Senaatin vuosi 2022: kiinteistöjen myynnissä ennätysvuosi, valtion toimitilakustannuksissa nousupainetta

Valtion kiinteistöistä ja toimitiloista vastaava Senaatti-konserni saavutti eduskunnan, valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön antamat palvelutavoitteet. Valtiolle tarpeettomiksi jääneiden kiinteistöjen myynti ja rakennusinvestoinnit nousivat ennätystasolle. Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin myötä toiminnan painopisteissä korostuivat varautuminen ja energiansäästö.

Liikelaitoskonsernin liikevaihto oli 860,9 milj. euroa ja tulos 65,1 milj. euroa. Sekä liikevaihto että tulos ylittivät budjetin tavoitteet, keskeisimpänä syynä hyvin onnistuneet kiinteistömyynnit.

Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto oli 558,2 milj. euroa ja tulos 67,8 milj. euroa. Tulos muodostui kiinteistömyynnin tuloksesta 46,1 milj. euroa ja vuokrauksen tuloksesta 21,7 milj. euroa. Valtion vuokrauksen osuus tuloksesta oli noin 3 milj. euroa, valtaosa tuloksesta muodostui siis kiinteistöjen myynneistä ja muiden kuin valtioasiakkaiden tuotoista. Valtio­asiakkai­den vuokrauksen tulos alitti valtion omakustannusperiaatteen mukaisen vuokrajärjestelmän tavoitteen, oman pääoman tuotto oli 0,2 %, kun tavoite on 0,4 %.

Valtiolle tarpeettomien kiinteistöjen myynnit toteutuivat erinomaisesti ja olivat 112,1 milj. euroa. Loppuvuodelle ajoittuneet onnistuneet asuntotonttien kaupat nostivat kiinteistö­myynnin yli 90 milj. euron budjettitavoitteen ja edellisen vuoden 78 milj. euron myynnin. Myyntihinnaltaan suurimmat kaupat olivat Helsingin Keski-Pasilan ratapihakorttelialueen kaupat (36,6 milj. euroa), Haapa­niemenkatu 4 tontti (19,8 milj. euroa) sekä Kulttuuritalo (11,5 milj. euroa).

Kulujen hallinnassa onnistuttiin hyvin poikkeuksellisen korkeasta inflaatiosta huolimatta. Normaalia lämpimämpi vuosi, valtion sähköhankinnan hintasuojaukset sekä loppuvuonna käynnistynyt energiasäästöohjelma pitivät energiakustannusten nousun olosuhteisiin nähden kohtuullisella tasolla. Noussut korkotaso ei vielä näy tuloksessa korkosuojausten takia.

Puolustuskiinteistöjen vuoden 2022 liikevaihto oli 316,2 milj. euroa ja tulos 4,3 milj. euroa. Tulos ylitti hieman sekä viime vuoden että budjetoidun tuloksen. Valtioasiakkaiden tulos oli valtion vuokra­järjestelmän edellyttämällä tasolla, eli oman pääoman tuotto oli 0,4 %.

Rakennusinvestoinnit ennätystasolla

Kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen käytettiin Senaatti-konsernissa 489 milj. euroa, tästä Senaatti-kiinteistöjen osuus oli 395 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöjen 94 milj. euroa. Vuoden 2022 aikana Senaatti-kiinteistöissä valmistui 38 yli milj. euron suuruista hanketta. Näistä suurimmat rakennushankkeet olivat Säteilyturvakeskuksen toimisto- ja laboratoriohanke, Kiasman peruskorjaus ja Saamelaismuseo Siidan perusparannus ja laajennus. Puolustuskiinteistöjen suurimmat valmistuneet hankkeet olivat varasto- ja turvahankkeita sekä kasarmin peruskorjaus Upinniemessä. Senaatti-konsernin käynnissä olevien rakennustyömaiden määrä kasvoi 70 % verrattuna vuoteen 2021. Vuoden lopussa oli käynnissä 232 työmaata. Valtaosa käynnissä olevista investoinneista kohdistuu turvallisuusviranomaisille.

Tilojen kunnossapidon taso pidettiin edelleen korkeana. Kunnossapitoon käytettiin konsernissa noin 100 milj. euroa. Erityisesti panostettiin sisäolosuhteiden parantamiseen sekä mm. kiinteistöjen katsastuksissa havaittujen puutteiden korjaamiseen.

Säästöjä tilaratkaisuilla ja energiansäästöllä

Vuonna 2022 sovittiin asiakkaiden kanssa yhteensä 261 tilaratkaisuprojektin toteuttamisesta. Tilamuutosprojektit tuovat 10,3 milj. euron pysyvät vuotuiset säästöt valtioasiakkaiden toimitilakustannuksiin. Lisäksi valtiolle tarpeettomien kiinteistöjen myynneillä saavutettiin 1,5 milj. euron säästöt rakennusten ylläpitokustannuksista. Yhteensä sovittuja säästöjä vuodelle 2022 kertyi 11,8 milj. euroa, joten vuodelle 2022 asetettu 7 milj. euron tavoite ylitettiin selvästi.

