Aiemmin moottorien pärinää ja komeaa sotilassoittoa, nyt tyylikästä loft-asumista ja ruokakaupan runsaita tuoretiskejä. Taivallahden kortteli yhdistää entisen kaupunkikasarmin vankan historian ja asumisen nykyaikaiset ratkaisut Helsingin Töölössä.
Helsingin Autokomppaniaakin aikoinaan palvelleet rakennukset Mechelininkadulla seisoivat pitkään tyhjillään, kunnes keväällä 2016 ne saivat uuden elämän – Auratum Kiinteistöt kunnosti Museoviraston suojeleman historiallisen korttelin.
”Yksi tunnuslauseistamme on, että näemme mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät näe. Huonoon kuntoon päässeen kasarmialueen kunnostaminen oli mittava hanke, mutta uskoimme ja tiesimme pystyvämme hoitamaan sen. Keskeinen ja kiinnostava sijainti oli kaiken lähtökohta”, Auratumin rakennuttajajohtaja Janne Hietala kertoo.
Myös Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Mauri Sahi on hyvillään, että Helsingin keskustassa sijaitsevat arvokkaat funkkiskasarmit on kunnostettu uuteen loistoonsa.
”Kun teimme kaupat Auratumin kanssa, kasarmirakennukset olivat päässeet pahasti rapistumaan. Olen tyytyväinen, että kasarmialueelle löytyi oikea ostaja, joka halusi saneerata rakennukset niiden historiaa kunnioittaen. Näin näkyvällä paikalla olevan rakennuskannan uudistaminen ja korjaaminen on yhteiskuntavastuun kantamista mitä suurimmassa määrin. Me Senaatilla haluamme olla mukana synnyttämässä uutta ja uudistamassa kaupunkia”, Sahi kertoo.
Taivallahden kasarmikokonaisuudessa on kolme osaa. Isossa autohallissa toimii keväällä 2016 ovensa avannut K-Supermarket Kasarmi ja nelikerroksisessa kasarmirakennuksessa syksyllä 2016 aloittanut hoivakoti Taivallahden Helmi. Samassa rakennuksessa ovat vuokralla myös muun muassa Töölön seurakunta ja Ravintola Kaarti. Entisen varuskuntasoittokunnan seinien sisäpuolelle rakennettiin asunto-osakeyhtiö Töölön Pasuuna, jonka 23 asuntoa Auratum on myynyt itse.
Pysäköintitilat saatiin maan alle. Armeijan käytössä ollutta 45-paikkaista pysäköintihallia laajennettiin kalliota louhimalla, ja vanhan hallin rinnalle tehtiin 45 autopaikkaa lisää palvelemaan marketin asiakkaita.
Merikannontien puoleisessa osassa on vielä tyhjä tontti, jonka Auratum myi eteenpäin Taalerin kiinteistökehitysrahastolle. Taaleri aikoo rakennuttaa tontille Steven Hollin suunnitteleman Meander-nimisen asuintalon. Yhdysvaltalaisarkkitehti tunnetaan nykytaiteen museon Kiasman suunnittelijana.
Taivallahden kasarmikokonaisuus edustaa klassista bauhaus-tyyliä isoine lasi-ikkunoineen ja puhtaine linjoineen (yläkuva).
Auratumin rakennuttajajohtaja Janne Hietalan takana näkyvässä kasarmirakennuksessa toimivat muun muassa hoivakoti ja ravintola. Aiemmin asfaltti- ja hiekkakenttänä ollutta sisäpihaa on elävöitetty nurmikoin ja istutuksin (alakuva).
Taivallahden kasarmialue muodostuu vuosina 1934–1938 valmistuneista miehistökasarmeista ja autohallista. Rakennukset edustavat puhdasta funkkishenkistä bauhaus-tyyliä, ja ne suunnitteli puolustusministerin omassa rakennustoimistossa arkkitehti Martta Martikainen. Vuonna 1939 kasarmien yhteyteen valmistui arkkitehti Märtha Lilius-Tallrothin suunnittelema korjauspaja. Puolustusvoimat halusivat tuoda kasarmin arkkitehtuuriin inhimillisyyttä ja viihtyisyyttä. Taivallahden kasarmia on sanottukin aikanaan Pohjoismaiden upeimmaksi ja ajanmukaisimmaksi kasarmiksi.
