Lappeenrannan Rakuunamäki oli pitkään puolustusvoimien hallussa. Nyt alueen sotilaskasarmit saavat uusien asukkaiden ja yritysten myötä uuden elämän. Kulttuurisesti arvokkaalle alueelle ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset.
Katja Ahola on ollut hereillä aamuvarhaisesta saakka. Hän puikkelehtii remonttikoneiden ja tavarakärryjen läpi entisen sotilaskasarmin toisessa päässä sijaitsevaan väliaikaiseen toimistotilaan ja kaivaa paperipinosta esille mustavalkoisen pohjapiirroksen. Hän remontoi rakennuksesta hotellia.
”Tänne tulee sauna- ja kylpyosasto. Alakertaan 20 huonetta ja yläkertaan 25 huonetta. Tästä toimistotilasta tulee aamiaisravintola”, Ahola kertoo samalla, kun kuljettaa sormeaan paperilla.
Puolustusvoimien entinen ratsuväkikasarmi Lappeenrannan keskustan tuntumassa saa tulevina vuosina aivan uudenlaisen elämän, kun Senaatti luovuttaa valtion omistukset alueen kiinteistöistä ja rakennuksista. Luopuminen on osa valtion kiinteistöstrategiaa.
Valtio piti Rakuunamäkeä pitkään suljettuna alueena, ja vielä 1990-luvulla lähes kaikki toiminta alueella liittyi puolustusvoimien toimintaan. Pikkuhiljaa rakennuksiin muutti myös siviilejä. Puolustusvoimat siirtyi lopullisesti Lappeenrannan Leirikentän suunnalle viime vuoden heinäkuussa. Nyt alueelle etsitään uusia yrittäjiä ja asukkaita.
Katja Ahola on hotelliprojektista innoissaan. Pian puupinojen tilalla on kylpyläosasto.
Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila kertoo, että kaupanteko Rakuunamäen kohteista on edennyt hyvin. Senaatilla on listallaan 12 kohdetta, joista puolet on myyty. Ensimmäiset kaupat lyötiin lukkoon viime vuoden syyskuussa. Taskila uskoo, että lopuistakin rakennuksista tehdään kaupat vuoden 2019 loppuun mennessä. Mukana on sotilaskasarmien lisäksi esimerkiksi varastorakennuksia ja Maasotakoulun hallintorakennus.
”Lähtökohta on se, että kun puolustusvoimat eivät aluetta enää käytä, meidän täytyy löytää alueelle uusi käyttötarkoitus. Kun rakennukset jäävät tyhjilleen, ylläpitokustannukset ovat korkeat”, Taskila kertoo.
Taskilan mukaan alue on lappeenrantalaisille tärkeä sen hyvän sijainnin vuoksi. Alue on myös kokonaisuudessaan kaupunkikulttuurisesti arvokas.
”Alue on kuulunut Lappeenrantaan niin kauan kuin kaupunki on ollut olemassa. Olisi sääli, jos rakennukset jäisivät tyhjilleen”, Taskila jatkaa.
Puolustusvoimien vanhoja tavaroita on yhä jäljellä. Vaakunat löytyvät Maasotakoulun hallintorakennuksena toimineen kasarmin ulkoseinästä.
Yrittäjätaustainen Katja Ahola on yksi rakennusten ostajista. It-yritys Aureoliksen toimitusjohtaja ei empinyt lähteä Senaatti-kiinteistöjen viime syksynä järjestämään huutokauppaan mukaan. Entinen sotilaskasarmi vaihtoi lopulta omistajaa 925 000 eurolla. Ahola arvioi, että rakennuksen kunnostaminen hotelliksi syö toisen noin saman suuruisen summan.
Tammikuussa tehdyn kaupan jälkeen rakennuksen sisätiloissa on tapahtunut paljon: seinät ovat saaneet väriä ja valmiina on jo muutama mallihuonekin. Paljon on vielä tehtävää, mutta Aholan mukaan tarkoitus on ottaa ensimmäiset hotellivieraat vastaan jo kesän kynnyksellä.
Hotellitoiminnan lisäksi hän suunnittelee matkailijoille esimerkiksi polkupyörien vuokrausta, potkukelkkailua ja historiallisia kävelyretkiä.
”Haluaisin viedä ihmiset jään yli saareen nokipannukahville. Elämyksellisyys tulee matkailutoiminnassa entistä enemmän esille”, Ahola sanoo.