Energiakriisin vaikutusten minimoimiseksi Senaatti-konserni käynnisti syksyllä laajan energiansäästöohjelman valtion kiinteistöissä. Ohjelman tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja -kustannuksia sekä mm. ottaa käyttöön kysyntäjoustoratkaisuja. Ohjelma saatiin loppuvuoden aikana valtakunnallisesti käyntiin ja sitä jatketaan vuoden 2023 aikana. Säästötoimista huolimatta energian hinnan voimakas nousu näkyi konsernissa erityisesti sähkökustannusten nousuna, vuoden 2022 kustannukset olivat noin 50 milj. euroa, mikä ylitti kolmanneksella vuoden 2021 tason.

Vahva painotus varautumiseen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti poikkeusoloihin varautumisen Senaatti-konsernin tärkeys­järjestyksen kärkeen ja asiakkaiden kanssa käynnistettiin tehostetut toimet toimitiloihin liittyvän valmiuden parantamiseksi. Yhteensä konsernissa oli käynnissä noin 200 erilaista varautumisen kehittämiseen liittyvää toimenpidekokonaisuutta, kuten väestönsuojatilojen käytettävyyden tarkistukset, valtiovarainministeriön johdolla toteutettu valtion virastojen ja laitosten toimitilojen ensisijaisuus- ja tärkeysmäärittely sekä sähkönjakelun keskeytyksiin liittyvät varautumistoimet.

Konsernijohtaja Jari Sarjo: toimitilakustannusten taso pidetty seitsemän vuotta ennallaan – jatkossa nousupainetta

”Olemme investoineet valtion kiinteistöihin vuosina 2015–2022 noin 2,7 miljardia euroa. Samaan aikaan tilojen kunnossa­pitoon on käytetty lähes 700 milj. euroa. Tästä huolimatta valtion tilakustannukset eivät ole nousseet 2015–2022 lainkaan. Tämä on saatu aikaan sadoilla yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetuilla tilakehitysprojekteilla, joilla on saatu säästöjä virastojen ja laitosten tilakustannuksiin yli 600 milj. euroa.

Nyt olemme uudessa, poikkeuksellisessa tilanteessa, kun energian hinta on ollut hyvin rajussa nousussa ja samanaikaisesti rakennuskustannukset ovat nousseet erittäin merkittävästi. Erityisesti turvakriittisten asiakkaiden tiloihin kohdistuu merkittäviä investointipaineita. Varautumisen toimen­piteet nostavat kiinteistökustannuksia ja korkotason voimakas nousu rahoituskustannuksia. Nämä tekijät tulevat jatkossa nostamaan valtion toimitilakustannuksia.

Pandemia muutti työnteon tapoja pysyvästi, sillä seurauksella, että erityisesti toimistotilojen käyttöasteet alenivat voimakkaasti. Tehokkain tapa hillitä toimitilakustannuksia sekä vähentää energiankulutusta ja päästöjä on tarpeettomista tiloista luopuminen. Valtion toimitilastrategian mukaisiin, yhteiskäyttöisiin työympäristöihin siirtyminen nopeutetulla aikataululla mahdollistaa virastoille ja laitoksille luopumisen vajaakäyttöisistä toimistotiloista ja sitä kautta merkittävät säästöt tilakustannuksissa. Yhteisiin työympäristöihin siirtyminen edistää päästö­vähennystavoitteita, antaa paremmat mahdollisuudet varautumiseen toimitiloissa ja mahdollistaa henkilöstölle työskentelyä ja työhyvinvointia tukevat tilat myös kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa.”

Kuntien tilatietopalvelut osaksi Senaatti-kiinteistöjä

Kuntien tilatietopalvelut siirtyivät Maakuntien tilakeskus Oy:stä osaksi Senaatti-kiinteistöjä lokakuussa 2022. Maakuntien tilakeskus siirtyi konsernista hyvinvointialueiden ja valtion omistukseen 1.1.2023.

Lue tilinpäätökset ja toimintakertomukset:

Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätös ja toimintakertomus
Puolustuskiinteistöjen tilinpäätös ja toimintakertomus

Kaikki raportit on luettavissa Senaatti-kiinteistöjen kotisivuilta https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/ajankohtaista/julkaisut/

Lisätietoja: Senaatti-kiinteistöt, konsernijohtaja Jari Sarjo, p. 050 040 5465 tai Puolustuskiinteistöt, toimitusjohtaja Matias Warsta, p. 050 541 6582

Senaatti-konserni on valtion sisäinen palveluyksikkö ja valtiovarainministeriön alainen liikelaitoskonserni, joka tuottaa keskitetysti toimitilat ja niihin liittyvät palvelut valtionhallinnolle. Senaatti-konserni muodostuu Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt -liikelaitoksista. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on toimia valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Puolustuskiinteistöt aloitti toimintansa 1.1.2021 Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitoksena, johon on keskitetty Puolustushallintoa palvelevat kiinteistöt, toiminnot ja palvelut. 

Valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti Senaatti-konsernin vuokrat perustuvat omakustannusperiaatteeseen, eikä Senaatti tee voittoa valtioasiakkaiden vuokrilla. Vuokratuloilla katetaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kulut.