Laura Schrey, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistöjen potentiaalin elvyttäjä

”Työni voi vaikuttaa arkielämäämme yli sata vuotta”

Kiinteistökehityspäällikkö Laura Schrey nauttii yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa. Tuloksena syntyy pala kerrallaan muuttuvaa kaupunkia, kun valtion käytöstä poistuneelle kiinteistöille etsitään asemakaavoituksen kautta uusi käyttötarkoitus ja uudet omistajat.

Mistä olet erityisen kiinnostunut työssäsi?

Pidän erityisesti eri ammattikuntien kanssa työskentelystä. Moniammatillisessa yhteistyössä oppii katsomaan kohteita monesta näkökulmasta ja arvioimaan ratkaisuja vaikkapa liikennesuunnittelijan, kaupungin kaavoittajan tai rakennusliikkeen kannalta. Parhaita ovat hetket, jolloin tiimityöskentely vie koko porukan mukanaan ja kaikista huokuu innostus siihen, että saamme yhdessä jotain hienoa aikaiseksi. Projektit saattavat kestää vuosikausia, joten kaavakehitys vaatii sinnikkyyttä, ja osakokonaisuuksien valmistumisesta kannattaa iloita.

Yksikkömme tehtävänkuva poikkeaa Senaatin päätehtävästä. Kiinteistökehitys- ja myyntiyksikön tavoite on myydä kiinteistöjä, joita valtio ei enää omaan käyttöönsä tarvitse. Arvioimme jokaisen kohteen erikseen kiinteistökehityspotentiaalin näkökulmasta. Joskus asemakaavaa kannattaa muuttaa ennen kohteen myyntiä, ja silloin projekti päätyy kiinteistökehityspäällikön pöydälle. Välillä kehitettävät kohteet koskevat yksittäisiä tontteja, välillä taas laajempia aluekokonaisuuksia.

Senaatti ei toteuta kaavoja, vaan etsimme tonteille toteuttajat, jotka voivat olla esimerkiksi rakennusliikkeitä. Lopputuloksena syntyy rakennuksia, jotka vaikuttavat kaupunkiin ja arkielämäämme jopa sadan vuoden ajan. Jää nähtäväksi, kuinka paljon koronaepidemian myötä yleistynyt etätyöskentely ja valtion toimijoiden tilatarpeiden muutokset tuottavat yksiköllemme lisää tehtävää.

Kenen kanssa teet töitä?

Yksiä tärkeimmistä yhteistyötahoista kiinteistökehityshankkeissa ovat kunnat ja kaupungit, jotka vastaavat alueensa kaavoituksesta. Kaavakehityksen alkuvaiheessa käymme keskustelun kaavoituksen lähtökohdista, kuten vaikkapa tutkittavasta tehokkuudesta, käyttötarkoituksesta ja muista pääratkaisuista, ja sovimme tavoiteaikataulun. Myös viranomaistahot, kuten Museovirasto tai Ely-keskukset, ovat joskus neuvotteluissamme. Kaavakehityshankkeissa kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan apunamme on eri alojen asiantuntijoita, kuten arkkitehtitoimistot, luonto-, maaperä-, liikenne- ja kiinteistökehityskonsultit.

Usein otamme tulevat ostajat mukaan kaavakehityshankkeisiin. Siten varmistamme, että asemakaavasta tulee varmasti hankkeelle sopiva ja kaikki näkökulmat huomioidaan myös toteutuksen kannalta. Teen siis töitä myös rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja kiinteistöjen loppukäyttäjienkin kanssa. Hyödynnän myös laaja-alaista osaamista Senaatin organisaation sisällä. Meillä on mukavaa työskennellä, kun kaikki auttavat auliisti toisiaan!

Mikä kohde on jäänyt erityisen hyvin mieleesi?

Tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista kohteistani on Turun Pihlajanimen alue. Heikkilän historiallisen kasarmialueen kupeeseen 10 minuutin päähän kauppatorilta suunnitellaan yli
5 000 asukkaan uutta omaleimaista kaupunginosaa. Alue kaavoitetaan vaiheittain, ja ensimmäinen asemakaava on jo pitkällä. Alueeseen ja sen korkeaan laatutasoon sitoutuneet toteuttajat kolmeen aloituskortteliin valittiin laatu- ja hintakilpailun kautta loppuvuonna 2020. Pihlajaniemen projektissa on mukana valtaisa määrä eri alojen ammattilaisia, joiden välinen hyvä tekemisen meininki on tarttuvaa!

Mielenkiintoiset kohteet voivat olla myös kompakteja yhden tontin laajuisia projekteja. Huippupaikalla aivan Turun ydinkeskustassa Aninkaistenkadun varrella on tyhjilleen jäänyt Matintaloksi kutsuttu toimistorakennus, jolle ei enää ole valtion käyttöä. Tarkoitus on kehittää tontille asuntorakentamisen salliva asemakaava, ja etsiä julkisella hakumenettelyllä sille toteuttaja. Nykyisellä toimistorakennuksella ei ole rakennushistoriallista arvoa. Arkistosta löytyi kuitenkin yllättäen sopimus, josta ilmeni, että osin tontilla on maanalainen holvikellari Turun paloa edeltävältä ajalta! Kun asuinrakennus aikanaan valmistuu, ylimmistä kerroksista on hulppeat näkymät Turun tuomiokirkolle.

Aiemmassa työelämässä mieleen on jäänyt Helsingin keskustan jatkeeksi rakennettu Jätkäsaari. Aloittaessani Helsingin kaupungilla, alue oli tavarasataman jäljiltä tyhjää asfalttikenttää. Nyt se onkin jo osa elävää kaupunkirakennetta. Tällainen uinuvien alueiden eloon herättäminen kiehtoo minua, ja saman tyyppistä, konkreettista jälkeä jättävää työtä saan jatkaa nyt valtion omistamien maiden parissa.

Turku, Pihlajaniemi

Tuusula, Rykmentinpuisto

3 periaatetta, jotka ohjaavat työtäsi?

Jatkuva oppiminen. Projekteissa on tärkeää hyödyntää eri ammattikuntien osaamista ja kasvattaa omaa ymmärrystään eri katsantokannoista. Pidän aina silmät ja korvat auki, sillä mitä enemmän ymmärtää muiden osapuolten näkemyksiä, sitä jouhevammin projektit etenevät. Vaikka muita kuunteleekin, täytyy itsellä olla punainen lanka mielessä.
Kun projekteja on paljon ympäri Suomea ja jokainen vaatii monipuolisia selvityksiä, lankojen on pysyttävä tiukasti hyppysissä.
Yhteishenki ja ratkaisukeskeisyys. Jokainen hankkeisiin kuuluva toimija ja ammattikunta katsoo projektia omasta näkökulmastaan, joten työ on myös kompromissien etsimistä. On mietittävä, millaiset asiat ovat kunkin projektin kannalta olennaisimpia ja missä asioissa on mahdollista joustaa. Tärkeää on myös säilyttää porukassa hyvä yhteishenki, ja tsempata ja kiittää aina tilaisuuden tullen!

Milloin aloitit Senaatissa ja missä olit tätä ennen?

Aloitin kiinteistökehityspäällikkönä Senaatissa elokuussa 2020. Ennen sitä työskentelin maankäyttöinsinöörinä Espoon kaupungin tonttiyksikössä. Siellä vastasin asuntotonttien myynnistä ja vuokrauksesta. Olen myös toiminut Helsingin kaupungilla projekti-insinöörinä Länsisataman aluerakentamisprojektissa. Valmistuin Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta Otaniemestä diplomi-insinööriksi vuonna 2006.

Asiantuntijoitamme

Otto Virenius, kiinteistökehityspäällikkö

Senaatin kiinteistökehityspäällikön Otto Vireniuksen työ on parhaimmillaan hyvinkin poikkitieteellistä, kun hän istuu samaan suunnittelupöytään arkkitehtien, insinöörien ja eri viranomaisten kanssa. Rima on korkealla, sillä uusien asuinalueiden kehittämispäätöksillä vaikutetaan kymmenien tuhansien ihmisten elämään.

