Senaatti-kiinteistöt on noussut useana vuonna peräkkäin yhdeksi Suomen innostavimmista työpaikoista. Pitkäjänteisessä työnteon tapojen ja johtamisen kehittämisessä avainasemassa ovat joustavuus, luottamus sekä vastuun ja vapauden tasapaino.
Vuonna 2019 Senaatti-kiinteistöt pääsi jälleen Suomen innostavin työpaikka -listalla viidentoista parhaan joukkoon keskisuurten organisaatioiden kategoriassa. Corporate Spiritin myöntämä tunnustus perustuu henkilöstötutkimuksen tuloksista todettuun henkilöstön omistautuneisuuteen. Viimeisimpään henkilöstötutkimukseen vastasi peräti 89,8 % kaikista senaattilaisista.
Onnistumisen taustalla on pitkäjänteinen työ, jota tekemään on sitoutettu koko organisaatio. Esimerkiksi strategiatyöhön ja liiketoimintojen kehittämiseen on otettu mukaan kaikki työntekijät.
Kolme senaattilaista – rakennuttajainsinööri Kasperi Koimäki, henkilöstöjohtaja Tina Karike ja henkilöstön kehittämisen asiantuntija Iida Salminen – kertovat tässä, mistä innostus kumpuaa ja mitä hyvän työkulttuurin ylläpitämiseksi tehdään.
Rakennuttamisen valmennusohjelmassa aloittaneelle Kasperi Koimäelle tulee heti ensimmäiseksi mieleen yksi olennainen asia, joka tekee Senaatista innostavan työpaikan.
Se on vapaus.
”Vapaus vaatii molemminpuolista luottamusta ja vastuunkantoa. Itselleni vapaus merkitsee esimerkiksi sitä, etten ole sidottu tiettyyn työpisteeseen toimistolla tai toimistoon yleisesti muutenkaan.”
Koimäki aloittaa työpäivänsä toisinaan lempikahvilassaan. Työskentely on sujuvaa myös Senaatin monitilaympäristössä Helsingin Sörnäisissä.
”Minulla on tietokone ja puhelin mukana, joten voin tehdä töitä missä tahansa ja työskentely on täysin digitaalista. Senaatissa aloittamisen jälkeen en ole paperiin koskenutkaan.”
Koimäen mukaan Senaatissa esimiehet ja kollegat ovat aina apuna ja tukena, ja samalla työyhteisö kannustaa ratkaisukeskeiseen tekemiseen.
“Minulla on konkreettiset tavoitteet, mutta saan itse päättää, miten työssäni etenen pisteestä A pisteeseen B.”
Koimäki kokee, että hyvät ja avoimet välit esimieheen synnyttävät luottamuksen ilmapiirin – ja se jos mikä motivoi tuomaan rohkeasti ja avoimesti esiin myös kehitysideoita.
”Listaan ideoita muistiin, ja käyn niitä säännöllisesti läpi esimieheni kanssa. Voin luottaa siihen, että hän tarttuu asioihin ja vie ne tarvittaessa eteenpäin. Senaatissa on matala hierarkia, minkä ansiosta voin helposti pysäyttää käytävällä myös muita esimiehiä ja organisaation ylempiä henkilöitä.”
Myös Koimäki vastasi Senaatin henkilöstötutkimukseen. Monen muun työntekijän tavoin hän korosti palautteessaan, että strategiasta viestiminen on olennainen osa innostavaa työympäristöä.
”Aiemmissa työpaikoissani saattoi usein käydä niin, että johdon tekemät suunnitelmat esitellään työntekijöille seminaarissa, mutta ne unohdetaan lopulta jalkauttaa käytäntöön. Meillä Senaatissa muutosta on alettu rakentaa alhaalta ylös eikä päinvastoin. Työntekijät on otettu mukaan strategian tekemiseen, mikä auttaa sen toteuttamista myös arjessa. Näin vahva ja toimiva strategiatyö on ollut minulle itselleni aivan uutta.”
Koimäki otettiin heti vakinaiseen työsuhteeseen kaksivuotisen rakennuttamisen valmennusohjelman alkaessa vuoden 2018 syksyllä. Vakituisessa työsuhteessa Senaatin henkilöstöstä on yli 90 prosenttia.
”Senaatti haluaa sitouttaa työntekijät heti alusta alkaen, mikä on varmasti niin koko organisaation kuin yksittäisen työntekijänkin etu. Senaatti on työpaikkana nostanut monella tapaa riman niin korkealle, että uskon viihtyväni täällä vielä vuosia.”
Henkilöstön yhdessä tekemä pohjatyö ja onnistunut strategian viestintä on heijastunut kaikkinensa työnteon ja johtamisen kulttuuriin Senaatissa. Henkilöstöjohtaja Tina Karike kertoo, että tunnustus Suomen innostavin työpaikka -listalla on pitkäjänteisen työn tulosta.
