Lappeenrannan poliisi pääsi muuttamaan maaliskuussa 2018 täydellisesti perusparannettuun poliisitaloon. Remontin aikana panostettiin työmaan kosteudenhallintaan ja työympäristö toteutettiin valtakunnallisen poliisitalokonseptin mukaisesti.
Lappeenrannan vuonna 1980 rakennettu poliisitalo sijaitsee Kansalaistorin laidalla, yhdellä kaupungin keskeisimmistä paikoista. Yli kolme vuosikymmentä talo palveli mallikkaasti sekä poliisin henkilökuntaa että asiakkaita, kunnes kymmenet työntekijät alkoivat oireilla pikkuhiljaa pahenevien sisäilmaongelmien vuoksi. Työterveyslääkärille raportoitiin muun muassa silmien kuivumisesta ja astmaan viittaavasta oirehdinnasta.
Myös paikalliset lehdet tarttuivat poliisitalon terveysongelmiin 2010-luvun taitteessa. Senaatti reagoi asiaan nopeasti, ja ongelmia koetettiin korjata heti alkuunsa. Perustettiin sisäilmaryhmä, johon kuului poliisilaitoksen henkilöstön edustajien ja Senaatin lisäksi työterveyshuolto.
”Ikkunoita ja rakoja tiivistettiin sekä pienempiä remontteja tehtiin. Tilanne ei kuitenkaan olennaisesti parantunut”, kertoo Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssönen.
Poliisitalo tyhjeni huhtikuussa 2012, kun kaikki 140 työntekijää siirtyivät väistötiloihin. Asiakaspalvelu muutti parin korttelin verran ja loput henkilöstöstä yhdeksän kilometrin päähän Saimaan kanavan varrelle Mustolaan. Poliisivankilan toiminta puolestaan siirtyi Imatran puolelle.
Senaatti ja poliisihallitus miettivät yhdessä, miten tilanteen voisi ratkaista. Poliisitalon käyttöikä alkoi olla vääjäämättömästi tiensä päässä. Henkilöstö oli siirtynyt muihin tiloihin, mutta poliisitalo ei ollut käyttökiellossa.
”Pohdimme, että täydellistä perusparannusta voisi suunnitella jo ennakkoon, eli ennen kuin tilanne etenee siihen pisteeseen, että rakennus on kokonaan käyttökiellossa”, Nyyssönen jatkaa.
Lue myös: Mitkä sisäolosuhteet? Tästä on kyse
Senaatin rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi oli aktiivisesti mukana hankkeessa. Hän kertoo, että poliisitalon perusparannusta koskeva hankesuunnitelma valmistui vuonna 2014. Seuraavana vuonna projekti sai määrärahan ja hanke alkoi.
Perusparannus oli yksi Senaatin kärkihankkeista. Remontti maksoi 15 miljoonaa euroa, ja se toteutettiin valtakunnallisen poliisitalokonseptin mukaisesti.
”Otimme hankkeessa huomioon henkilökunnan toiveet. Työntekijät kommentoivat suunnitelmaa ja kertoivat, mitä toivoivat uudelta työympäristöltä”, Juolevi sanoo.
Remontin alkamisen aikoihin henkilöstö joutui muuttamaan uudestaan, sillä myös väistötiloissa ilmeni sisäilmaongelmia.
”Väistötilojakin korjattiin, mutta tilanne ei parantunut. Siirryimme kaupungin länsilaidalle yliopiston kampukselle. Jatkuva muuttaminen tietenkin kuormitti työyhteisöä”, apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssönen sanoo.
Työntekijät sopeutuivat tilanteeseen, mutta muitakin mutkia oli matkassa.
”Ajoneuvoille ei ollut yhdessä vaiheessa säilytystiloja, joten poliisiautot piti pitää parkissa ulkona. Talvipakkasilla ne saattoivat jäätyä hankeen.”
Nyt työntekijöiden jatkuva muuttaminen on lopullisesti ohitse. Henkilökunta pääsi uusittuihin tiloihin maaliskuussa 2018.
