Kun sisäilmaongelmia ehkäistään jo etukäteen, vähenevät sekä ihmisille koituvat haitat että kustannukset. Parhaimmillaan ennakointi alkaa jo rakentamisvaiheessa ja jatkuu suunnitellusti olosuhteiden jatkuvana seurantana sekä säännöllisinä katsastuksina.
Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2015 aloittama ennakointiohjelma pyrkii ehkäisemään sisäolosuhdeongelmat jo ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa haittaa kiinteistöjen käyttäjille. Erityisasiantuntija Pasi Pipatin mukaan ennakointiohjelman taustalla on ajattelutavan muutos.
”Ajatus on sama kuin ennakoivassa terveydenhuollossa. Emme pelkästään hoida ongelmien seurauksia, vaan ehkäisemme niiden syntymistä.”
Pipatti jatkaa, että ennaltaehkäisy on aina parempi ratkaisu kuin jo havaittujen ongelmien korjaaminen.
”Sisäolosuhdehaittojen ehkäiseminen jo ennalta tulee helpommaksi ja halvemmaksi sekä vähentää ihmisille koituvia haittoja. Pyrimme tunnistamaan rakentamisessa, kiinteistönhoidossa ja ylläpidossa ne asiat, joihin voimme vaikuttaa. Keskeisimpiin ennaltaehkäisyn keinoihin kuuluvat muun muassa sisäolosuhteiden jatkuva seuranta, rakennusautomaation etävalvonta ja säännölliset rakennuskatsastukset.”
Pasi Pipatti on laatinut ennakointiohjelman yhdessä Senaatin asiantuntijoina toimivien Timo Keskikurun ja Anne Korven kanssa. Oman väen lisäksi myös Senaatin palveluntuottajia on koulutettu ja osallistettu mukaan ennakointitoimintaan.
”Otamme vuoden 2019 aikana käyttöön rakennuksen tietomalliin perustuvan olosuhdemallin, jonka avulla tilankäyttäjät pääsevät antamaan olosuhdepalautetta ja katsomaan olosuhdetietoja. Samalla kiinteistöhuolto saa tietomallipohjaisen käyttöliittymän olosuhdetietojen hyödyntämiseen”, Pipatti kertoo.
Lue myös: Älykiinteistössä kaiken juju on käyttäjän huomioiminen
Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat niin kutsutut olosuhdeongelmat.
”Esimerkiksi lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta mieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Tällöin kaikille paras ratkaisu löytyy teknisten toimenpiteiden lisäksi käyttäjiä kuuntelemalla. Laajamittaiset kosteus- ja homevauriot ovat Senaatin kohteissa harvinaisia. Koetut sisäilmaongelmat ovat yleensä monen yksittäisen pienemmän tekijän summa”, Pasi Pipatti sanoo.
Yksittäisiä vikoja, kuten vesivuotoja, ilmaantuu rakennusten elinkaaren aikana ja ne on hoidettava viipymättä ja huolellisesti. Hallitusti hoidetut vikatilanteet eivät aiheuta sisäilmaongelmia myöhemmin. Vesikattojen, sadevedenpoiston ja salaojien kunnon tarkkailu on tärkeää vesivuotojen ehkäisyssä.
Pipatti korostaa, että sisäolosuhteisiin liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen alkaa jo rakentamisvaiheessa.
”Rakentamisessa onnistuminen on keskeistä hyvän sisäilman varmistamiseksi. Sisäolosuhteet tulee huomioida kaikissa vaiheissa suunnittelusta tilojen käyttöönottoon asti. Sen jälkeen säännölliset katsastukset ja olosuhteiden jatkuva seuranta mahdollistavat, että tekniset ongelmat havaitaan hyvissä ajoin ja että ne hoidetaan kuntoon ennen kuin niistä aiheutuu haittaa tilankäyttäjille.”
Lue myös: Mitkä sisäolosuhteet? Tästä on kyse
Pasi Pipatti kertoo, että rakennusten sisäolosuhteilta vaaditaan nykyään enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi vanhojen standardien mukaan rakennetut kiinteistöt eivät aina pärjää nykyajan testeissä.
”Rakennukset on tehty aina kulloistenkin rakennusmääräysten mukaisesti. Ajan kuluessa vaatimustaso on noussut, ja siksi aiemmin käytetyt ratkaisut ovat vanhentuneet. Osa aikanaan suositelluista ratkaisuista on osoittautunut myöhemmin ongelmallisiksi. Tällaiset virheelliset ratkaisut tulee järjestelmällisesti poistaa peruskorjausten yhteydessä.”
Suomessa sisäilma-asiat saavat kansainvälisestikin vertailtuna paljon palstatilaa, ja tilankäyttäjät ovat tietoisia erilaisista sisäilmariskeistä.
”Tämä luo alalle painetta parantaa rakentamisen ja ylläpidon kulttuuria. Samalla on tärkeää välittää sisäilma-asioista tutkittua ja mitattua tietoa ja ottaa tilankäyttäjät paremmin mukaan keskusteluihin sisäolosuhteista.”
Senaatti-kiinteistöt on nostanut strategiseksi päätavoitteekseen sisäilmaongelmien nollatoleranssin, mikä tarkoittaa ennen kaikkea kokonaisvaltaista toimintakulttuuria ja asennetta. Tavoitteena on valtion toimitilojen sisäolosuhteiden laadun parantaminen ja ongelmien selättäminen.
Nollatoleranssityön keskiössä ovat ennakointi ja nopea reagointi sekä tavoitteena rakentava ja ratkaisukeskeinen keskustelukulttuuri. Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Senaatti vahvistaa sisäilmaosaamista ja resursseja, ja on palkannut muun muassa uusia sisäilma-asiantuntijoita ja sisäilmakoiria.
Lue myös: Toimitusjohtaja Jari Sarjon haastattelu nollatoleranssista
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.