Senaatti-konsernin puolivuotiskatsaus
Valtion kiinteistöistä ja toimitiloista vastaavan Senaatti-konsernin alkuvuoden toiminnassa ovat korostuneet valmiuteen ja varautumiseen liittyvät toimenpiteet. Rakennusinvestoinnit ovat ennätystasolla ja ne kohdistuvat erityisesti turvallisuusviranomaisten kohteisiin. Kiinteistömarkkinoiden heikon markkinatilanteen vuoksi kiinteistökauppoja on tehty poikkeuksellisen vähän.
Venäjän hyökkäyssodan jälkeen aloitettuja valtion toimitiloihin liittyviä valmiuden ja varautumisen toimenpiteitä on jatkettu. Varautumisessa painotetaan mm. energiahuoltovarmuuteen ja toimittajien valmiuteen liittyviä toimia.
Valtion rakennusinvestoinnit ovat ennätysmäisen korkealla tasolla ja kohdistuivat erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin. Kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen käytettiin alkuvuonna Senaatti-konsernissa 260 milj. euroa, josta Senaatti-kiinteistöjen osuus oli 205 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöjen 55 milj. euroa. Senaatti-konsernissa oli käynnissä yhteensä 261 työmaata.
Liikelaitoskonsernin alkuvuoden liikevaihto oli 462,8 milj. euroa ja tulos -1,3 milj. euroa. Liikevaihto toteutui lähes budjetoidun mukaisesti, tappiollinen tulos alitti budjetin selvästi. Keskeisin syy konsernin heikkoon tulokseen oli konsernin osakkuusyhtiö Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeisiin tehty noin 40 milj. euron arvonalennus johtuen yhtiön heikentyneistä tulosnäkymistä. Koko vuoden osalta tuloksen ennustetaan alittavan budjetin em. merkittävän arvonalennuksen vuoksi.
Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto oli 304,3 milj. euroa ja tulos 19,9 milj. euroa. Tulos muodostui vuokrauksen tuloksesta 25,7 milj. euroa ja kiinteistömyynnin 5,8 milj. euron tappiosta. Merkittävä osa tuloksesta muodostuu muiden kuin valtioasiakkaiden tuotoista.
Kulujen hallinnassa onnistuttiin hyvin poikkeuksellisen korkeasta inflaatiosta huolimatta. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 11,5 % vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2022 vastaavasta ajanjaksosta. Energiakustannukset ovat toteutuneet merkittävästi budjetoitua pienempinä odotettua matalamman markkinahinnan sekä energiansäästöohjelman johdosta. Noussut korkotaso ei vielä juurikaan näy tuloksessa korko-suojausten takia. Jatkossa korkotason nousu tulee nostamaan kustannuksia olennaisesti.
Kiinteistömyynnin tulos alitti tavoitteet selvästi. Toteutuneet kiinteistömyynnit olivat vain 7,9 milj. euroa, kun viime vuoden vastaavana ajankohtana myynti oli 29,9 milj. euroa. KTI:n mukaan alkuvuoden kiinteistökauppavolyymi jäi Suomessa noin 70 % viime vuodesta. Heikko kiinteistömarkkina vaikutti siis merkittävästi myös valtion käytöstä vapautuneiden kiinteistöjen myyntiin.
Puolustuskiinteistöjen alkuvuoden 2023 liikevaihto oli 168,2 milj. euroa ja tulos 12,5 milj. euroa. Kulujen hallinnassa onnistuttiin hyvin poikkeuksellisen korkeasta inflaatiosta huolimatta, minkä vuoksi alkuvuoden tulos ylitti budjetin. Koko vuoden tuloksen odotetaan kuitenkin painuvan lähelle budjetoitua tasoa johtuen kiinteistöomaisuuden arvonalennuksista ja tarpeettomien rakennusten purkukustannuksiin liittyvistä pakollisista varauksista.
Säästöjä energiasta ja julkisista hankinnoista
Senaatti-konsernissa lokakuussa 2022 käynnistettyä energiansäästöohjelmaa valtion kiinteistöissä toteutettiin laajasti ja tuloksekkaasti. Lämmityskauden aikana pystyttiin säästämään energiaa yhteensä yli 50 000 MWh, mikä tarkoittaa noin 6 milj. euron säästöä. Ohjelmaa jatketaan vuoden 2023 loppuun saakka, jonka jälkeen projektissa kehitetyt toimintamallit otetaan osaksi normaalia toimintaa.
