Merikasarmin hyvin edennyt remontti on paljastanut historiallisten tilojen alkuperäisen loiston. Koppikonttoreista vapautetut avarat salit ovat kuin tehtyjä ulkoministeriön työnteon tarpeisiin ja moderniksi monitilaympäristöksi.
Viihtyisä, edustava, turvallinen ja esteettinen ympäristö, jossa moderni työ sujuu vaivatta. Tällaisiin tiloihin ulkoministeriön väki palaa vuonna 2021, kun Helsingin Katajanokan uljaan maamerkin, Merikasarmin, historian suurin perusparannus valmistuu.
Alkuvuodesta 2020 Merikasarmin työmaalla Helsingin Katajanokalla häärii parisataa rakentajaa, kun Senaatti-kiinteistöt saneeraa rakennukset uudenaikaiseksi monitilaympäristöksi.
Purkutyöt on jo saatu valmiiksi ja sisätilojen rakentaminen alkanut. Väliseinien kaataminen paljasti tilojen alkuperäisen loistokkuuden.
Perusparannuksen pääsuunnittelijana toimivan LPR-arkkitehdit Oy:n Pauno Narjus sukkuloi tiiviisti Turun ja Helsingin väliä. Suurhanke haukkaa ison osan arkkitehdin ajasta: Narjus käy tarkistamassa projektin edistymisen paikan päällä viikoittain.
”Merikasarmin interiööri on palautunut enemmän alkuperäisen hengen mukaiseksi. Itseäni viehättää erityisesti se, kuinka vaikuttavia salit ja niiden avaruus ovat. On aina hieno tunne, kun saa tällaista komeaa tilaa aikaiseksi. Ja parasta on, että tämä tila vielä tukee vahvasti tulevaa käyttöä eli ulkoministeriön toimintaa ja toiveita”, Narjus sanoo.
Remontissa Merikasarmin ylväs historia ja modernit työnteon tavat lyövät kättä. Arkkitehdin piirrosten lisäksi hankkeessa tarvitaankin kirkas näkemys tulevaisuuden tietotyön tavoitteista ja digitalisaation tuomista mahdollisuuksista.
Ulkoministeriön työympäristön kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Anna Pakkanen kertoo, että tulevaisuudessa työtä on mahdollista tehdä yhdessä uudella tavalla.
”Perusparannus mahdollistaa ministeriömme tilojen ja toimintatapojen laaja-alaisen kehittämisen. Kantavana ajatuksena on ’yhteistyöstä kohti yhteistä työtä’”, hän selventää muutoksen tavoitteita.
Lue myös: TEM muutti neljästä eri osoitteesta monitilaympäristöön
Uusien tilojen suunnittelussa on huomioitu tarkasti Merikasarmin kulttuurihistoriallinen arvo, rakennussuojelulliset näkökohdat sekä eri rakennusten arkkitehtuurin ominaispiirteet. Samalla kuitenkin myös poistetaan vanhentuneita ratkaisuja, jotka kertovat eri aikakausien rakentamisen ja työnteon trendeistä.
”Alkuperäisiä 1800-luvun arvorakennuksia on peruskorjattu viimeksi 1980-luvulla sen ajan virastoarkkitehtuurin mukaisesti yhden hengen työhuoneiksi. Kaikkien piirteiden ja kerroksellisuuden huomioiminen on kiinnostava, mutta haastava työ”, Pauno Narjus kertoo.
Kun ennen saneerausta kasarmirakennusten koppikonttoreissa työskenteli reilut 400 henkeä, uuteen nykyaikaiseen monitilaympäristöön tulee työtilat koko ulkoministeriön Helsingissä olevalle väelle eli noin 800 henkilölle.
”Oman erityispiirteensä hankkeeseen tuovat vielä valtioneuvoston ja ulkoministeriön korkeat turvallisuusvaatimukset – kuten se, ketkä henkilöt voivat liikkua milläkin vyöhykkeellä”, Narjus toteaa.
Lue myös: Mikä monitilaympäristö? Tästä on kyse
Komeiden tilojen ja avaruuden paljastuminen tukee valtionhallinnon työtapojen suurempaa muutosta. Uudenlaisen työnteon onnistuminen kaipaa muunneltavaa, esteetöntä ja miellyttävää monitilaympäristöä, joka mukautuu töiden ja tekijöiden mukana.
Ulkoministeriön muutos on hyvä esimerkki käynnissä olevasta murroksesta. Siiloista tai omista huoneista toisenlaiseen työtapaan siirtyminen ei ole aivan yksinkertaista, eikä siinä pelkkä seinien kaataminen riitä.