Taivallahti on yksi Suomen harvoista kaupunkikasarmeista. Armeijan Autokomppania toimi tiloissa vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen rakennukset jäivät pääosin tyhjilleen. Alueelle jäi vain Kaartin soittokunta, joka sekin siirtyi Santahaminaan vuonna 2012.
Janne Hietalan mukaan Taivallahden kasarmikokonaisuus ja sen kehitys on kiinnostanut kovasti kaupunkilaisia. Töölöläiset olivat seuranneet käyttämättömäksi jääneiden funkkistalojen kohtaloa vähän huolissaankin, sillä kiinteistö oli kärsinyt vesivahinkoja ja ulkoseinien rappaus oli paikoitellen putoillut.
”Se, että saimme herätettyä alueen henkiin, on hieno asia koko Töölölle, ja olemme saaneetkin siitä paljon kiitosta. Töölöläiset olivat toivoneet alueelle pitkään kunnon palvelevaa ruokakauppaa. Isoin ongelma oli, että sadevesi oli päässyt vuosien aikana kastelemaan kasarmirakennuksen runkoa. Purimme paljon sisätiloja ja poistimme kaikki rakenteet, joissa olisi voinut olla jotain orgaanista ainetta.”
K-Supermarketin lastauslaiturin paikalla, näyttävän funkkislipan alla, sijaitsi ennen Helsingin Autokomppanian polttoaineen jakelupiste.
Auratum teki Senaatin kanssa esisopimuksen Taivallahden kasarmialueen kaupoista joulukuussa 2013. Alkuvuodesta 2014 se käynnisti hankesuunnittelun, jota kesti vuoden verran. Rakennustyöt tontilla alkoivat keväällä 2015.
”Kasarmikokonaisuudessa oli piirteitä, jotka eivät kiinnostaneet perinteisiä rakennusliikkeitä. Olen ymmärtänyt, että vuosien varrella lähes kaikki rakennusliikkeet ovat aluetta kyllä tutkineet ja todenneet, ettei se ole heille sopiva kohde – ehkä saneeraukseen on liittynyt liikaa riskejä”, Hietala sanoo.
Auratumin urakka alkoi pilaantuneen maaperän puhdistamisella – olihan korttelissa toiminut Autokomppanian korjaamo ja polttoaineen jakelupiste. Pääurakoitsijaksi saneeraukseen Auratum valitsi Firan.
”Hankkeen onnistumisesta iso kiitos kuuluu Senaatille, joka pystyi joustamaan siinä vaiheessa, kun tarvitsimme hieman lisäaikaa. Myös tärkeät vuokralaiset – K-Supermarketin avannut Kesko ja hoivakoti Taivallahden Helmeä pyörittävä Mikeva – olivat kärsivällisiä, kun jouduimme pari kertaa kertomaan, että hanke lykkääntyy.”
Hietala kiittelee, että myös sopimus Veritas Eläkevakuutuksen kanssa oli ratkaiseva: Veritas lupautui ostamaan entisen autohallin ja miehistökasarmin remontin valmistuttua. Se on vuokrannut ne edelleen Keskolle ja Mikevalle.
”Hankkeessa oli isot riskit, mutta saimme niitä eri osapuolten kanssa vähän jaettua. Syksy 2014 oli meille aika epävarmaa aikaa. Monta kertaa tuli tunne, ettei tästä tule mitään, ja sitten seuraavalla viikolla taas ajatteli, että tästä tulee tosi hieno. Näin jälkikäteen olen iloinen, että lähdimme hankkeeseen mukaan.”
Autokomppanian Hesperiankadun puoleisessa osassa sijaitsee K-Supermarket Kasarmi. Sillä on käytössään 2700 neliötä yhdessä tasossa. Lisäksi kaupan alla on 90-paikkainen autohalli.