Jenna Kiukkonen, myyntipäällikkö

Myyntipäällikkömme Jenna Kiukkonen pitää työtään loistavana näköalapaikkana. Hän vastaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa sijaitsevien arvo- ja kassavirtakohteiden myynnistä. Tärkeimpinä periaatteina ovat toiminnan avoimuus sekä rahankäytön järkevyys.

Marko Härkönen, johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti

Johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti, arkkitehti SAFA ja eMBA Marko Härkönen vastaa kiinteistökehitys ja -myyntiyksikön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

Emmi Sihvonen, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistökehityspäällikkömme Emmi Sihvonen tekee pitkäjänteistä kehitystyötä erityisesti Otaniemen alueella Espoossa. Vaikka työn tulokset ovat nähtävissä vasta monen vuoden päästä, ovat tuleva asiakas ja alueen käyttäjät mielessä koko ajan.

Elias Rainio, kiinteistökehitysryhmän päällikkö

Kiinteistökehitysryhmän päällikkö, arkkitehti Elias Rainio toimii kuin tulkkina asiakkaamme ja kaavoituksesta päättävän virkamiehen välillä. Hän nauttii yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa ja vanhojen kohteiden kehittämisestä uuteen käyttöön – kun valot syttyvät jälleen kohteisiin, josta ne ovat välillä sammuneet.

Janne Marttinen, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistökehityspäällikkö, maanmittausinsinööri Janne Marttinen kehittää parempia asuin- ja elinympäristöjä kaupunkien ja sidosryhmien kanssa. Kun Marttinen suunnittelee yhdessä kaavoittajien ja konsulttien kanssa uutta maankäyttöä, tulevaisuuden ennustaminen ja kompromissien etsiminen ovat parasta ja haasteellisinta.

Riikka Manninen, asiantuntija, työympäristöt

Tulevaisuuden pohtiminen on erottamaton osa työtäni, sillä työympäristöratkaisujen on tarkoitus toimia vuosikymmeniä. Siksi hankkeissamme yhdistyvät erilaisten vaihtoehtojen vertailu, teknologisen kehityksen vaikutusten ennakointi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen linkittyvien ratkaisujen etsiminen. Asiakasprojektien lisäksi työhöni kuuluu sisäistä kehittämistyötä. Olen muun muassa mukana jatkokehittämässä Senaatin Sesamia yhä paremmaksi yhteiskäyttötilaksi.

Anne Sundqvist, erityisasiantuntija, valtakunnalliset toimitila- ja työympäristökonseptit

Työympäristön kehittämisen keskiössä on aina ihminen. Tuotan yhteistyössä moniammatillisen kumppaniverkoston kanssa valtionhallinnolle asiakas- ja toimintalähtöisiä konsepteja, jotka tähtäävät asiakkaan toiminnan ja tilojen uudistamiseen. Työni keskeisiä kulmakiviä ovat kokonaisvaltainen tarkastelu, muotoiluajattelu ja datan hyödyntäminen. Tärkeintä on, että konsepteja kehitetään palvelun tai tilan käyttäjän tarpeiden mukaan. Pidän huolta siitä, että muutokseen liittyvät ihmiset pääsevät osallistumaan kehittämiseen monin eri tavoin ja heidän äänensä saadaan kuuluviin.

Anne Korpi, erityisasiantuntija, sisäolosuhteet

Työpaikan sisäolosuhteet ovat todennäköisesti kunnossa, jos niihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Tilojemme käyttäjät kuitenkin raportoivat talvella kylmyydestä, ilmastoinnin aiheuttamasta vedosta ja sisäilman tunkkaisuudesta. Kehitän työssäni sellaisia menettelytapoja ja toimia, joilla varmistetaan valtion työpaikkojen sisäilman laatua ja sisäolosuhteiden hallinta niin, että asiakkaidemme työympäristöt olisivat miellyttäviä ja terveyttä ylläpitäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muun muassa tuotan asiaan liittyviä ohjeita, malleja ja linjauksia perusteluineen.

