Pihlajaniemen suunnittelussa hyvä kaupunkiympäristö etusijalla
Turun Heikkilän kasarmialueen ympäristöön suunnitellaan uutta Pihlajaniemen kaupunginosaa. Lähtökohtana on ollut asukkaiden viihtyisä arki ja luonnonläheinen kaupunkielämä. Pihlajaniemen palvelut, viheralueet ja yhteys merenrantaan tulevat rikastuttamaan myös naapurialueiden elämää. Alueen yleissuunnitelmaan voit tutustua 17.9. – 22.9. Vierailukeskus Joessa.
Pihlajaniemen suunnittelu käynnistyi alkuvuonna. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee yleissuunnitelmaa 17.9. Suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua Vierailukeskus Joessa 11.9 klo 17 alkaen. Tilaisuus alkaa tanskalaisen arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelija David Sim:n luennolla ihmisen mittakaavaisesta kaupunkisuunnittelusta. Yleissuunnitelman pohjalta valmistellaan asemakaavaluonnos, joka valmistuu vuoden vaihteessa.
Yleissuunnitelman on laatinut kahden arkkitehtitoimiston tiimi, tanskalainen Gehl Architects ja suomalainen arkkitehtitoimisto AJAK yhteistyössä suunnittelua koordinoivan Urbanity Oy:n ja Turun kaupungin sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Suunnittelussa on lähdetty ihmiset edellä. Lähtökohtana on ollut hyvän kaupunkielämän ja ympäristön määrittely. Ensimmäiseksi hahmoteltiin alueen yhteisiä ulkotiloja ja niissä tapahtuvaa toimintaa sekä helppoa liikkumista alueella. Seuraavaksi pohdittiin, miten rakennukset tukisivat viihtyisän kaupunkiympäristön muodostumista parhaiten. Lopputulos on rakentamisen kannalta kaupunkimaisen tiivis, mutta samalla luonto on vahvasti läsnä.
Rakentaminen Pihlajaniemessä perustuu uudenlaiseen umpikorttelirakenteeseen, jollaista ei olla Suomessa juurikaan totuttu näkemään. Korttelit eivät ole muurimaisia blokkeja, vaan rakennusten korkeudet vaihtelevat kahdesta kahdeksaan, jolloin pystytään hyödyntämään auringon valoa maksimaalisesti ja samalla luomaan tuulilta suojaisia sisäpihoja. Korttelin yksittäiset talot voivat vaihdella arkkitehtuurinsa ja kokonsa puolesta merkittävästi toisistaan. Näin mahdollistetaan elävä ja vaihteleva kaupunkikuva ja samalla voidaan vastata erilaisten asuntojen tarpeeseen joustavasti. Uudenlainen korttelirakenne luo ympärilleen myös miellyttävää ja mielenkiintoista yhteistä katutilaa.
Pihlajaniemen luonto ja maastonmuodot ovat luoneet hyvät edellytykset viheralueiden ja julkisten tilojen suunnittelulle. Alueen alavuus ja tulvariski on käännetty vahvuudeksi muodostamalla alueen keskelle lammista ja purosta muodostuva puistovyöhyke, joka samalla toimii keskeisenä reittinä alueen halki meren rantaan saakka. Kallioiset metsäkukkulat on rauhoitettu rakentamiselta samoin kuin ranta-alueet, joista muodostuu varmasti laajemminkin turkulaisia puoleensa vetävä viheralue, varsinkin jos rantareitti Majakkarannasta asti toteutuu.
Turun ilmastotavoitteisiin on vastattu myös liikenneratkaisuilla. Alueen sisällä on painotettu hyvää ja turvallista liikkumisympäristöä niin jalan kuin pyörällä. Kaupat ja bussipysäkit on suunniteltu osaksi luontevia kävelyreittejä ja keskustaan on mahdollista pyöräillä nopeasti. Pihlajaniemen kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa kätevästi kävellen myös viereisiltä alueilta.
Puolustusvoimilla tulee olemaan toimintaa Pihlajaniemessä jatkossakin. Suunnitelmassa tämä on huomioitu jättämällä väljyyttä puolustusvoimien käyttämän alueen ja uuden asuinalueen väliin. Alueen vehreyden ja esimerkiksi lepakkojen kannalta tämä on myönteinen asia. Heikkilän kasarmialueella työskentelevät tuovat myös eloa alueelle sekä edesauttavat palvelujen syntymistä. Kääntöpuolena voidaan pitää asukaskyselyssäkin paljon toivotun rantareitin katkeamista sotilasalueen kohdalla. Reitin jatkuvuus voidaan kuitenkin turvata kiertämällä sotilasalue.
Yhteystiedot:
Senaatti-kiinteistöt
Otto Virenius, kiinteistökehityspäällikkö
p. 040 718 8028
etunimi.sukunimi@senaatti.fi
Urbanity Oy – Urban Design Management
Pekka Saarinen, DI, YKS/582
p. 040 7433 708
pekka@urbanity.fi
Turun kaupunki
Kaupunkiympäristötoimiala
Päivi Siponen, kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA
p. 050 4304 790
paivi.siponen@turku.fi
