Valtioneuvoston kortteleiden peruskorjaus ja uudistaminen
Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksiin uudistetaan modernit työtilat nyt hajallaan oleville ministeriöiden toiminnoille. Tilat peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Korttelihankkeen ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n ja Hallituskatu 3:n rakennukset.
Hankkeen tavoitteet ja sisältö
Valtioneuvostokorttelin rakennushanke on osa laajempaa valtioneuvoston tilojen uudistamista, jossa valtioneuvoston toiminnot keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen. Peruskorjauksen lisäksi työtilat uudistetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia valtioneuvoston toimitilakonseptin mukaisesti.
Korttelihankkeella tavoitellaan useita toiminnallisia hyötyjä. Tavoitteena on tukea valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimintaa aiempaa yhtenäisemmillä ja moderneilla toimitiloilla. Tavoitteena on muun muassa valtioneuvoston työn ja sen uudistumisen tukeminen, tilankäytön tehostaminen sekä turvallisuustason parantaminen. Uusi työympäristö luo edellytykset entistä yhtenäisemmälle valtioneuvostolle ja mahdollistaa modernit turvallisuusratkaisut ja turvallisuuden kehittämisen entisestään.
Havainnekuva taukotilasta LPR-arkkitehdit Oy
Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.
Peruskorjauksessa rakennusten talotekniikka uudistetaan tämän päivän tasolle, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä.
Kortteliin suunnitellut uudistukset toteutetaan rakennusten historiaa ja suojelua kunnioittaen. Peruskorjaus aloitetaan Linnan viereistä korttelista.
Ministeriöiden toimitilojen keskittämisellä kahteen kortteliin voidaan vapauttaa valtiolle tarpeetonta kiinteistöomaisuutta myös valtion ulkopuoliseen käyttöön myymällä valtiolle tarpeettomat kiinteistöt. Näin omistukseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut
Havainnekuva toimistoalueesta LPR-arkkitehdit
Päämääränä on pitkäaikainen ratkaisu, jolla turvataan rakennusten käyttö valtioneuvoston toimitiloina. Suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon korttelien kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot. Tulevat tilaratkaisut ovat muunneltavat, joten ne taipuvat myös valtionneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.
Palvelualue havainnekuva LPR-arkkitehdit Oy
Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Uudisrakentamisessa Senaatin tavoitteena on 25 % ja peruskorjauksessa 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Valtioneuvostokorttelissa tavoitteena on 24 % pienempi hiilijalanjälki. Senaatti on sitoutunut myös päästötön työmaa green deal –sopimukseen, ja kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa.
Suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua, joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Se auttaa arvioimaan ja vähentämään hankkeen ympäristövaikutuksia sekä tukee tilaajia ympäristötietoisen rakentamisen ohjaamisessa. Näin varmistetaan, että hanke edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Laajuus
Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on 15 000 bruttoneliömetriä. Koko Korttelihankkeen laajuus on noin 50 000 bruttoneliömetriä.
Kustannusarvio
Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 71 milj. euroa. Koko Korttelihankkeen tämänhetkinen kustannusarvio on 335 milj. euroa (alv 0 %).
Osapuolet
Senaatti-kiinteistöt toimii hankkeen rakennuttajana, valtioneuvoston kanslia vuokraa tilat ja osoittaa ne ministeriöiden käyttöön.
Aikataulu
Rakentaminen alkaa vaiheittain vuonna 2024. Valtioneuvostokorttelin rakennushanke valmistuu vuoden 2026 aikana, ja koko Korttelihankkeen arvioidaan olevan valmis vuonna 2030.
Ensimmäinen vaihe koskee Valtioneuvoston linnan korttelin viereistä valtioneuvostokorttelia, jossa peruskorjataan Kirkkokatu 14 -kiinteistö ja Pihapaviljonki, toteutetaan tilamuutostöitä Kirkkokatu 12 ja Hallituskatu 3 -kiinteistöissä sekä rakennetaan ja louhitaan valmistelevia huoltoyhteyksiä. Rakentaminen alkaa loppuvuonna 2024 ja valmistuu vuonna 2026.
