Mistä on kyse, kun puhutaan sisäolosuhteista?

Sisäilma syntyy monen tekijän summana

Huono sisäilma vähentää viihtyvyyttä, alentaa työtehoa ja voi pahimmillaan aiheuttaa terveyshaittoja ja jopa sairastuttaa vakavasti. Hyvän sisäilman varmistaminen on kiinteistönomistajan keskeisimpiä tehtäviä. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu sisäilmaoireilun syiden ja laajuuden selvittäminen, ja työterveyshuollon kannanotto tarvitaan sisäilmaselvitysten osaksi.

Sisäilman laatuun vaikuttavat rakennuksen sijainti, rakennustapa, rakennus- ja sisustusmateriaalit, ulkoilman laatu, ilmanvaihdon tehokkuus, ihmisten määrä ja toiminta, rakenteelliset ongelmat, lämpöolot, akustiikka, ilmavirrat ja sääolot. Eikö olekin yllättävää, että pelkästään rakennusmateriaalit ja niiden kunto eivät määrää sisäilmakokemustamme?

Voi myös olla yllättävää ajatella, että tilan sisäilma – vaikka se olisi kaikilla tämän hetken tunnetuilla mittareilla analysoituna todettu normaaliksi – ei milloinkaan tunnu kaikille hyvältä. Sataprosenttista tyytyväisyyttä ei ole mahdollista saavuttaa. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyjen pohjalta laadittujen vertailuarvojen perusteella on näet aivan normaalia, että työympäristössä noin kolmasosa työntekijöistä kokee ilman viikoittain tunkkaiseksi, kuivaksi tai ilmanvaihdon riittämättömäksi. Samoin lähes joka viides yhdistää viikoittain työhön liittyviksi väsymyksen tai nenän tai silmien oireet, ilman että tällaisten oirekokemusten esiintyminen olisi jotenkin epänormaalia ja viittaisi sisäilmaongelmiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kokemustensa ja oireidensa kanssa pitäisi automaattisesti ajatella niiden olevan normaalia. Jos epäilee tiloissa olevan sisäilmaongelman, on toimittava kiinteistönomistajan ja yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti. Ilmoituskanavat eroavat Senaatissa tilojen käyttäjäorganisaatioiden mukaan.

Inhimilliset ja yksilölliset tekijät

Olemme yksilöitä ja ainutlaatuisia myös sen suhteen, miten koemme sisäilman. Siinä missä toinen palelee ja vetää villatakkia harteilleen, vierustoveri pärjää t-paidalla. Olemme myös erilailla herkkiä sisäilman epäpuhtauksille johtuen joko perimästämme tai siitä, millaista ilmaa olemme elinaikanamme hengittäneet. Tilankäyttäjän henkilökohtaiset ominaisuudet, tausta ja motiivit vaikuttavat sisäilmakokemuksissa: Ensinnäkin herkempi ja etenkin allergia- tai astmataustan omaava henkilö reagoi voimakkaammin ympäristön epäpuhtauksiin, esimerkiksi pölyihin, hajusteisiin ja allergeeneihin.

Toiseksi on osoitettu, että psykososiaalisella työympäristöllä on merkitystä sisäilmaongelmien tausta- ja osatekijöinä . Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi henkisesti kuormittava työ, omien vaikutusmahdollisuuksien kokeminen vähäisiksi, työyhteisön johtamis- ja esimiesongelmat tai rajut organisaatiomuutokset kärjistävät koettuja sisäilmasto-ongelmia. Herkkyys työympäristön fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille altisteille voi kasvaa haitallisen henkisen kuormituksen myötä.

Kolmanneksi ei ole tavatonta, että työpaikasta johtuvaksi mielletty oireilu aiheutuukin tosiasiassa kodin sisäilmaongelmasta. 2012 julkaistun eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on nimittäin arvioitu olevan maamme pien- ja rivitalojen kerrosalasta 7-10 %:ssa ja kerrostalojen kerrosalasta 6-9 %:ssa. Tuoreempi pientalojen kosteusvaurioitumisnäkymä on vuodelta 2022. Siinä lähes 15 000 asuntokaupan yhteydessä tehdyn kuntotarkastuksen mukaan todettiin, että 15 %:ssa pientaloista on varma kosteusvaurio ja noin 40 %:ssa on joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. Tämän päälle tulevat mm. märkätilojen ja kellarirakenteiden vauriot, jotka eivät ole mukana näissä luvuissa. Tämän vuoksi on oleellista selvittää työpaikalla koetun sisäilmaoireilun mahdollinen yhteys kotioloihin. Kodin sisäilmaongelmista voi vihjata vaatteisiin tarttunut kellarimainen haju. Asumismuodosta riippuen kotiin liittyvissä sisäilma-asioissa voi ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai vuokranantajaan. Myös kunnan terveystarkastajalta voi kysyä neuvoja kodin sisäilmaongelmien selvittämiseen.