Marko Härkönen, johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti
Kiinteistökehitystoiminnan näkemyksellinen luotsaaja
Johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti, arkkitehti SAFA ja eMBA Marko Härkönen vastaa kiinteistökehitys ja -myyntiyksikön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Nautintoa työhön tuo erityisesti sen laaja-alaisuus, sillä kiinnostavia kehitettäviä ja myytäviä kohteita on satoja ympäri Suomen.
Mistä olet erityisen kiinnostunut työssäsi?
Työni on uskomattoman monipuolista. Pääsemme kehittämään ja myymään kohteita koko maassa ja erilaisten kumppaneiden kanssa. Senaatilla on listattuna myyntiin noin 500 valtion käytöstä poistunutta kohdetta, joista kehitettävätkin lasketaan sadoissa, joten projektisalkku on todella kattava.
Joukossa on paljon upeita rakennuksia ja alueita, jotka ovat merkittävä osa maamme historiaa. Kehitettävänä on esimerkiksi isoja aluerakentamiskohteita, kuten armeijalta vapautuneita omaleimaisia varuskunta-alueita Tuusulan Rykmentinpuistosta Turun Pihlajaniemeen.
Kohteiden laaja-alaisuus tekee työstä hyvällä tavalla haastavan. Näin uutena senaattilaisena satoihin projekteihin perehtyminen vie hetken. Kiinteistökehityksessä ja -myynnissä kanssani työskentelee parinkymmenen hengen osaava ja motivoitunut ammattilaisten joukko, ja voin luottaa aina heidän asiantuntemukseensa.
Senaatin yhteiskuntavastuu on minulle tärkeä ja innostava osa työtä. Emme tavoittele pikavoittoja, vaan teemme kaiken kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Johdamme tiedolla ja arvioimme kohdekohtaisesti, mitkä rakennukset voidaan myydä heti ja mitä alueita kannattaa lähteä kehittämään.
Alueiden kaavakehitykset ja rakennushankkeet voivat olla pitkiä, kymmenen tai jopa yli kahdenkymmenen vuoden projekteja. Yksi hanke voi olla koko työuran mittainen, ja kun projekteja on meneillään useita, työ vaatii sisua ja pitkäjänteisyyttä.
Kenen kanssa teet töitä?
Johdan kiinteistökehityksen ja -myynnin yksikköä, ja teemme tiiviisti töitä myös viestinnän sekä controller- ja juristipalveluiden kanssa. Yhteistyöverkosto on hyvin laaja.
Senaatissa on eri toimialoja ja -alueita ympäri Suomea, ja lisäksi työskentelen muun muassa kuntien ja kaupunkien edustajien, kiinteistösijoittajien ja -kehittäjien, rakennuttajien ja rakentajien, eri alojen suunnittelijoiden ja eri viranomaisten – kuten esimerkiksi Museoviraston ja Väyläviraston – kanssa.
Kohteet voivat olla todella isoja ja hyvinkin pieniä, mutta kaikki ovat meille yhtä tärkeitä. Emme mittaa työn merkittävyyttä metrimitalla tai euromäärällä, vaan hoidamme kaikki projektit samalla tinkimättömyydellä.
Käytämme aina kohteeseen parhaiten soveltuvia konsultteja ja asiantuntijoita. Tekemisen pitää olla laadukasta, ja ostamme palveluita sieltä, mistä paras erikoisosaaminen löytyy. Esimerkiksi Helsingin Pasilan tornitalosuunnitelmien tuuliolosuhdeasioissa olemme juuri konsultoineet ulkomaisia korkean rakentamisen asiantuntijoita.
Kaiken kehittämisen pitää olla taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoista. On tärkeää käydä tiivistä vuoropuhelua eri osapuolien, kuten esimerkiksi julkisen sektorin ja rakennuttajien kanssa. Olemme usein mukana myös alueiden kaavakeskusteluissa ja kuuntelemme tulevien ja nykyisten sidosryhmien mielipiteitä.
Mikä kohde on jäänyt erityisen hyvin mieleesi?
Työskentelin ennen Senaattia Tuusulan kunnan toimialajohtajana, joten kehityskohteisiimme kuuluva Hyrylän vanha varuskunta-alue eli Rykmentinpuisto on minulle entuudestaan erittäin tuttu. Olen myös suorittanut Hyrylässä varusmiespalveluksen ja ollut siellä usein kertausharjoituksissa – eli alueen historiaa, toimintaa ja kehitystä on tullut seurattua läheltä.
Entiselle kasarmialueelle rakentuu 15 000 ihmisen uniikki yhteisö, ja Senaatti on kehittänyt aluetta pitkäjänteisesti yhdessä Tuusulan kunnan kanssa. On ollut kiinnostavaa olla kehitystyössä mukana monissa eri vaiheissa ja rooleissa. Rykmentinpuistossa elokuussa 2020 pidettävät Asuntomessut on lisännyt omalta osaltaan alueen vetovoimaisuutta.
On kiehtovaa, kuinka vanha ilmatorjuntarykmentin henki ja punatiiliset kasarmirakennukset yhdistyvät Tuusulan elävään keskustaympäristöön ja moderniin arkkitehtuuriin. Kaupan päälle tämä kaikki on lyhyen matkan ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä Helsingistä.
3 periaatetta, jotka ohjaavat työtäsi?
- Arvot ohjaavat kestävää ja vastuullista toimintaa. On helppo tehdä töitä työyhteisössä, jossa voin jakaa työnantajan arvot. Senaatin ei pikavoittoja -ajattelu on tärkeä periaate kiinteistöjen, alueiden ja yhteiskunnan kehittämisessä.
- Näkemyksellinen johtaminen ja hiotut prosessit. Työssä pitää hahmottaa laajojakin kokonaisuuksia ja koordinoida hankkeita määrätietoisesti ja väsymättä. Johtamisessa on tärkeää kehittää sujuvia, ketteriä ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä prosesseja ja varmistaa, että jokainen pelaa samaan maaliin. Yhteistyö, verkostoituminen, toisten tsemppaaminen ja motivoiminen ovat onnistumisen avaimia. Työ on vuorovaikutteista, ja luottamus on tärkeää: monet alaiseni johtavat itsenäisesti laajoja aluerakentamisprojekteja ilman suoraa esimiesasemaa.
- Laatu on tekemisemme tärkeimpiä kulmakiviä. Pyrimme tekemään kaiken erittäin laadukkaasti. Käytämme aina hankkeiden suunnittelussa ja kehittämisessä parhaita asiantuntijoita – meiltä ja maailmalta.
Milloin aloitit Senaatissa ja missä olit tätä ennen?
Tulin Senaattiin tammikuussa 2020 Tuusulan kunnan toimialajohtajan pestistä, jossa olin vajaat neljä vuotta. Tuusulassa vastasin kiinteistötoimesta, kaavoituksesta, maankäytöstä, elinkeinoasioista ja yhdyskuntatekniikasta sekä merkittävistä aluekehitysprojekteista.
Tätä ennen olin Helsingin kaupungilla kymmenen vuotta aluerakentamisen koordinointi- ja projektinjohto- sekä kaavoitustehtävissä, ja vastuullani oli pääosin Helsingin keskustan alueen kehittäminen. Olen ollut myös yksityisellä sektorilla kiinteistökehitysfirmoissa ja arkkitehtitoimistoissa.
Koulutukseltani olen arkkitehti, ja suoritin liikkeenjohdon eMBA-tutkinnon Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa vuonna 2015. Vuoden 2020 kesäkuussa sain loppuun kiinteistöliiketoiminnan johtamisen opinnot.