Ahola on kotoisin Lappeenrannasta. Syntymäkaupunki ei ole unohtunut, vaikka elämä siirtyi yliopisto-opintojen myötä pääkaupunkiseudulle.
”Vietin lapsuuteni kesäpäiviä viereisellä Korkkitehtaan rannalla. Tällaisia kohteita ei ole juuri tarjolla, joten pakkohan tähän oli tarttua. Tunnistan itsessäni visionääriä, joten näin heti, että tämä rakennus on tarkoitettu hotelliksi”, Ahola sanoo.
Ahola osti myös viereisellä Väinö Valveen kadulla sijaitsevan kasarmirakennuksen. Siihen hän aikoo rakentaa asuntoja. Hanke on kuitenkin vielä alkutekijöissään ja alkaa vasta hotelliurakan jälkeen.
”Olemme perustaneet asunto-osakeyhtiön ja paperit ovat olemassa, mutta muuta ei ole tehty.”
Yläkuva: Katja Aholan sisko Marisanna Ahola aloittaa uuden hotellin johtajana. Hotelliprojekti on koko perheen yhteinen hanke. Alakuva: Muutama mallihuone on jo valmistunut.
Lappeenrannan kaupunki aloitti alueen uudelleenkaavoituksen tiiviissä yhteistyössä Senaatin ja alueen asukkaiden kanssa vuonna 2017, kun selvisi, että tyhjilleen jäävät rakennukset myydään. Rakuunamäki on ollut aiemmin vain puolustusvoimien käyttöön tarkoitettu alue. Sen vuoksi alueen kaavamerkinnät täytyy uusia ja esimerkiksi liikennejärjestelyt miettiä uudestaan.
”Asemakaavan päivityksen taustaksi laadittiin luonto- ja rakennushistoriaselvitykset. Kaavamuutokseen kuuluukin koko Rakuunamäen alue”, selventää Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.
Asemakaavoituksen tavoitteena on ollut monimuotoinen alue, jossa on sekä asumista että työpaikkoja ja palveluita. Pimiän mukaan uusi kaavoitus tähtää siihen, että alue soveltuu jatkossa entistä paremmin asukas- ja yritystoimintaan. Kaavoitus ja sen hyväksyminen ovat jo loppusuoralla.
”Asemakaava on siinä vaiheessa, että ehdotus on parhaillaan nähtävillä. Pyydämme keskeisiltä viranomaisilta lausuntoja ja asukkaat voivat jättää tarvittaessa muistutuksia. Tarkistustarpeiden jälkeen voimme vielä korjata kaavaa, ja sen jälkeen se viedään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.”
Myös Katja Aholan kasarmirakennuksen vieressä olevassa entisessä sotilaskodissa käy kova kuhina ja työmiehiä lappaa ovesta sisään tasaiseen tahtiin. Alakerran holvitiloista kuuluu piikkauksen ääni. Entinen hinausyrittäjä Ossi Kankkunen kunnostaa vaaleaa puurakennusta juhla- ja ravintolatilaksi yhdessä yhtiökumppaninsa Isto Uusi-Erkkilän kanssa.
”Ystäväni Uusi-Erkkilä soitti eräänä päivänä ja kysyi, että mitä mieltä olen, Sotku olisi nyt myynnissä. Itsekin olen varusmiehenä täällä ollut. Muutaman viikon mietinnän jälkeen päätimme ostaa rakennuksen”, Kankkunen kertoo.
Kankkunen sanoo, että kaupat lyötiin lukkoon viime syyskuussa. Sen jälkeen sotilaskotia on kunnostettu yhdessä arkkitehtien ja museoviraston kanssa. Parhaillaan käynnissä on neuvottelut muutaman toimijan kanssa.
Entisen sotilaskodin alakerrasta löytyy holvikaari, joka on alueella harvinainen. Ossi Kankkusen mukaan tila sopisi hyvin esimerkiksi olutravintolaksi.
Sotilaskotiin on tehty edellinen isompi remontti vuonna 2012. Nyt Kankkunen ja Uusi-Erkkilä ovat uusineet muun muassa keittiötilat ja lvi-järjestelmät.
”1800-luvun loppupuolella rakennetuksi taloksi tämä on hyvin napakkakuntoinen. Mitään yllätyksiä ei ole tullut purkuvaiheessa vastaan.”