”Monitilan pitää tukea nykyaikaisia työnteon tapoja, kannustaa uudenlaisten työprosessien oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen – mutta myös edistää sosiaalisesti henkilöstön hyvinvointia”, Senaatin muutosjohtamisen asiantuntija Pertti Siekkinen sanoo.
Lue myös: 10 eroa: Vertailussa avokonttori ja monitilaympäristö
Uudistuneeseen Merikasarmiin muuttaa myös valtioneuvoston yhteisiä toimintoja. Kiinteistöön remontoidaan lisäksi kokoushuoneita ja muita yhteisiä tiloja, joita muutkin ministeriöt voivat käyttää.
Anna Pakkanen kertoo, että toki jo nyt ulkoministeriössä ja valtioneuvostossa tehdään töitä yli organisaatiorajojen. Työ ei myöskään ole enää niin sidottu aikaan tai paikkaan, kiitos yhteisten digialustojen ja järjestelmien.
Tällä hetkellä ulkoministeriön henkilöstö työskentelee yhdeksässä eri osoitteessa Helsingin keskustassa. Osa toimipisteistä on remontin aikaisia väistökohteita.
”Uskon, että tulevaisuudessa raja-aidat ja siilot poistuvat entisestään ja organisaatiot madaltuvat. Olemme päässeet jo nyt väistöaikana pilotoimaan ennakkoluulottomasti erilaisia työskentelytyylejä ja -malleja. Esimerkiksi Kirkkokadulla jaamme muutamia monitilan vyöhykkeitä sisäministeriöläisten kanssa. Eteläesplanadilla olemme puolestaan kokeilleet muun muassa sitä, millaista synergiaa syntyy, kun kahden tai useammankin ministeriön spesialisteja työskentelee lähekkäin”, Pakkanen sanoo.
Lue myös: Vastarinta kuuluu muutokseen – tärkeintä on kuunnella
Muutokseen tarvitaan mukaan kaikki ihmiset. Pertti Siekkinen korostaa, että muutoksella pitää olla aidosti johdon tuki, muuten se ei onnistu. Myös tilojen käyttäjiä eli henkilöstöä pitää kuunnella tarkasti.
Siekkinen ja ulkoministeriön väki ovat tehneet alusta asti yhteistyötä, jotta suuri projekti otettaisiin hyvin vastaan ja se sujuisi myös henkilöstön kannalta mutkattomasti.
Merikasarmin suunnittelussa tärkeässä osassa on ollut vuonna 2018 laadittu työympäristösuunnitelma. Se muistuttaa, että arkkitehtuurin, kustannusten ja muun suunnittelun rinnalla on mietittävä aidosti myös ihmisiä.
”Työympäristösuunnitelmaan kirjattiin, mitä henkilöstön kanssa tehdään, jotta muutos onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Visiona oli, että koko ulkoministeriö työskentelee moderneilla tavoilla ja välineillä täysin uudistetuissa tiloissa, henkilöstö voi hyvin ja on innostunut työstään, ja fyysiset tilat tukevat digitaalista tietotyötä”, Siekkinen kertoo.
Onnistunut muutos edellyttää, että kaikki voivat vaikuttaa siihen. Esimerkistä käy parhaillaan työn alla oleva sisustussuunnittelu, johon ulkoministeriön väen toivotaan osallistuvan omilla ideoillaan.
”Teemme työympäristön suunnittelun, tilankäytön etiketin ja itse käyttöönoton mahdollisimman osallistavalla tavalla. Rakennamme Merikasarmille mallihuoneen, joka vastaa uusia työskentelytiloja: ihmiset pääsevät näkemään ja vaikuttamaan siihen, millainen monitilasta tulee”, Siekkinen kertoo.
Osa muutosjohtamista on sekin, että työympäristön kehittäminen jatkuu senkin jälkeen, kun väki on muuttanut uusiin tiloihin. Muun muassa tilojen etikettiä ja käyttötapoja on hyvä opetella yhdessä.
”Muutto omista huoneista monitilaympäristöön on paljon muutakin kuin fyysisen työtilan muutos. Se vaatii uusia esimiestaitoja, koko henkilöstön välistä luottamusta ja avointa mieltä.”
Seuraamme Merikasarmin perusparannushankkeen etenemistä juttusarjassamme.
Lue ensimmäinen osa: Ylväs Merikasarmi uudistuu moderniksi monitilaympäristöksi
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.