Otaniemessä yhdistyvät kaikki hyvän kaupungin edellytykset

Senaatin kiinteistökehitys on Otaniemessä mukana muun muassa Kivimiehen alueen, Kemistin korttelin ja Biologin korttelin kehittämisessä. Millaista käyttöä näille alueille suunnitellaan?

Tavoitteenamme on kehittää Otaniemestä entistä monipuolisempi ja elävämpi kaupunginosa. Tähän asti siellä ovat korostuneet koulutus ja tutkimus sekä opiskelija-asuminen, ja muuta asumista on ollut aika vähän. Nyt haluamme alueelle lisää asukkaita ja palveluja sekä monenlaista toimintaa. Opiskelijat ja tutkimus eivät kuitenkaan väisty, vaan uudistamisella varmistamme, että heilläkin on hyvät oltavat.

Otaniemi on perinteisesti ollut melko hiljainen kaupunginosa iltaisin, viikonloppuisin ja lukukausien ulkopuolella. Alueen erinomaisen sijainnin ja verrattain väljän rakentamisen vuoksi aluetta kannattaa kehittää.

Otaniemi on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, mikä asettaa omat reunaehtonsa alueen kehittämiselle ja suunnittelulle. Vanhojen rakennusten uudella käytöllä ja täydennysrakentamisella on mahdollista luoda toimivaa kaupunkiympäristöä, johon historialliset kerrostumat luovat oman mielenkiintoisen erityspiirteensä.

Ketkä aluetta kehittävät?

Me Senaatissa kehitämme Kivimiehen aluetta sekä Kemistin ja Biologin kortteleita yhdessä Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa.

Aiemmin Otaniemen alue oli kokonaisuudessaan Senaatin, mutta yliopistokäytössä olleet kiinteistöt siirtyivät vuonna 2009 Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle. Meille jäi muun muassa tutkimuskäytössä olevia kiinteistöjä, Teekkarikylän maa-alueet, rakentamattomia alueita ja suurin osa viheralueista samoin kuin Otaniemen urheilukenttä.

Koska alue on iso, suunnittelu on hyvin pitkäjänteistä. Kyseessä on laaja kokonaisuus, josta on tarkoitus luovuttaa myyntiin sekä rakentamattomia tontteja että olemassa olevia rakennuksia kehitettäviksi.

Otaniemen alue on jo herättänyt kiinnostusta alan toimijoissa. Alueelle on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista, jonka toteutus tapahtuu vaiheittain. Tavoitteenamme on edistää kaavamuutoksia siten, että osa-alueiden toteutusta päästäisiin aloittamaan 2020-luvun alkupuolella.

Mikä Otaniemessä on ainutlaatuista?

Ei tule mieleen toista paikkaa Suomessa, jolla olisi näin huikeat kehitysmahdollisuudet! Otaniemen kampus on merkittävä innovaatiokeskittymä, joka vetää puoleensa yrityksiä ja muita toimijoita. Keskiössä on yliopisto kampusalueineen, ja nykyisten rakennusten lomaan pystyy rakentamaan kokonaan uudenlaista kaupunkia. Kampus ja muu alue sulautuvat siis osittain toisiinsa. Alueella yhdistyvät ihanteellisesti kaikki hyvän kaupunkirakentamisen edellytykset.

Sijainti on liikenteellisesti hyvä, ja erityisesti joukkoliikenneyhteydet ovat huikeat. Otaniemessä on Aalto-yliopiston metroasema ja lähellä Keilaniemessä toinen asema. Metromatka Helsingin keskustaan kestää reilut kymmenen minuuttia. Otaniemi sijoittuu myös tulevan Raide-Jokeri-pikaraitiotien varrelle.

Aluetta on suunniteltu aiemmin enemmänkin autoilun näkökulmasta, mutta nyt kampusta kehitetään kävely ja pyöräily edellä. Aalto-yliopiston tavoitteena on keskittää toimintojaan Otaniemen keskustaan, jonne pääsee hyvin kävellen tai pyöräillen.

Merellinen ympäristö tarjoaa jo nyt hienot virkistysmahdollisuudet, ja niitä on mahdollista kehittää yhä paremmiksi. Sijainti Laajalahden suojelualueen vieressä pitää ottaa kehittämisessä ja suunnittelussa huomioon. Luonnonläheisyys on myös kilpailuvaltti – kuinka monen kampuksen nurkalta maailmassa lähtee pitkospuut ja voi nähdä vaikka kotkan ruokailemassa? Otaniemessä urbaanius ja luonnonläheisyys yhdistyvät.

Minkälainen Otaniemi on Espoon kaupunkikokonaisuudessa?

Otaniemessä on oma tunnelmansa, josta on aistittavissa nuoruuden intoa ja kekseliäisyyttä. Otaniemeen tavoitellaan siis sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa on mukana asuntojen lisäksi yritystoimintaa sekä palveluja, kuten kouluja ja päiväkoteja. Tämä sama suuntaus on nähtävillä kampuksilla myös muualla maailmassa.

Millainen historia alueella on?

Otaniemi hankittiin valtiolle 1940-luvulla Teknillisen korkeakoulun sijoittamista varten, koska korkeakoulun vanhat rakennukset Helsingin Bulevardilla olivat jäämässä pieniksi. Sitä ennen alue kuului Hagalundin kartanon maihin. Kartanoajoilta alueella on säilynyt rakennuksia ja esimerkiksi komea lehmuskuja.

Kun Teknillisen korkeakoulun toiminta siirrettiin 1950-luvulta alkaen Otaniemeen, alue oli todella syrjässä Helsingin keskustasta. Kehitystä on jännä peilata historiaan: TKK siirrettiin Otaniemeen, kun tarvittiin tilaa. Nyt suuntaus on, että korkeakoulun ympäristöön ja kampuksille halutaan tuoda muutakin elämää.

Tutustu kiinteistökehityskohteisiimme lisää täällä:

Biologinkortteli

Kemistin kortteli

Kivimiehen alue