Mistä kuiva sisäilma johtuu ja mitä sille voi tehdä? Lue tästä faktat ja helpottavat ratkaisut.
Kun ulkona on pakkasta, ilma kuivuu. Se johtuu siitä, että kylmä ilma sitoo vain vähän vesihöyryä, toisin kuin lämmin. Rakennusten sisälläkin ilma on sitä kuivempaa mitä kovempi pakkanen ulkona on. Kun kylmä ilma lämpenee sisätiloihin tullessaan, sen suhteellinen kosteus laskee entisestään.
Ihmiselle miellyttävin huoneilman suhteellinen kosteus on 30–40 prosenttia. Kun ulkona on suojasää, sopiva kosteus toteutuu myös sisällä, kunhan sisälämpötila ei ole liian korkea. Kovimpien pakkasjaksojen aikana sisäilman suhteellinen kosteus putoaa jopa alle 10 prosentin.
Kuiva sisäilma tuntuu silmissä, limakalvoilla ja iholla. Herkimmillä saattavat hengitystiet ärsyyntyä ja altistua tulehduksille.
Sisäilman kostutuksen tarve ei ole lähtöisin ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä, vaan teollisuuden tarpeista. Esimerkiksi kehräämöiden kuivassa ilmassa langat katkeilivat.
Toimistotilojen ilmankostutus alkoi 1960-luvulla, mutta nykyisin siitä on luovuttu lähes kokonaan. Kosteutta nostetaan vain välttämättömissä tapauksissa, kuten laboratorioissa, puhdastiloissa, leikkaussaleissa ja konserttitiloissa. Toimisto- ja työtiloja ei kostuteta, koska veden höyrystäminen vie paljon energiaa.
Sisäilman kuivuudesta on aiemmin syytetty keskuslämmitystä ja sittemmin koneellista ilmanvaihtoa. Tosiasiassa sisätilojen olosuhteet ovat vain tasaantuneet ja lämpötilat nousseet. Kun tiloja nykyään lämmitetään aiempaa enemmän ja ilmaa vaihdetaan tarpeellinen määrä, sisäilmakin on väistämättä pakkasilla kuivaa – pelkästään fysiikan lakien seurauksena.
Ihmiset reagoivat kuivaan sisäilmaan yksilöllisesti, mutta erityisesti hengityselinsairailla ja kuivaihoisilla kuiva sisäilma saattaa lisätä oireilua.
Silmätipat, sumutettavat nenäsuihkeet ja ihon huolellinen perushoito helpottavat tilannetta. Vettäkin kannattaa muistaa juoda tarpeeksi, sillä se lievittää limakalvo-oireita.
Myös siivouksen on oltava huolellista. Kuivuus lisää pölyn määrää, sillä paperit ja tekstiilit haurastuvat kuivuessaan ja niistä irtoaa enemmän hiukkasia.
Mikäli kuiva sisäilma aiheuttaa merkittävää haittaa, joskus ratkaisuna voi olla huonekohtainen ilmankostutin. Kostuttimen hoito ja säätö on kuitenkin tärkeää, jotta puolestaan liiallinen kosteus ei aiheuta haittoja.
Kuivuusongelmaa kannattaa ratkoa yhdessä kiinteistöpäällikön kanssa. Ensiksi on syytä varmistua, ettei huonelämpötila ole liian korkea. Suositeltava sisälämpötila on 21–22 astetta.
Artikkeli perustuu Anne Korven ja Juha Muttilaisen sisäilmatietoiskuun “Kuivaa asiaa”. Lataa koko tietoisku täältä.
Anne Korpi on Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden erityisasiantuntija. Eläkkeelle jäänyt Juha Muttilainen on suunnitellut ja rakennuttanut useiden rakennusten ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Tässä artikkelissa kerromme valkoisesta rakennuspölystä, harmaasta huonepölystä ja niistä siivoustyötä edesauttavista keinoista, joiden käytön myötä auringonvalo ei paljasta sakeaa pölypilveä.
Puolustuskiinteistöt satsaa entistä vahvemmin hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen varusmiehille sekä puolustusvoimien ja heidän strategisten kumppaniensa henkilöstölle. Senaatin tytärliikelaitoksen omat uudet sisäilma-asiantuntijat keskittyvät ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Rakennuskatsastukset ja vinkkipalkkiot ovat hyvänä apuna.
Puolustuskiinteistöt panostaa isosti sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn: Puolustusvoimien koko rakennuskanta peruskorjataan kuluvalla vuosikymmenellä ja ongelmien ratkaisemista varten on palkattu omat sisäilma-asiantuntijat. ”Kun kansakunta antaa parhaassa iässä olevan ikäluokkansa maanpuolustukseen, on meidän taattava…
Joensuun Kauppakatu 40:een rakennetaan usean valtion viraston yhteiskäyttötilat ja asiakaspalvelu. Korjauksen yhteydessä kiinteistön sisäolosuhteita parannetaan uusimalla talotekniikkaa kiireestä kantapäähän. Toimivan ilmanvaihdon ja lämmityksen lisäksi hyvää sisäilmaa rakennetaan myös materiaalivalinnoilla ja…
Kun puhutaan hyvästä akustiikasta, ajattelee yksi kaikuisia kirkkosaleja ja toinen hipihiljaista kirjastoa. Joensuun Kauppakatu 40 virastotalon peruskorjauksessa seitsemän virastoa muuttaa saman katon alle, yhteiskäyttöisiin tiloihin. Tilojen hyvään akustiikkaan panostetaan hankkeessa…
Senaatin hallinnoimia ja ylläpitämiä virastotaloja ympäri maan on ylläpidetty huolellisesti läpi koko korona-ajan, vaikka suurin osa toimistotyöntekijöistä on tehnyt etätöitä. Ammattilaiset ovat huolehtineet rakennusten kunnosta ja sisäolosuhteista, kuten sisäilman laadusta,…
Senaatti on mitannut lähes 300 valtion rakennuksen radonpitoisuudet. Työpaikkojen radonmittaukset ovat osa työsuojelua ja radonpitoisuuden selvittäminen kuuluu lain mukaan työnantajan vastuulle. Senaatti toteutti selvityksen itse sisäilman nollatoleranssiperiaatteensa mukaisesti. Senaatin sisäolosuhteiden…