Terveys, turvallisuus ja tekniikka ovat Joensuun uuden oikeus- ja poliisitalon tärkeimmät peruskivet. Henkilökunta oli väistötiloissa peräti kahdeksan vuotta, ja uusi rakennus on merkittävä hanke koko maakunnan kannalta.
Joensuun oikeus- ja poliisitalon punaseinäisen sisäänkäynnin jälkeen jokaista tulijaa odottaa turvatarkastuksen henkilökunta, metallinpaljastusportti ja laukkujen läpivalaisu.
Käräjäoikeuden laamannin Tuija Turpeisen mukaan turvallisuus onkin yksi uuden talon olennaisista perusteista.
”Turvatarkastus on valtava muutos. Aiempiin tiloihin sisään sai kävellä kuka vain, mikä tuntuu nyt ihan oudolta”, Turpeinen sanoo.
Kaksi muuta tärkeää T:tä ovat terveys ja tekniikka. Entisessä, vuonna 1983 valmistuneessa oikeus- ja poliisitalossa Joensuun keskustassa oli lopulta pahoja sisäilmaongelmia, ja rakennus purettiinkin kokonaan. Nyt sisäolosuhteet otettiin huomioon Senaatin rakennuttajapäällikön Markku Inkeroisen mukaan uudisrakennuksen toteutuksen joka vaiheessa.
”Esimerkiksi rakennusvaiheessa mitattiin jatkuvasti, että betoni on taatusti kuivunut ennen pinnoittamista.”
Inkeroinen kertoo, että Joensuun oikeus- ja poliisitalo on ollut yksi Senaatin kärkihankkeista – eli monella tapaa merkittävä. Uudisrakennusprojektejahan on Senaatilla nykyään harvakseltaan. Joensuun talon kustannukset olivat kaikkiaan yli 30 miljoonaa euroa.
Laamanni Tuija Turpeinen oli Joensuun rakennusprojektin suunnittelussa mukana ensin käräjäoikeuden työntekijänä ja vuodesta 2016 viraston päällikkönä. ”Työn kehittäminen on kiinnostanut minua aina. Nyt on hyvä edistää oikeuslaitoksen sähköiseen toimintaan siirtymistä.”
Merkityksellinen uusi oikeus- ja poliisitalo on myös koko Pohjois-Karjalan maakunnalle. Tuija Turpeinen kertoo, että käräjäoikeuksia vähennetään tulevaisuudessa 27:stä seitsemällä, ja välillä yhtenä vaihtoehtona mietinnässä oli itäisen Suomen toiminnan keskittäminen kokonaan Kuopioon – jolloin Joensuu itsenäisenä toimijana olisi poistunut oikeuskartalta.
”Yhdistetty Itä-Suomen käräjäoikeus olisi ollut valtava yksikkö niin maantieteellisesti kuin juttumääriltäänkin. Olemmekin todella tyytyväisiä, että käräjäoikeus säilyi Joensuussa itsenäisenä ja saimme tänne uudet toimitilat. Vaikka oikeudenkäynneissä pystytään yhä enemmän hyödyntämään videoyhteyksiä, ei oikeutta pelkän Skypen välityksellä voi käydä. Asian käsittelyyn tarvittavat ihmiset täytyy yhä pääsääntöisesti saada paikan päälle, joten kustannukset olisivat kasvaneet nykyistä pidempien oikeusmatkojen takia.”
Turpeisen mukaan Joensuun toimipisteen säilyminen vaikuttaa selkeästi alueen elinkelpoisuuteen.
”Kun käräjäoikeuden toiminta lakkasi Nurmeksesta vuonna 2010 ja sinne jäi vain istuntopaikka, siirto heijastui esimerkiksi asianajotoimistoihin. Asianajopalvelut paikkakunnalla vähenivät selvästi ja loittonivat kauemmaksi.”
Uusi rakennus on herättänyt kiinnostusta Karjalassa laajemminkin kuin vain poliisi- ja oikeustoimen asiakkaissa. Viime vuoden lokakuussa järjestetty avoimien ovien päivä keräsi kolmen tunnin aikana yli 300 tutustujaa. Turpeisen mukaan kyselyjä uudesta tutustumismahdollisuudesta on tullut sen verran taajaan, että avoimet ovet aiotaan toistaa syksyn 2018 aikana.
Joensuun oikeus- ja poliisitalo valmistui syksyllä 2017. Sijainti kaupungin keskustan ulkopuolella Pekkalassa on mahdollistanut väljät paikoitustilat myös asiakkaille.
Joensuun oikeus- ja poliisitalo rakentui valtakunnallisten oikeustalo- ja poliisitalokonseptien mukaisesti. Kaikkiaan talossa työskentelee vajaat 300 henkeä, ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden lisäksi tiloissa toimivat Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Itä-Suomen poliisilaitos, Keskusrikospoliisi sekä Suojelupoliisi.