”Kun strategiamme astui voimaan vuodenvaihteessa 2019, sen sisältö oli kaikille jo tuttua, ja tavoitteiden jatkotyöstämiseen oltiin sitoutuneita. Strategiatyö vaatii paljon osallistamista ja viestimistä. Senaattilaisille järjestettiinkin viime keväänä useita teemaryhmiä, työpajoja ja infotilaisuuksia.”
”Kaikilla yksiköillä on tulospuu, jossa strategian keskeiset asiat on viety vuositasolle ja siitä valutettu työntekijöiden henkilökohtaisiin tuloskortteihin asti. Näin strategia saadaan osaksi jokaisen omaa tekemistä.”
Esimiehillä on omissa tuloskorteissaan esimiehisyyden tunnusluku, joka perustuu henkilöstötutkimukseen eli työntekijöiden arvioihin. Karike kertoo hyvän esimiestyön olevan yksi Senaatin päämääristä.
”Haluamme senaattilaisten saavan hyvää esimiehisyyttä, minkä vuoksi olemme jo vuosia kehittäneet ja mitanneet esimiestyöskentelyä. Esimiehisyyden kehittämisessä on mukana koko työyhteisö. Jos esimiesluku notkahtaa, asiaan tartutaan, mikä on työyhteisölle selkeä viesti siitä, että asioihin puututaan. Samalla henkilöstötiimimme on vahvasti esimiehen apuna ja tukena ratkaisemassa tilannetta.”
Karike muistuttaa, että kehittyminen vaatii kaikkien panosta.
”Yksilöllä on oikeus hyvään esimiehisyyteen, mutta samalla myös velvollisuus auttaa esimiestä kehittymään oikeaan suuntaan. Työyhteisön tuki ja palaute on tärkeää, sillä esimies ei pysty kehittymään yksin.”
Esimiestyö on Senaatissa ollut jo vuosia korkealla tasolla. Viime vuonna erityisesti johtamiskulttuuri sai työntekijöiltä todella hyvät arviot, mikä johtui etenkin vahvasta osallistamisesta strategiatyöhön. Johtamiskulttuurin kehittäminen on yksi tärkeistä painopisteistä myös tulevaisuudessa.
”Teemme parhaillaan johtamiskartastoa, joka kuvaa vielä laajemmin, miten Senaatin johtamista kehitetään kokonaisuutena ja mitä osa-alueita yksittäisen esimiehen pitäisi hallita. Kehitämme myös entistä systemaattisempaa esimieskoulutusta. Aiomme jatkaa perusasioiden äärellä edelleen pitkäjänteisesti vuodesta toiseen, sillä se tuottaa hedelmää. Tähän työhön ei saa puutua, vaan aina pitää olla hereillä ja herkillä.”
Henkilöstötutkimuksen avoimissa kommenteissa Senaatin työntekijät ovat useana vuonna kiitelleet organisaatiotaan joustavista toimintatavoista – niin myös vuonna 2019. Senaatin henkilöstön kehittämisen asiantuntija Iida Salminen näkee joustavuuden olevankin yksi avainasia, joka auttaa Senaattia myös jatkossa saamaan Suomen innostavin työpaikka -tunnustuksen.
Salmisen mukaan työntekijöitä pyritään tulemaan vastaan esimerkiksi elämän taitekohdissa. Tämä on tärkeää, sillä asiantuntijan työssä näkyy herkästi, jos arki kotona ei rullaa.
”Elämässä tulee väistämättä vastaan tilanteita, jotka vaikuttavat myös työhön. Kun lapsi aloittaa koulun, puoliso saa ulkomaankomennuksen tai ikääntyvät vanhemmat tarvitsevat apua, pyrimme aina löytämään tilanteeseen ratkaisun yhdessä työntekijän kanssa.”
Salminen kertoo, että Senaatin työntekijöiden työhyvinvointi-indeksi on ollut pitkään hyvällä tasolla ja työterveyshuolto on saanut paljon kiitosta henkilöstötutkimuksissa. Myös toimivat työympäristöt ja työvälineet tukevat asiantuntijan työtä.
Työntekijöiden jaksamista on edistetty toteuttamalla myös erillinen hyvinvointiprojekti yhdessä työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon kanssa. Henkilöstö sai osallistua Aki Hintsan malliin pohjautuvaan projektiin vuosina 2017–2018.
”Aluksi kartoitettiin projektiin osallistuvien perusterveydentila. Sen jälkeen työntekijöiden tarpeiden mukaan tiimeissä keskityttiin esimerkiksi ruokavalioon, lihaskuntoon, stressinhallintaan, unenlaatuun ja palautumiseen. Varsinkin palautumiseen on jokaisen tärkeää kiinnittää huomiota, koska sillä on suuri merkitys jaksamiseen.”
Salmisen mukaan hyvinvointiprojektista on tullut niin hyvää palautetta, että jatkoa on todennäköisesti tulossa tavalla tai toisella.
”Meille Senaatissa on ehdottoman tärkeää tietää ja varmistaa, että väkemme voi hyvin.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.