Kuinka luodaan tulevaisuuden kestävää kaupunkia? Millaisessa kaupungissa on hyvä elää? Tätä pohdittiin syksyn 2019 Senaatin Tori -tilaisuudessa kiinteistöalan ammattilaisten ja vaikuttajien voimin. Lisäksi Helsingin Musiikkitalolla kuultiin Senaatin kiinteistökehityshankkeiden tuoreimmat kuulumiset. Niillä on iso rooli Suomen kaupunkien tulevaisuudessa, sillä hankkeissa kehitetään kokonaisia uusia kaupunginosia, kampuksia ja asema-alueita.
Poimimme Senaatin Torin esityksistä viisi trendiä, jotka muokkaavat tulevaisuuden kaupunkien suunnittelua.
1. Tilaa oleskelulle
Gehl Architectsin luovalla johtajalla David Simillä on takanaan yli kymmenen vuoden ura kaupunkisuunnittelun parissa. Hänen mukaansa tärkeintä tulevaisuuden kaupunkirakentamisessa on ottaa huomioon asukkaiden viihtyvyys.
”Kaupunginosa on mielentila”, Sim vertaa. Hänen mukaansa asukkaat viihtyvät ympäristöystävällisessä, vehreässä ympäristössä, jossa on tilaa oleskella ja jossa lapset voivat leikkiä vapaasti.
2. Elämä edellä, asukkaat mukana
Ihmiset tietävät itse, millaisessa ympäristössä haluavat asua. Heidän mielipiteidensä pitäisi olla tärkeässä asemassa, kun rakennetaan kehitykseltään kestävää kaupunkia.
”Elämä edellä”, muistuttaa David Sim. Asukkaiden hyvinvointi ja tarpeet ovat kaupunkisuunnittelussa tärkeimpien tavoitteiden joukossa. Päättäjien ja suunnittelijoiden kannattaa siis ottaa kontaktia alueen asukkaisiin ja pyytää heiltä palautetta kehityksen eri vaiheissa.
3. Esimerkkiä Kööpenhaminasta
David Sim sanoo, että Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina on hyvä esimerkki kaupungista, jossa asukkaiden tarpeet on huomioitu. Kaupunkilaiset viettävät aikaansa kaupungin kävelykadulla, haistavat tuoreen kahvin tuoksun ja nauttivat olostaan. Kun kaupunkilaiset ovat rentoutuneita, he myös kuluttavat enemmän.
Kööpenhaminassa on viihtyisiä julkisia alueita, tiloja ja katuja. Kaupunki on suunniteltu pyöräilijöille sopivaksi, joten hiilijalanjälkeä säästävä liikkuminen paikasta toiseen on helppoa myös talvella. Asuinalueet on rakennettu yhteisöllisyyttä painottaen. Pienet yksityiskohdat tekevät Kööpenhaminasta hyvän paikan elää.
4. Ihmisen kokoisia tiloja ja uutta perspektiiviä
Korkeiden rakennusten sijaan David Sim suosittelee harkitsemaan matalampaa rakentamista ja korkeuserojen hyödyntämistä. Rakennusten alakerroksiin kannattaa sijoittaa esimerkiksi kahviloita ja kauppoja.
”Luodaan ihmisen kokoisia tiloja, jotka houkuttelevat kävelyn lisäksi pysähtymään”, komppaa professori, valtiotieteiden tohtori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius.
Hän suosittelee, että suunnittelijat pitäisivät mielensä avoinna uudenlaiselle perspektiiville.
”Helsingin keskustakirjasto Oodi hyvä esimerkki muotokielen tuomisesta ihmisen lähelle houkuttelevasti ja lähestyttävästi.”
5. Rohkeutta peliin!
”Voisimmeko rakentaa jotain, joka osoittaa, että elämme tätä vuosisataa?” Markku Wilenius pohtii ihmislähtöistä rakentamista.
Hän muistuttaa, että kaupunkien ja keskustojen menestys riippuu niiden kyvystä ohjata kehityksensä suuntaa peilaten sitä sekä historiaansa ja identiteettiinsä että globaaleihin trendeihin.
”Sykkivä sydän on kestävä kilpailuetu koko kaupungille. Muuten väki katoaa reunamilla oleviin ostoskeskuksiin.”
Senaatin Tori
Senaatin Tori -tapahtumat kokoavat yhteen kiinteistökehittäjiä, rakennuttajia, kiinteistösijoittajia, kiinteistöliiketoiminnan asiantuntijoita ja toimijoita sekä viranomaisia. Lue lisää ja katso esityksiä: https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/senaatin-tori/
Keskustele artikkelista