Kiinteistöpäällikkö on kuin laivan kapteeni, joka varmistaa arjen sujumisen joka kannella. Senaatin oppiohjelmassa mestarit kouluttivat kisällejä ruoriin. Samuli Nyyssönen ja Kai Pekkarinen kertovat, miksi vuosi oli erinomainen kokemus molemmille.
Kiinteistöpäällikön työn antoisimmat ja haastavimmat puolet syntyvät samoista aineksista: on hallittava isoja kokonaisuuksia ja ymmärrettävä, miten liikkuvat palaset vaikuttavat toisiinsa.
”Senaatin repertuaari on laajentunut talotekniikasta sekä ravintola- ja aulapalveluista muun muassa turvallisuuspalveluihin ja läppärivalmiisiin toimitiloihin, joiden kaikki kalusteet ja palvelut tulevat meiltä. Työ vaatii vahvaa organisointikykyä”, kertoo Senaatin kiinteistöpäällikkö Kai Pekkarinen.
Pekkarisella on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta. Hänen vastuullaan on sekä Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorin kaltaisia Senaatin omia kohteita että edelleen vuokrattuja kohteita Hakaniemen ja Sörnäisten kampusalueella.
Työkokemus teki hänestä oivallisen mestarin ja mentorin Samuli Nyyssöselle, joka haki lähes 500 muun joukossa Senaatin valtakunnalliseen koulutusohjelmaan. Kahdeksalle paikkakunnalle valikoitui yhteensä 13 kisälliä, joista koulutettiin vuodessa oivallisia kiinteistöpäälliköitä.
”Olen koulutukseltani toimitilarestonomi, mutta opinnoissa painottunut toimitilajohtaminen ja edellinen pesti siivouksen ja huollon esimiehenä johtivat luontevasti Senaatin kisälliohjelmaan”, Nyyssönen kertoo taustastaan.
Vuoden kestävä kisälliohjelma pureutui syvälle Senaatin toimintatapoihin ja käytäntöihin. Kisällit saivatkin kerralla rautaisannoksen oppia.
”Ohjelman alussa Samuli seurasi kisällinä vieressä päivittäisiä työtilanteitani. Aloitimme aamukahdeksalta ja kuljimme käsi kädessä päivän agendan läpi”, Pekkarinen kertoo.
Kisälliohjelmaan kuului yhdeksäntoista kisällien yhteistä lähipäivää, joihin liittyi sekä ennakko- että jälkitehtäviä kiinteistöpäällikön vastuualueista. Lähipäivien lisäksi käytössä oli sähköinen oppimisympäristö tehtäville ja koulutusmateriaaleille. Mestarin rinnalla työskennellen kisälli kuitenkin kasvoi rooliinsa.
”Kisällinä näin lähietäisyydeltä miten monipuolisesti ja laaja-alaisesti kiinteistöpäällikön on osallistuttava kohteiden toimintaan. Se on myös ammatin haaste, josta kerrottiin avoimesti ja jonka ratkomiseen sain käytännön työkaluja”, Nyyssönen kertoo.
Osaamisen karttuessa Nyyssönen sai itsenäisiä työtehtäviä. Hän muun muassa tuurasi kesälomalla olevia kiinteistöpäälliköitä, veti pieniä hankkeita urakoitsijoiden kanssa ja valmisteli ja veti palveluiden ohjausryhmien kokouksia, joissa on mukana sekä asiakkaita että palveluntuottajia.
”Vähitellen mestarit huomasivat, että he voivat monistaa itsensä – hetken verran heitä olikin kaksin kappalein! Olin samanaikaisesti apuna kiireiselle Kaille ja opin tekemällä tulevaa ammattiani”, Nyyssönen kertoo.
Tammikuussa 2020 hän aloitti työt kiinteistöpäällikkönä. Hänen vastuullaan on nyt 14 kohdetta Katajanokan ja Vallilan alueella.
Kisälliohjelman aikana ja sen jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta, jonka perusteella koulutuksen osa-alueita valmisteltiin etukäteen ja muokattiin mahdollisimman käytännönläheisiksi ja osallistujien yksilöllisiin taustoihin sopiviksi.
”Kerroimme mistä työn osa-alueista haluamme erityisesti oppia lisää. Toiveitamme kuunneltiin ja toteutettiin. Yhteiskoulutuksen ansiosta eri paikkakuntien kisällit myös noudattavat yhteneväisiä toimintamalleja työssään”, Nyyssönen kertoo.
Samuli Nyyssönen tutustui tuleviin vastuukiinteistöihinsä kisällivuotensa loppupuolella, joten siirtymä kisällistä kiinteistöpäälliköksi sujui luontevasti. Vastuukiinteistöissä on käytettävä omaa harkintakykyä, eikä vastauksia anneta tarjottimella.
”Mestari on silti taustatukena. Samuli saattaakin kysyä itsenäisistä töistään, kuinka minä olisin saman asian hoitanut”, Kai Pekkarinen kertoo.
Senaatin kiinteistöt ovat kohteina huomattavan erilaisia. Kiinteistön käyttäjistä, palvelutarjonnasta ja iästä riippuen kohteissa on erilaisia haasteita ja toimintatapoja. Siksi oppiminen ei lopu koulutusohjelman päättymiseen.
”Valmistuin kiinteistöpäälliköksi, mutta olen huomannut, että täysin valmis ei ole koskaan. Senaatti haluaa olla alansa edelläkävijä, mikä tarkoittaa jatkuvaa uuden oppimista”, Nyyssönen kertoo.
”Hyvin sanottu. Työssämme onkin aina elementtejä, jotka motivoivat kehittämään itseään”, Pekkarinen sanoo ja heittää entisen kisällinsä, nykyisen työkaverinsa kanssa ylävitoset.
Vuonna 2018 Senaatin työryhmät pohtivat seuraavaa strategiakautta varten muun muassa kiinteistöpäälliköiden työnkuvan kehittämistä. Samaan aikaan Senaatin henkilöstötutkimuksissa oli noussut esiin kiinteistöpäälliköiden työn kuormittavuus.
”Kisälliohjelman avulla päivitettiin kiinteistöpäälliköiden tehtäviä laajemminkin, saatiin helpotusta yksittäisten kiinteistöpäälliköiden työmäärään ja edistettiin heidän jaksamistaan”, kertoo Senaatissa ohjelmaa koordinoinut asiantuntija Hannele Hämäläinen.
”Koska valmiita kiinteistöpäälliköitä sekä teknillisellä että palvelutaustalla ei ole liiaksi, päätimme kasvattaa heitä itse. Kisälliohjelmalla saimme ison joukon motivoituneita, Senaatin monipuolisia tarpeita vastaavia kiinteistöpäälliköitä”, Hämäläinen kertoo.
Ohjelman aikana kisällit haastoivat kouluttajia ja mestareita miettimään vakiintuneita prosesseja uusin silmin.
”Kisällimme olivat sanavalmiita ja haastoivat rohkeasti. He saivat meidät pyyhkimään pölyjä vanhoista käytännöistä ja perustelemaan totuttuja työtapojamme. Kertyneitä koulutusmateriaaleja kiinteistöpäälliköiden työtehtävistä käytämme jatkossakin perehdytyksessä”, Hämäläinen kertoo.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.