Janne Hietalan mielestä Taivallahden historia teki saneerauksesta mielenkiintoisen projektin – haasteineen kaikkineen. Alueen kunnostaminen ei ollut läpihuutojuttu. Museovirasto on listannut kasarmit valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon, ja kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Docomomo on valinnut ne modernin arkkitehtuurin merkkikohteeksi Suomessa.
Hietala kiittelee, että rakennus- ja purkutyöt toteutettiin tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Museoviraston ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Sujuva ja joustava yhteistyö viranomaisten kanssa tarkoitti sitä, että keskeiset suojelutavoitteet kirjattiin kaavaan, mutta siihen saatiin neuvoteltua myös tarvittavia muutoksia. Keskustelut viranomaisten kanssa kävi pääosin hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Anna Puisto Parviainen Arkkitehdeistä.
Hietalan mukaan toimiva keskusteluyhteys oli tärkeä, sillä matkan varrella ilmeni monenlaista muuttujaa.
”Jos jokin avaintekijä olisi pettänyt, koko hanke olisi kaatunut. Onneksi viranomaiset tulivat vastaan hankalissa tilanteissa. Esimerkiksi seinien sisässä oli vanhat patteriputket, jotka oli tarkoitus säästää. Ne olivat kuitenkin niin huonossa kunnossa, että saimme luvan uusia lämpöputket pintaputkina.”
”Museovirasto ymmärsi sen, että tällaisia rakennuksia suojellaan parhaiten sillä, että ne saadaan uuteen käyttöön”, Hietala toteaa.
Asunto-osakeyhtiö Töölön Pasuunan suurimmissa loft-asunnoissa on hulppea viiden metrin huonekorkeus ja omat, rauhalliset pihat.
Kasarmirakennuksen uutta elämää suunniteltaessa huomattiin, ettei varusmiesten entisiä tiloja pystytä muuttamaan esimerkiksi asunnoiksi tai hotelliksi: kerrosten leveät käytävät veivät tilaa niin, ettei kiinteistöön olisi saatu riittävän tehokkaita asuinneliöitä.
”Ratkaisu löytyi hoivakodista, jonka käytössä käytävät toimivat hienosti asukkaiden yhteisenä oleskelutilana. Entinen kasarmin liikuntasali on nyt hoivakodin kokoontumistila”, Hietala kertoo.
Ravintola Kaarti puolestaan toimii kasarmin vanhassa ruokalassa, jossa oli keittiö valmiina. K-Supermarketille remontoitiin avarat tilat vanhaan autohalliin, jossa oli pitkät jännevälit eikä oikeastaan väliseiniä ollenkaan. Viimeisenä korttelissa valmistuivat Töölön Pasuunan asunnot.
”Asunto-osakeyhtiön rakentaminen oli meille erillinen projekti. Se alkoi tammikuussa 2016, ja avainten luovutus asukkaille oli kesäkuussa 2017.”
Janne Hietala kertoo, että yksi kesällä 2017 valmistuneista moderneista loft-huoneistoista on vielä myymättä (yläkuva).
Asuntojen uniikki piirre ovat valtavat, alkuperäiset ruutuikkunat, jotka on kunnostettu huolellisesti uuteen loistoonsa (alakuva).
Pasuunassa on kahdeksan valoisaa, yli 100 neliön loft-asuntoa, joissa on kaksi kerrosta ja omat pihat. Niiden lisäksi on seitsemän pienempää loft-huoneistoa omilla pihoilla. Toisesta kerroksesta löytyy seitsemän perinteisempää kerrostaloasuntoa. Ja Mechelininkadun puolella on vielä suurin ja omintakeinen 135 neliön huoneisto, jonne on kadulta oma sisäänkäynti ja portaikko.
”Onhan tämä hyvin ainutlaatuista asumista – kovinkaan monesta töölöläisasunnosta ei omaa pihaa löydy. Töölön Pasuuna onkin meillä Auratumilla hyvä esimerkki siitä, mitä haluamme tehdä. Nykyään monet ihmiset haluavat panostaa yksilölliseen asumiseen. Mieluummin teemme vähemmän kohteita kiinnostaville paikoille kuin massaa jonnekin muualle.”
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…