Kankkunen johdattelee rakennuksen sisätiloihin. Lattiat ovat täynnä telineitä. Yksi työmiehistä maalaa paraikaa salin kattoa. Pääsaliin mahtuu helposti 500 henkeä esimerkiksi seisomakonserttiin. Istumapaikkoja saa helposti järjestettyä 250. Tilaa on kahdessa kerroksessa tuhat neliötä.
”Alakerran kellariholvin säilytämme, se on myös kaavoituksessa suojeltu. Tällaista holvia ei ole Etelä-Karjalassa missään muualla”, Kankkunen sanoo.
Hän painottaa, että yksi syy sotilaskodin ostoon oli myös se, että se jäisi lappeenrantalaisten käyttöön ja tarjoaisi heille monia ilon hetkiä.
”Tämä oli sellainen yhteinen sysäys, että pelastamme rakennuksen. Kasarmialueesta tulee todella viihtyisä kaupungin sydän.”
1 Kasarmi (sotilaskasarmi), Katja Ahola, Bellurum Oy (myyty)
2 Kasarmi (sotilaskasarmi), Joni Kakko, Etelä-Karjalan kiinteistökehitys Oy (myyty)
9 Kasarmi (sotilaskasarmi, asuntola), Katja Ahola, Bellurum Oy (myyty)
10 Keittiö ja ruokala, (sotilaskoti), Ossi Kankkunen, Isto Uusi-Erkkilä, Padre House Oy (myyty)
3 Kasarmi (Maasotakoulun hallintorakennus), (kaupat vireillä)
12 Kasarmi (sotilaskasarmi, työhuonekäytössä), (kaupat vireillä)
8 Varastohuone (myymättä)
11 Uusi ruokala (myymättä)
19 Talli (keskusvarasto), (myymättä)
20 Talli (myymättä)
22 Varasto (myymättä)
23 Varasto (myymättä)
Kuva: Lappeenrannan kaupunki
Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan perustettiin oma armeija vuonna 1878. Ratsuväki sai oman kasarmialueensa Lappeenrannan Rakuunamäkeen, kun kivi- ja puurakennuksista koostunut kasarmi valmistui vuonna 1893. Upseeriston asuinrakennukset olivat tiili- ja puurunkoisia, ja sotilaskasarmirakennukset ja sairaala tehtiin tiilestä.
Rakuunoille suunniteltujen kasarmirakennusten arkkitehtuurissa on veistoksellista ryhmittelyä. Isoissa sotilaskasarmeissa, sairaalassa ja upseerikerhossa lähtökohtana on U- tai H-muoto, johon liittyy keskisiipi. Porrashuoneet muodostavat selvästi rungosta ulkonevia osia tai ovat siipien päissä.
Puukasarmien suunnittelusta vastasi arkkitehti August Boman, ja rakennukset ovat tyyliltään klassistisia. Kasarmialueen rakennusten luonnoksista vastasi ylitirehtööri S. Gripenberg. Gripenbergin suunnitelmissa oli vaikutteita 1800-luvun lopulla suositusta uusrenessanssista.
Venäläisille joukoille rakennettiin 1910-luvulla uusia rakennuksia, jotka täydensivät ja tiivistivät vanhaa kasarmialuetta. Kaikki venäläiskaudelta säilyneet rakennukset ovat tiilirakennuksia ja valmistuneet arviolta vuosina 1914–1917. Venäläisten rakennuttamat kasarmirakennukset ovat pääasiassa harjakattoisia ja pohjaltaan suorakaiteen muotoisia.
Rakuunamäki on ollut viime vuosiin saakka suljettu alue, ja sen toiminta on liittynyt vahvasti puolustusvoimien toimintaan. Osa Rakuunamäestä siirtyi kaupalla Suomen valtiolta Lappeenrannan kaupungille vuonna 1996. Vanhan varuskunta-alueen pohjoisosaan rakennettiin kerros- ja rivitaloasutusta 2000-luvulla. Yksittäisiä rakennuksia on myös kunnostettu opiskelija-asunnoiksi ja eri alojen yritysten toimipisteiksi.
Lappeenrannan puolustusvoimat siirtyi lopullisesti Leirikentän alueelle kesällä 2018. Rakuunamäen uusi kaavoitus tähtää siihen, että alue soveltuu jatkossa entistä paremmin asukas- ja yritystoimintaan.
Lähde: Selvitystyö, Lappeenrannan Rakuunamäen rakennusinventointi.
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…