Pohjoiskarjalanpunainen sisäänkäynti sekä turvatarkastus ovat näille kaikille yhteiset, mutta poliisin tilat ja asiakaspisteet erkanevat aulasta vasemmalle ja käräjäoikeus omine auloineen ja istuntosaleineen oikealle. Alakerran kahvila-ravintolan tarjontaa voivat henkilökunnan ohella käyttää myös asiakkaat.
”Ravintolapalvelut ovat hyvä lisä myös talossamme käyvien asiakkaiden kannalta. Niin ei heidänkään tarvitse esimerkiksi kesken istuntopäivän lähteä muualle syömään. Täältä Pekkalasta on Joensuun keskustaan pari kilometriä matkaa, joten käynti siellä veisi oman aikansa”, Turpeinen sanoo.
Käräjäoikeuden isossa istuntosalissa on myös jokaisella oikeuskäsittelyn asianosaisella pöydällä oma näyttöruutu. Vasemmalla lasin takana on erillinen, niin kutsuttu pelkäävän todistajan huone, johon ei salin puolelta näe. Siellä olevan todistajan ääni on myös muunneltavissa tuntemattomaksi. Tuomarina ollessaan Tuija Turpeinen istuu salin etuosassa yhdessä sihteereiden, notaareiden ja lautamiesten kanssa.
Joensuun oikeus- ja poliisitalon hankesuunnitelma tehtiin vuonna 2012, jonka jälkeen alkoi varsinainen suunnittelu. Rakentamisen aika oli vuonna 2015, ja talo otettiin käyttöön syksyllä 2017.
”Hankevaihe kesti jonkin verran normaalia pidempään, koska rakennuksella on monta eri käyttäjää, jokaisella on oma päätöksenteko-organisaationsa ja budjettiin sopivan ratkaisun etsiminen vei oman aikansa”, rakennuttajapäällikkö Markku Inkeroinen kertoo.
Hankkeen ohjausryhmässä olivat niin Senaatin kuin tilojen käyttäjienkin edustajat. Tuija Turpeinen oli käräjäoikeuden puolelta mukana alusta lähtien.
Työn kehittäminen on kiinnostanut minua aina. Yksi osa työn imua on, että pystyy vaikuttamaan omiin työskentelytapoihin, ja uudet nykyaikaiset tilat ovat osa tätä kokonaisuutta.
Turpeisen mukaan Joensuu on pilottikohde, jonka tuomia kokemuksia hyödynnetään jatkossa muiden kaupunkien käräjäoikeuksia uudistettaessa. Esimerkiksi Lappeenrannasta on tehty tutustumisreissu Pohjois-Karjalaan ja selvitetty, miten eri istuntosaleissa ja valmisteluhuoneissa toimivat langaton verkko, kattomikrofonit ja interaktiiviset näyttötaulut.
”Meillä on nyt digitekniikaltaan todella edistykselliset istuntosalit. Aiemmin siirsimme istunnoissa isoja paperinivaskoja sihteeriltä tuomarille ja toisin päin. Sähköinen systeemi sujuvoittaa aineiston hallintaa. Nyt tuomarinpöydälläni on kaksi erillistä näyttöä, mikä mahdollistaa sen, että pystyn toisella näytölläni tekemään muistiinpanoja ja työstämään aineistoa jo istunnon aikana.”
Isoimmassa istuntosalissa paikkoja on kaikkiaan 70, joista reilut 30 on varattu oikeuskäsittelyn asianosaisille, 20 yleisölle ja loput käräjäoikeuden tuomareille, sihteereille, notaareille sekä lautamiehille.
”Myös jokaisella asianosaisella on pöydällä oma näyttöruutu. Tämä on selkeästi vaikuttanut vireystasoon. Aiemmin moni asianosainen saattoi käsittelyn aikana nuokkuakin – nyt he näyttävät seuraavan ruudulta, mitä aineistoa käydään kulloinkin läpi.”
Turpeisen mukaan erityisesti nuoremmat asianajajat ovat ottaneet digitaalisen uudistuksen mielihyvin vastaan ja välittömästi haltuun. Asianajajilla on käräjäoikeuden puolella myös oma huoneensa, ja heille on annettu kulkukortit, joilla he pääsevät neuvotteluhuoneisiin neuvonpitoon.
”Digitaalisuus on helpottanut myös asianajajien työtä. Aiemmin heillä saattoi olla oikeuden istuntoon kannettavanaan iso laukullinen papereita, nyt he voivat tulla oman läppärinsä kanssa.”