Konsernissa käynnistettiin kesäkuussa hankintojen kehitysohjelma. Alustavan arvion mukaan laajalla ohjelmalla voidaan saavuttaa noin 100 milj. euron vuositason säästöt vuoden 2029 loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen vuosittaiset hankinnat ovat yli 800 milj. euroa. Kehitysohjelman tarkoituksena on parantaa hankintojen tuloksellisuutta erityisesti tarjoushalukkuutta lisäämällä.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen vahvemmin painopisteeksi
Konsernin vastuullisuustyön perustana toimiva yhteiskuntavastuupolitiikka päivitettiin vuoden 2023 alussa. Politiikan pääperiaatteet pysyivät ennallaan, mutta politiikassa nostettiin entistä vahvemmin esille tavoite hiilineutraalisuudesta vuonna 2035, luonnon monimuotoisuuden tukeminen, hankintojen vastuullisuus sekä sosiaalinen vastuu.
Toimistotilojen käyttöaste edelleen alhainen, valtion yhteisten tilojen hankkeita eri puolilla Suomea
Valtion toimistotiloissa tilojen käyttö ei ole palautunut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle vaan on edelleen alhainen. Laajasti toteutetuissa käyttöastemittauksissa valtion toimistotilojen käyttöaste oli keskimäärin 28 %.
Valtion yhteisten työympäristöjen hankkeita esitettiin eri puolilla Suomea. Joensuussa, Lahdessa ja Lappeenrannassa otettiin käyttöön yhteiset työympäristöt sekä kansalaisille tarkoitetut palvelupisteet.
Konsernijohtaja Jari Sarjo:
”Strategisten tavoitteiden toteutuksessa olemme hyvällä polulla. Senaatti-kiinteistöt on investoinut valtion kiinteistöihin vuosina 2015–2022 noin 2,7 mrd. euroa. Samaan aikaan tilojen kunnossapitoon on käytetty lähes 700 milj. euroa. Tästä huolimatta valtion tilakustannukset eivät ole nousseet vuosina 2015–2022 käytännössä lainkaan. Tämä on saatu aikaan sadoilla yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetuilla tilakehitysprojekteilla, joilla on saatu säästöjä virastojen ja laitosten tilakustannuksiin yli 600 milj. euroa.
Keskimäärin valtion tilat ovat hyvässä kunnossa ja toiminnallisesti parempia kuin koskaan, ja tilojen hiilidioksidipäästöt on minimoitu. Samalla ajanjaksolla Senaatti on myynyt valtiolle tarpeetonta kiinteistöomaisuutta yli 1 mrd. eurolla. Asiakaskokemus on systemaattisen työn tuloksena parantunut, ja sisäilmaongelmien nollatoleranssityön tuloksena asiakkaiden tyytyväisyys sisäolosuhteisiin on parantunut kuudetta vuotta peräkkäin.
Merkittävät investoinnit turvakriittisten viranomaisten tiloihin sekä virastojen varautumiseen liittyvät panostukset kasvattavat valtion toimitilamenoja sekä korkojen ja energian hintatason nousu ja voimakas inflaatio ovat johtaneet uuteen tilanteeseen, jossa valtion toimitilakustannukset väistämättä nousevat. Myös. Pitkällä aikajänteellä tehokkain tapa hillitä valtion toimitilakustannuksia sekä vähentää energiankulutusta ja päästöjä on tarpeettomista tiloista luopuminen. Valtion yhteisiä työympäristöjä toteutetaan parhaillaan eri puolilla Suomea. Yhteisiin työympäristöihin siirtyminen edistää päästövähennystavoitteita, antaa paremmat mahdollisuudet varautumiseen toimitiloissa ja mahdollistaa henkilöstölle työskentelyä ja työhyvinvointia tukevat tilat myös haastavassa taloudellisessa tilanteessa.”
Näkymät loppuvuoteen
Koko vuoden osalta liikelaitoskonsernin tuloksen ennustetaan olevan hieman positiivinen, mutta olennaisesti alle budjetoidun tuloksen. Merkittävin syy heikkoon tulokseen on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeisiin tehty noin 40 milj. euron arvonalennus. Valtion toimitiloihin liittyvät varautumistoimenpiteet, nopeasti vähenevä toimistotilan käyttö, nopeasti nousseet korot ja kova kustannusinflaatio aiheuttavat sen, että tulostavoitteiden saavuttaminen on myös jatkossa entistä haastavampaa.
Suomen Nato-jäsenyys ja lisääntynyt kansainvälinen harjoitustoiminta on heijastunut Puolustuskiinteistöjen toimintaan. Tarkempaa määrittelyä Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja sen vaatimista toimenpiteistä edistetään yhteistyössä Puolustusvoimien ja eri ministeriöiden kanssa
Konsernin investointien ennustetaan nousevan vuoden loppuun mennessä jopa yli 600 milj. euroon, eli viidenneksen viimevuotista suuremmaksi ja pitkällä aikavälillä verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Molempien liikelaitosten puolivuotiskatsaukset on julkaistu kotisivuillamme:
testi-e2c55b704894.senaatti.fi/julkaisut
Lisätietoja:
konsernijohtaja Jari Sarjo, p. 050 040 5465
Puolustuskiinteistöt, toimitusjohtaja Matias Warsta, p. 050 541 6582
