisarukset Axelina Fredrika Amalia eli Lilly (1849-1917) ja Hugo Oskar Alexander Magnus (1851-1915). Ajatus kartanomuseosta oli ilmeisesti ollut Hugo von Heidemanin mielessä hänen viimeisinä vuosinaan. Tätä silmällä pitäen sivurakennukseen sisustettiin museohuoneet, “Muistojen hiljainen talo”, joiden kantava teema oli von Heideman-suvun sotilaallinen menneisyys, erityisesti osallistuminen Suomen sotaan.
Hugo von Heidemanin kuoltua uudenvuodenaattona 1915 hänen sisarensa myi kartanon Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jotta se kartanomuseoksi muutettuna pääosin säilyisi muuttumattomassa asussa. Tosiasiassa Lilly von Heideman lahjoitti Muinaismuistoyhdistykselle myös ne varat, joilla yhdistys saattoi lunastaa kartanon ja siihen kuuluvan maa-alueen. Pian kaupan solmimisen jälkeen, syyskuussa 1917, Lilly von Heideman kuoli. Urajärven kartanomuseo, lajissaan kaiketi Suomen ensimmäinen, avattiin yleisölle kesällä 1928, ja siitä lähtien se on ollut kesäisin avoinna yleisölle joitakin korjaustöiden aiheuttamia katkoksia lukuun ottamatta. Suomen Muinaismuistoyhdistys omisti Urajärven kartanon vuodesta 1917 vuoteen 1986, jolloin se luovutettiin Museoviraston hallintaan.
Vuosien 2009-2014 kunnostus- ja konservointihanke (URAMUS) on kartanon museoaikaisen historian mittavin.
Kartanon päärakennuksen rakentaminen on aloitettu 1806 ja alkuaan se oli mansardikattoinen, yksikerroksinen, punaiseksi maalattu hirsirakennus. Nykyisen vaakavuoratun empireasunsa rakennus sai vuoden 1840 tienoilla. Uuden aumakaton alle saatiin toisen kerroksen ikkunarivistö. Myös alakerran ikkunoita suurennettiin ja talo sai syvän okrankeltaisen sävyn.
Pohjoiseen aukeavan miespihan sivuilla ovat mansardikattoinen sivurakennus sekä aittarivi ja jääkellari. Aittarivin takana on herrasväen käytössä ollut käymälä. Rakennusten puuainekseen tehdyn dendrokronologisen iänmäärityksen mukaan sivurakennuksesta ja aittarivistä löytyy hirsiä, jotka on veistetty talvikaudella 1787-1788 kaadetuista puista. Käymälän rakennusajankohta ajoittuu päärakennuksen valmistumisen aikoihin, rakennuspuut on kaadettu vuonna 1814.
Karjapihan talousrakennukset myötäilevät niemenkärjen itäreunaa. Hiukan kauemmaksi päärakennuksesta sijoittuva hirsirakenteinen tallirivi on rakennettu samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Sitä on luultavimmin laajennettu tai korjattu 1840-luvulla, sillä dendrotutkimuksissa rakennuksesta löytyi kahta eri-ikäistä hirttä. Tallirivin viereen rakennettu suuri kivinen navetta on luultavasti 1800-luvun puolivälin tienoilta. Kivinavetan vieressä on nykyisin kahvilana toimiva meijerirakennus, palkollisten asuinrakennus ja väensauna 1820-luvulta.
Pihapiirin uudempia rakennuksia ovat entinen herrasväensauna 1900-luvun alusta sekä liiteri ja uimakoppi. Karjapihan rakennuksia vastapäätä, peltoaukean toisella puolella, sijaitsivat aikanaan tilanhoitajan talo, aitat ja riihi. Rakennukset purettiin 1950-luvulla ja paikalle sovitettiin uudisrakennukset Helsingin yliopiston kirjaston käyttöön.
Lilly ja Hugo von Heidemanin Euroopan matkalta saadut vaikutteet yhdistyivät säveltäjä Wagnerin ihailuun Urajärven englantilaistyyppisen maisemapuiston suunnittelussa. Siellä on pieniä siltoja, tekosaari ja raunioportti. Polku johdattaa kävijän niitylle, jonne on pystytetty antiikin temppeliä jäljittelevä hautamuistomerkki. Polku nousee korkealle näköalapaikalle, Valhallaan. Sinne rakennettiin 1913 puoli ympyränmuotoinen temppeli Wagnerin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi.
Urajärven kartanossa toteutettiin vuosina 2009 - 2014 mittava konservointihanke URAMUS.
Urajärven kartano ja kulttuuripuisto, rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009 - 2014.
Lähteet
Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Urajärven kartano.
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=26
Museovirasto restauroi - verkkosivusto
https://museovirastorestauroi.nba.fi/museot/urajarven-kartano