Kansallismuseossa käynnistyy mittava lisärakentaminen ja peruskorjaushanke syyskuussa
Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushankekokonaisuus on alkamassa. Yli kolmivuotisessa hankkeessa museolle rakennetaan laajennusosa ja sen myötä lisää tilaa tulevaisuuden toiminnan tarpeisiin, ja historiallista päärakennusta peruskorjataan. Kiinteistön omistajana rakennushankkeesta vastaa Senaatti-kiinteistöt.
Laajennusosan rakennustyöt alkavat tontilla syyskuussa työmaa-aidan pystyttämisellä ja rakentamista valmistelevilla töillä, ja marraskuussa aloitetaan nykyisen museorakennuksen osittainen peruskorjaus.
Kansallismuseolle mittavasti uutta näyttelytilaa
Rakennushankkeessa Kansallismuseon nykyiselle tontille toteutetaan Kansallismuseon laajennusrakennus, joka maan alla yhdistyy historialliseen päärakennukseen. Laajennus kasvattaa Kansallismuseon näyttelytiloja ja parantaa museon saavutettavuutta. Kyseessä on näyttävä, arkkitehtonisesti ja rakentamiseltaan kunnianhimoinen uudisrakennus.
”Näin kunnianhimoinen rakentaminen näin vaativalla paikalla edellyttää huippuosaamista. Olemme saaneet mukaan laajan ja äärimmäisen ammattitaitoisen toimijoiden verkoston, jonka kanssa tällaisenkin uudisrakennuksen toteuttaminen on mahdollista”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo.
Laajennuksen suunnittelu perustuu arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen JKMM Arkkitehdit Oy:n ehdotukseen. Hankkeen pääurakoitsijana toimii SRV. Kustannusarvio laajennusrakennukselle on 55 miljoonaa euroa.
”Laajennusosan pinta-ala on kaikkiaan noin 5 900 kerrosneliömetriä, josta noin 600 kerrosneliömetriä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. Tiloista siis noin 90 % sijoittuu maan alle”, kertoo Lallo. Maan päälle nousee lasiseinäinen ravintolapaviljonki. Kokonaisuuden valmistumisen jälkeen pihapuisto on edelleen tarkoitettu avoimeksi ja vehreäksi puistoksi, jossa museo järjestää myös erilaisia tapahtumia.
Kestävän rakentamisen ratkaisut ohjaavat rakennushanketta, ja Senaatin hiilineutraalisuustavoitteet on otettu huomioon. Uudisrakennuksissa Senaatin tavoitteena on 25 % pienempi hiilijalanjälki vertailutasoon nähden. Päästötavoitteet huomioidaan myös työmaalla esimerkiksi käytettävissä työkoneissa.
Päärakennuksen ja Vaunuvajan peruskorjaus turvaa yli satavuotiset rakennukset
Kansallismuseon päärakennus on restauroitu ja peruskorjattu edellisen kerran vuosina 1995–2000. Nyt tehtävässä peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa Kansallismuseon vesikatot, julkisivut ja ilmanvaihto. Peruskorjaushanke käynnistyy marraskuussa 2023. Nyt käynnissä on kehitysvaihe, jossa on pääurakoitsijana mukana NCC ja pää- ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy- Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy -Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Kustannusarvio on 35 miljoonaa euroa.
Rakennushankkeen vaikutus lähialueen asukkaille ja toimijoille
Kansallismuseo sijaitsee keskeisellä paikalla, ja sen ympäristössä on jatkuvasti liikennettä. Sijainnistaan ja hankkeen mittavuudesta johtuen rakentaminen tulee aiheuttamaan lähiympäristöön tilapäisiä haittoja, vaikka työt pyritään tekemään niin, että lähialueelle aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni.
Läpikulkureitit pihapuiston läpi suljetaan koko remontin ajaksi. Koska laajennusrakennuksesta valtaosa sijaitsee maan alla, tontilla tehdään muun muassa louhinta-, maarakennus- ja räjäytystöitä, jotka alkavat 13.9. ja kestävät kesäkuuhun 2024. Työmaaliikenne sekä tontilla tehtävät työt voivat aiheuttaa ympäristöön melua ja pölyä, mistä ei kuitenkaan ole vaaraa ympäristölle. Meluhaittojen torjumiseksi työkoneina käytetään mahdollisimman matalan melutason koneita.
Pihapuistoon palautetaan sen historiallisen luonteen omaisesti uusia puita ja kasvillisuutta
Rakennustöiden aikana museon eteläisen muotopuutarhan puusto säilyy. Pohjoiselta pihalta suurin osa puista kaadetaan, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa. Puustosta on tehty huolellinen kuntotutkimus, josta on selvinnyt, että pihan jalavia vaivaa jalavanpakuritauti. Töölönkadun puoleinen puurivi voidaan kuitenkin vielä suurelta osin säilyttää. Kaadetuista puista otetaan talteen mahdollisimman paljon materiaalia, josta valmistetaan myöhemmin kalusteita ja esineistöä mahdollisesti myös museon käyttöön. Vanhoista puista otetaan myös pistokkaita ja vartetaan uusia taimia. Joitain puita pystytään siirtämään rakennustyön ajaksi ja palauttamaan pihapuistoon rakennustöiden valmistuttua. Kun rakennushanke valmistuu, pihapuisto palautetaan vehreäksi ja pihalle palautetaan sen historiallisen luonteen omaisesti uusia puita ja kasvillisuutta.
Kansallismuseo on avoinna yleisölle 15.10.2023 saakka, minkä jälkeen museo sulkeutuu rakentamisen ja peruskorjauksen ajaksi. Historiallisen päärakennuksen, uudisosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027.
Lisätietoja
Senaatti-kiinteistöt:
Jukka Lallo, rakennuttajapäällikkö, p. 040 334 1267, jukka.lallo@senaatti.fi
Outi Tarkka, viestintäpäällikkö, p. 040 579 4779, outi.tarkka@senaatti.fi
Tarkempaa tietoa rakentamisesta ja sen vaikutuksista lähialueelle hankkeen esittelysivuita: https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/hankkeet/kansallismuseon-peruskorjaus-ja-laajennus
www.uusikansallinen.fi – Tietoa Kansallismuseon toiminnasta ja hankkeen suunnitelmista ja tavoitteista.
Tiedotteen havainnekuvat: JKMM Arkkitehdit Oy