Käräjäoikeuden odotusaulassa huomion kiinnittävät sen valoisuus ja kauniin sinisävyinen kalustus (yläkuva).
Istuntosalien ovien vieressä on Raimo Heinon reliefit vuodelta 1983. Teokset Rikos ja rangaistus, Pontikan keitto sekä Lapsen ruokko kuvaavat ihmisten erehtyväisyyttä sekä oikeuskäsittelyitä ja rangaistuksia (alakuva).
Markku Inkeroisen mukaan Joensuun kohteessa saavutettiin keskeiset tavoitteet: aikataulun pitäminen, budjetin toteutuminen sekä laadukkuus.
”Toki aina on parantamisen varaa, mutta mitään isoa yllättävää ei ole tullut esille. Tärkeää oli, että kaikkien käyttäjien edustajat olivat aktiivisesti mukana jo suunnitteluvaiheessa ja pitkin matkaa heille järjestettiin kiertokäyntejä ja pidimme säännöllisesti yhteisiä palavereita. Näin pystyimme ottamaan huomioon toiveet heti alusta lähtien.”
Tuija Turpeisenkin mukaan oli tärkeää, että eri käyttäjäosapuolet saivat alusta lähtien mahdollisuuden avata toimintansa edellytyksiä rakennuksen suunnittelijoille.
”Väänsimme välillä aivan rautalangasta, mitkä ovat tarpeet esimerkiksi istuntosalien kulun järjestämisessä: miten siellä liikkuu henkilökunta, miten esimerkiksi vangitut kuljetetaan niin ettei tule kohtaamisia kenenkään muun kanssa, missä sijaitsevat ovet. Nämä käsittelimme hyvin tarkkaan, koska kyse on paitsi sujuvuudesta myös turvallisuudesta.”
Turpeinen kehuu suunnitteluvaiheen yhteistyötä. Kompastuksia ilmeni rakentamisen loppuvaiheessa.
”Muutossa tuli liian kiire. Kesä 2017 oli todella hektistä aikaa, kun uudessa rakennuksessa olivat viimeistelyvaiheet vielä meneillään ja samanaikaisesti piti tyhjentää vanha paikkamme – eikä informaatio kulkenut tarpeeksi hyvin.”
Kuluneen vuoden aikana on Turpeisen mukaan ilmaantunut yhtä ja toista, kuten vaikkapa se, ettei istuntosalin ovi ole välillä mennyt kiinni kunnolla. Käyttöönottokokouksia onkin sovittu jatkettavaksi kerran kuussa.
”Kokouksissa on saanut informaatiota ja kuullut, miten korjaustoimet etenevät.”
Juhannuksen 2018 alla kaikki mukana olevat tahot pitivät myös laajan palauteseminaarin. Markku Inkeroisen mukaan siinä käytiin läpi koko hankkeen toteutus suunnitteluvaiheen yhteistyöstä nykyhetkiin eli vuosi käyttöönoton jälkeen.
”Palautteesta kävi ilmi, että talon tekniikan testaamiseen ja mahdollisiin korjauksiin olisi pitänyt varata vielä enemmän aikaa. Myönteistä oli, että työmaa oli erittäin siisti koko rakennusvaiheen ja työtapaturmia tapahtui erittäin vähän. Kaikkinensa käyttäjät viestivät olevansa erittäin tyytyväisiä rakennuksen eri tilojen toiminnallisuuteen”, Inkeroinen summaa.
Käräjäoikeudella on kaikkiaan seitsemän salia, joista muutaman hengen valmistelusaleja (kuva oikealla) on kaksi. Niissä on erillisten mikrofonien sijaan kattomikrofonit. Sovittelusalissa (vasen kuva) on pyöreän pöydän yllä hauska lamppu, joka usein toimii keskustelunavauksenakin.
Käräjäoikeuden nykyisissä tiloissa on hieman yli 17 neliötä henkilötyövuotta kohti, kun vanhassa luku oli reilusti yli 20. Turpeisen mukaan erityisesti monitilaympäristöön siirtyminen on puhuttanut sekä etukäteen että käyttöönoton jälkeen.
”Meillä on käräjäoikeudessa hybriditilat eli osa henkilökunnasta on monitilaympäristössä mutta esimerkiksi tuomareilla on yhä omat huoneensa. Moni puhelu on salassa pidettävä, eikä niitä keskusteluja voi käydä avotilassa. Esimerkiksi haastemiehen on oltava valmis vastaamaan puhelimeen heti, kun hänen tavoittelemansa henkilö soittaa. Ei siinä voi sanoa, että odotapas hetki, otan tavarani ja siirryn toisaalle, sillä puhelu saattaa päättyä siihen.”