Reetta Ripatti-Jokela, työympäristöyksikön päällikkö

Kun asiakkaamme virittelevät työympäristömuutoksia, olemme heidän tukenaan alusta loppuun asti. Itselleni avautui pari vuosikymmentä sitten mahdollisuus aloittaa yhtenä työympäristökehittämisen uranuurtajista Suomessa, ja laaja kokonaiskuva ja tulevaisuuden kehityssuunnat ovat vahvuuksiani. Näinä vuosina työympäristökehittäminen on laajentunut tilasuunnittelusta monitieteiseksi asiantuntijuusalueeksi. Samalla on alettu ymmärtää entistä paremmin, millaisia strategisia mahdollisuuksia työympäristöt avaavat organisaatioiden johtamisessa.

Esa Halmetoja, erityisasiantuntija, ylläpidon digitalisaatio

Kuvaan usein itseäni sanoilla ”pesun ja linkouksen kestävä sähkömies". Olen aloittanut työurani sähköasentajana talonrakennustyömailla 18-vuotiaana. Monien työnantajien ja jatkotutkintojen siivittämänä olen päätynyt erityisasiantuntijaksi Senaatille, kehittämään älykkäitä työympäristöjä. Olen luonteeltani paitsi päättäväinen myös utelias. Nykyisessä tehtävässäni onneksi tutkittavaa ja kokeiltavaa riittää. Haasteet ovatkin intohimoni ja ratkaisun löytäminen ongelmaan on paras palkinto.

Selja Flink, rakennuttajapäällikkö

Vanhat talot kiehtoivat minua jo lapsena. Niinpä koko työurani arkkitehtina on mennyt tavalla tai toisella historiallisten rakennusten kanssa puuhaillessa. Kymmenen viime vuotta olen erikoistunut Suomessa aika harvinaiseen yhdistelmään eli restaurointiin ja rakennuttamiseen. Korjaushankkeissa haluan taata historiallisille rakennuksille kunnioittavan kohtelun. Esteettömyys alkoi tuntua tärkeältä, kun vastuullani oli linnoja ja museoita. Kaikkien pitää päästä verorahoilla hoidettaviin kohteisiin.

Pertti Siekkinen, erityisasiantuntija, muutosjohtaminen

Tavoitteenani on luoda huomisen työympäristö, jossa viihdytään ja saadaan asioita aikaan. Työskentelen tiiviissä yhteistyössä asiakkaittemme johdon ja henkilöstön kanssa. Työympäristön kehittämisen suurin muutos alkaa usein vasta, kun muutetaan uusin toimitiloihin. Tämä kaikki vaatii ihmisten välistä vuorovaikutusta – keskustelu on tärkeää. Työympäristö on monen osatekijän kokonaisuus. Kun toimitiloja muutetaan, digitaalisten ratkaisujen ja työnteon tapojen uudistamisen tarvetta ei voi liikaa korostaa.

Heljä Franssila, erityisasiantuntija, tietotyö

Olen kutsumustyössä parantamassa tietotyötä tekevien organisaatioiden ja eri henkilöstöryhmien aikaansaamisen mahdollisuuksia. Missioni on mahdollistaa valtiolla työn tekeminen hyvin ja vaikuttavasti – joka päivä! Päätehtävänäni on niin henkilökohtaisen kuin yhteisötasoisen tietotyön menetelmien ja käytäntöjen parantamisen työkalujen tarjoaminen ja juurruttaminen asiakkaidemme arkeen. Vastaan Senaatissa tietotyön suorituskyvyn mittaamisen ja kehittämisen palveluista, osana työympäristöyksikköä. Olen myös mukana työympäristökehittämisen ja muutosjohtamisen palveluiden toteutuksessa.

Katso kaikki