Hyvästit tunkkaisille toimistoille
Huonoon sisäilmaan on helppo puuttua, kunhan tietää, mikä siinä on vikana. Senaatti-kiinteistöt käynnistää ensimmäisenä Suomessa sisäilman katsastukset.
Huonoon sisäilmaan on helppo puuttua, kunhan tietää, mikä siinä on vikana. Senaatti-kiinteistöt käynnistää ensimmäisenä Suomessa sisäilman katsastukset.
Katsastaja etenee määrätietoisesti kiinteistön konehuoneeseen ja pysähtyy ilmastointikoneen suodatinkammion luokse. Hän ei irrota suodattimia, tarkkailee vain.
Näin alkaa Senaatti-kiinteistöjen sisäilmakatsastus. Ilmanvaihtoa tutkittaessa katsastaja arvioi, onko suodatin tiiviisti kiinni vai pääseekö sen juuresta taloon puhdistamatonta ulkoilmaa. Ehjä, ajallaan vaihdettu ja tiukasti kiinnitetty suodatin saa täydet viisi pistettä. Tiiviisti kiinnitetylle, mutta liian pitkäksi ajaksi vaihtamatta jääneelle suodattimelle irtoaa kolme pistettä. Hajonnut tai väärin asennettu saa yhden, mikä tarkoittaakin välitöntä korjaustarvetta.
Tähän mennessä kokeilussa on katsastettu eri puolilla maata reilu viisikymmentä kiinteistöä. Ilmanvaihdon lisäksi katsastajat perehtyvät kiinteistön rakenteisiin. Ilmanvaihdon osalta katsastaja pisteyttää 14 kohtaa ja rakenteiden osalta kaksikymmentä.
Yhdessä tuloksista muodostuu katsastuksen arvosana. Sisäilmakatsastuksen tekijöillä pitää olla ilmanvaihtoalan ja rakennustekniikan asiantuntemusta sekä rakennusterveysasiantuntijan (RTA) pätevyys.
Lue myös: “Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”
Senaatti-kiinteistöt on sisäilman hallinnan edelläkävijä Suomessa ja tehnyt töitä asian parissa jo vuosikymmeniä. Vuonna 2016 se käytti sisäilmakorjauksiin kolmekymmentä miljoonaa euroa. Jatkossa liikelaitos haluaa nostaa sisäilman keskeiseen rooliin uusia tiloja rakennettaessa ja vanhoja korjattaessa. Tällä tavoin sisäilmaan vaikuttavat mahdolliset puutteet voidaan välttää kokonaan.
Sisäilmakatsastus-hanketta johtava sisäolosuhdeasiantuntija Anne Korpi odottaa innolla kokeilun tuloksia.
”Uusi mallimme on kuin auton katsastus. Jotta talon voi väittää olevan kunnossa, se pitää tarkastaa. Jos korjattavaa ilmenee, hylätyt katsastusosat pitää hoitaa kuntoon ja varmistaa ne uusintakatsastuksella.”
Jos pilottikokeilu onnistuu havaitsemaan potentiaaliset sisäilmaongelmapesäkkeet, Korpi uskoo uuden toimintatavan kannustavan myös muita kiinteistöjen omistajia tekemään ennakoivia sisäilmakatsastuksia.
”Tämä on yksinkertainen ja kustannustehokas malli. Hyvä tulos sisäilmakatsastuksessa on myös myyntivaltti, kun asiakas valitsee uusia toimitiloja.”
Suomessa sisäilmasta on tullut yleinen huoli ja puheenaihe. Esimerkiksi Helsingissä opetuslautakunnan tilaselvityksen mukaan vain yhdessä lukiossa sisäilma on hyväksyttävässä kunnossa.
Huono sisäilma voi aiheuttaa väsymystä sekä allergian ja astman kaltaisia oireita. Pahimmillaan se voi johtaa vakaviin sairastumisiin ja tarpeeseen muuttaa kokonaan uusiin tiloihin.
Lue myös: Senaatin kuusi tekoa hyvän sisäilman puolesta
Anne Korpi on tehnyt sisäilman kanssa töitä koko uransa, ensin Kuopion yliopiston tutkijana ja sitten Suomen Yliopistokiinteistöissä. Senaattilainen hän on ollut kaksi ja puoli vuotta. Hän johtaa 17 sisäilma-asioista kiinnostuneesta senaattilaisesta koostuvaa Siti-ryhmää, joka luo ja yhtenäistää sisäilmaan liittyviä toimintatapoja Senaatissa.
”Aikaisemmin meillä oli erilaisia toimintatapoja esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä kärsi huonosta sisäilmasta, mutta mitään selkeää syytä oireille ei löytynyt.”
Nyt tällaiseen tilanteeseen on tarkat etenemisohjeet. Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on selvittää rakenteelliset tekijät ja ilmanvaihdon toiminta, jonka jälkeen vastuu ratkaisujen miettimisestä siirtyy työterveyshuollolle, tilankäyttäjälle ja tämän työnantajalle. Senaatti tukee heitä omalta osaltaan.
”Otamme sisäilma-asiat vakavasti ja haluamme estää ongelmien syntymisen jo etukäteen.”
Sisäilman laadun seuraamisessa hyödynnetään myös uutta tekniikkaa, kuten itsenäisesti sisäilmaa mittaavia antureita, jotka lähettävät tietoa verkon kautta huoltoyhtiöön. Jo yli seitsemäänkymmeneen Senaatin kohteeseen on asennettu kiinteät anturit, jotka mittaavat jatkuvasti tuloilman ja sisäilman lämpötilaa. Ne pystyvät tarvittaessa seuraamaan myös huoneilman kosteutta ja ilmanpainetta.
”Tieto muuttuneista olosuhteista välittyy automaattisesti kiinteistöhuollolle, joka puuttuu asiaan. Tällainen tulee yleistymään meillä vauhdilla”, Korpi kertoo.
Ravintoloissa moni on tottunut seuraamaan hygienian tasosta kertovaa hymynaamoista koostuvaa Oiva-arviointia. Anne Korpi uskoo, että sisäilmallekin tullaan luomaan oma mittarinsa.
Todennäköisesti mittari tulee perustumaan katsastusarvosanaan, jatkuvaan olosuhdeseurantaan ja tilankäyttäjien kokemukseen. Arviointiin vaikuttavat myös kiinteistönhoidon ja siivouksen laatuarviointi. Arvosana kertoo tilassa työskenteleville, että kiinteistöä pidetään silmällä ja asioihin myös puututaan.
Lue myös: Älykiinteistössä kaiken juju on käyttäjän huomioiminen
Terveellinen sisäilma on miellyttävää. Se on hajutonta, pölytöntä, vedotonta ja melutonta. Jokaisella on oikeus työskennellä terveellisessä työympäristössä.
Ihmiset kokevat sisäilman eri tavoin. Kokemukseen vaikuttavat yksilöllinen herkkyys, allergia- ja astmatausta, stressi ja työilmapiiri. Onkin mahdotonta luoda sisäilmaolosuhteita, joihin aivan kaikki ovat täysin tyytyväisiä.
Jos epäilet sisäilmaongelmaa, toimi yhdessä kiinteistön omistajan kanssa sovitun toimintamallin mukaisesti. Ensimmäiseksi paikalle tulee kiinteistön huoltomies. Jos ongelma ei sillä ratkea, Senaatti-kiinteistöissä asia siirtyy monialaisen asiantuntijaryhmän hoidettavaksi.
Lähteenä on käytetty myös Hengitysliiton Sisäilmaopasta.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.