Seuraavassa vaiheessa Valtioneuvoston linna peruskorjataan ja työtilat uudistetaan. Tavoite on, että rakennustyöt alkavat vuonna 2026, ja ne valmistuvat loppuvuonna 2029. Tilojen arvioitu käyttöönotto on alkuvuonna 2030.
Hankkeen alustava aikataulu
-
2024-2026
Valtioneuvostokorttelin peruskorjaus, tilamuutostyöt ja valmistavien huoltoyhteyksien rakentaminen.
-
2026-2029
Valtioneuvoston linnan peruskorjaus ja sisäpihan uudistustyöt
-
2030
Tilojen käyttöönotto
Tekijät valtioneuvostokortteli
Käyttäjä: Valtioneuvoston kanslia
Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
Pääurakoitsija: YIT
Pääsuunnittelija: LPR-arkkitehdit Oy
Kysymyksiä ja vastauksia
Peruskorjauksessa muun muassa rakennusten talotekniikka uudistetaan tämän päivän tasolle ja työtilat päivitetään vastaamaan nykyajan työskentelyvaatimuksia. Peruskorjaus mahdollistaa myös rakennusten turvallisuuden kehittämisen entisestään.
Uusi työympäristö luo edellytykset entistä yhtenäisemmälle valtioneuvostolle. Tilaratkaisut tukevat uusia työnteon tapoja, joissa korostuvat muun muassa digitaalisuus, monipaikkaisuus ja yhteistyö. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävä.
Tilojen uudistamisen lisäksi Valtioneuvoston linnassa ja valtioneuvostokorttelin rakennuksissa on välttämätöntä tehdä lähivuosina peruskorjaus. Sekä aikataulullisesti että taloudellisesti on järkevää, että peruskorjaus ja muutostyöt tehdään samanaikaisesti.
Uusissa tilaratkaisuissa painottuvat monipaikkainen ja digitaalinen työympäristö. Joustavien ratkaisujen ansiosta toimintoja voidaan entistä enemmän tulevaisuudessakin keskittää näihin kortteleihin, mikäli tarvetta ilmenee. Tilaratkaisut ovat tehokkaat, mikä tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita, ja ne perustuvat valtion toimitilastrategian linjauksiin.
Nyt tehdyillä suunnitteluratkaisuilla turvataan tilojen pitkäaikainen käyttö ja turvataan tilat valtionhallinnon käytössä. Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat myös valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.
Museovirasto on osallistunut hankkeen suunnitteluun alusta alkaen, mikä onkin edellytys sen toteuttamiselle, ja myös Helsingin kaupungin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä hankkeen alusta lähtien. Hankkeella osaltaan turvataan kortteleiden käytön jatkuvuus, rakennusten säilyminen niiden historiaa vastaavassa käytössä. Samalla luodaan modernit työskentelypuitteet Suomen valtion johdolle.
Alustavan aikataulun mukaan rakentaminen alkaisi vaiheittain vuonna 2024. Kokonaisuuden arvioidaan olevan valmis vuonna 2030.
Ensimmäinen vaihe koskee Valtioneuvoston linnan korttelin viereistä valtioneuvostokorttelia, jossa peruskorjataan Kirkkokatu 14 -kiinteistö ja Pihapaviljonki, toteutetaan tilamuutostöitä Kirkkokatu 12 ja Hallituskatu 3 -kiinteistöissä sekä rakennetaan ja louhitaan valmistelevia huoltoyhteyksiä. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa vuonna 2024 ja valmistuu vuonna 2026.
Toisessa vaiheessa aloitetaan peruskorjaus ja uudistaminen Valtioneuvoston linnassa ja linnan korttelissa. Tavoite on, että rakennustyöt alkavat vuonna 2026 ja ne valmistuvat ja tilat otetaan käyttöön vuonna 2030.
Rakennushankkeella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia vuosina 2024–2030.