Vuoden aikana paikat ja uudet sähköiset välineet ovat Turpeisen mukaan tulleet sen verran tutuiksi, että henkilökunnan ensi vaiheen sokki on ohi.
”Nyt väki on varsin tyytyväistä. Olimme peräti kahdeksan vuotta väistötiloissa Joensuun Lehmossa, ja kaikkein parasta nyt on, että me eri käyttäjätahot olemme päässeet samaan taloon. Tilojen yhtenäisyys ja koordinointi toimivat todella hyvin.”
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsitteli vuonna 2017 kaikkiaan yli 14 000 asiaa, joista esimerkiksi rikosasioita oli noin 1 400 ja riita-asioita sekä hakemusasioita – kuten lasten huoltoriitoja – tuhatkunta.
Turpeinen esittelee hyvillään uuden rakennuksen sovittelusalia, jossa on istuimet pyöreän pöydän ympärillä, veikeä iso lamppu ja seinällä värikkäitä akustiikkalevyjä sekä Piia Lehden taideteos Elämänpuu.
”Tällaista tilaa meillä ei ollut aiemmin käytössämme. Nyt pyöreän pöydän ääressä on ihan erilaista hakea sovitteluratkaisua kuin tavallisessa valmistelusalissa, jossa pöydätkin korostavat vastakkainasetteluasemaa. Sovittelusaliin ovat kaikki olleet tyytyväisiä. Huomiota herättävä lampunvarjostinkin on hyvä keskustelunavausaihe.”
Joensuun uusi poliisitalo rakentui valtakunnallisen poliisitalokonseptin mukaisesti. Usean kymmenen sivun turvaluokiteltu konsepti pitää sisällään muun muassa eri tilaryhmät ja vyöhykkeet, mitoitukset, suunnitteluperiaatteet sekä turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa koskevat määrittelyt.
Nyt käytössä oleva konsepti on vuodelta 2011, ja sitä ollaan poliisihallituksen teknologiayksikön ylitarkastajan Jarmo Partasen mukaan parhaillaan päivittämässä muun muassa Joensuusta saatujen kokemusten perusteella.
Samainen konsepti on ollut myös Kotkan, Lahden, Turun ja Lappeenrannan poliisitilojen suunnittelun pohjana. Ohjeistus koskee niin uudisrakentamista kuin vanhojen tilojenkin korjaamista ja kehittämistä.
”Otamme jokaisesta hankkeesta opiksemme ja tarkastelemme, miten tavoitteisiin on päästy ja jatkossa päästään. Raha on iso asia tänä päivänä kaikessa toiminnassa, joten hallintoon laitettavat resurssit on saatava mahdollisimman tuottavasti käyttöön”, Partanen toteaa ja lisää poliisitalokonseptin pohjautuvan valtion toimitilastrategiaan.
Partasen mukaan konseptin avulla tehostetaan tilankäyttöä ja hillitään kustannuksia. Tarkoituksena on saada parhaat ratkaisut paitsi nykyhetken käyttöä myös tulevaisuutta ajatellen – yksi lähtökohta tiloja luotaessa onkin muuntojoustavuus.
”Konsepti yhdenmukaistaa tiloja ja toimintoja ja edistää parhaita käytäntöjä. Tämä on tärkeää muun muassa tasalaatuisen asiakaspalvelun luomiseksi.”
Partasen mukaan konseptia päivitetään nyt, koska osa poliisin toiminnoista on muuttunut.
”Esimerkiksi ajoneuvokaluston muutokset vaikuttavat tilatarpeisiin. Haluamme myös nopeuttaa rakennushankkeiden läpivientiä etsimällä uusia kevyempiä ratkaisuja ja erilaisia toteutustapoja.”
Valtion toimitilastrategiaan kuuluvat monitilaympäristöt ovat mukana myös poliisitaloja suunniteltaessa.
”Uudessa konseptissa päivitetään myös sitä, miten monitilat soveltuvat poliisin toimintaan. Uusissa rakennuksissa niitä jo onkin.”
Partasen mukaan poliisihallituksen edustaja on mukana rakennushankkeissa suunnittelusta lähtien, kuten paikallisen poliisin projektivastaavakin.
”Uudessa kohteessa konseptia on luonnollisesti helpompi toteuttaa kuin peruskorjauksessa. Joensuussa eri yksiköiden yhteistyö sujui hyvin, ja tonttiratkaisun ansiosta siellä on selkeät paikoitusalueet niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Kehittämistä on vielä rakennustekniikassa ja ilmanvaihdossa, ja osittain on ilmennyt myös tilanahtautta”, Partanen poimii Joensuun plussia ja miinuksia.
”Mutta talo toimii kaikkinensa hyvin, ja kun takuukorjaukset saadaan tehtyä, olot paranevat entisestään.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.