Täydellinen perusparannus ei jättänyt jäljelle juuri mitään vanhaa. Aulatilat uusittiin, ja heti ulko-ovien jälkeen tulijaa tervehtii metallinpaljastin. Valkoisiksi ja tummansinisiksi maalatut seinät kiiltävät uutuuttaan, ja työntekijöiden pukuhuoneiden kaapit ovat sävysävyyn poliisin tunnusväriksi mielletyn sinisen kanssa. Kokous- ja kuulusteluhuoneiden tekniikka on päivitetty tälle vuosikymmenelle, ja myös poliisivankilan tilat on rakennettu uudelleen.
Moni lappeenrantalainen oli aluksi sitä mieltä, että hylättynä keskellä kaupunkia sijaitseva poliisitalo olisi pitänyt purkaa kokonaan pois. Samoin ajatteli osa työntekijöistä.
”Poliisitalo on hyvällä paikalla, rakennus liittyy alapuolelta Villimiehenkatuun ja yläpuolelta Kansalaistorille. Rakennuksen purkaminen olisi ollut haastavaa, ja poliisitalo on myös osa virastotalokorttelia. Keskellä kaupunkia se herättää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta”, Timo Juolevi perustelee sitä, miksi purkamiseen ei päädytty.
Hankkeen ylintä valtaa käytti ohjausryhmä, johon kuului Timo Juolevin lisäksi Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen alueen aluejohtaja Jyrki Reinikainen, asiakaspäällikkö Jan Takkinen, poliisihallituksen edustaja ja Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen johto. Ryhmä sopi muun muassa remonttiin liittyvistä palavereista sekä useamman kerran järjestetyistä henkilökunnan katselmuksista.
Täydellisen remontin aikana sekä rakennuksen julkisivu että kaikki orgaaninen aine ja eristeet purettiin. Vain betonirunko jäi – se todettiin puhtaaksi.
Timo Juolevin mukaan remontin aikana ilmeni, että esimerkiksi villaeristeessä oli kosteutta.
”Emme tutkineet poistettavia materiaaleja sen enempää, koska kaikki meni kaatopaikalle. Remontissa oli mukana sisäilma-asiantuntija ja panostimme työmaan kosteudenhallintaan ja puhtaanapitoon. Annoimme pinnoille aikaa kuivua, ja rakennusta remontoitiin sääsuojan alla.”
Uuden poliisitalon kaikki pintamateriaalit ovat nyt M1-päästöluokkaa. Rakennusmateriaalien M1-merkki kertoo materiaalien vähäpäästöisyydestä, ja tuotteet on testattu puolueettomassa laboratoriossa.
Remontin aikana poliisitalon työntekijät pidettiin ajan tasalla ja myös työterveyslääkäri ja -hoitaja kiersivät rakennustyömaalla. Juolevin mukaan hankkeessa onnistui erityisesti viestintä. Senaatti ja poliisihallitus pyrkivät suunnitelmalliseen viestintään, jossa huhuihin ja pelkoihin reagoitiin nopeasti.
”Teimme sisäilmatutkimuksia ja tiedotimme niistä työntekijöille. Havainnollistimme valokuvilla ja videoilla, mitä eri työvaiheissa tapahtuu. Halusimme tehdä selväksi, että teemme uutta ja tervettä rakennusta.”
Apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssösen mukaan työntekijöiden epäilykset projektista lievenivät infotilaisuuksien ansiosta.
”Mielipiteet muuttuivat pikkuhiljaa, kun henkilökunta näki, että kaikki vanha puretaan pois.”
Lue myös: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”
Remontissa suuri osa koppikonttoreista vaihtui monitilaympäristöön. Toimistotiloja on nyt 18,3 neliötä henkilötyövuotta kohti ja tilaa kaiken kaikkiaan 38,6 neliötä per henkilötyövuosi. Poliisitaloa laajennettiin muutama sata neliötä viereisen virastotalon puolelle. Myös esimerkiksi teknisen tutkinnan tilat ja autotalli ovat aiempaa isommat.
Helmikuussa 2019 on edessä ensimmäinen vuositarkastus, jolloin pieniä puutteita on vielä mahdollista korjata. Nyyssösen mukaan uudesta poliisitalosta on tullut pääosin hyvää palautetta. Kaikki ovat iloisia, että enää ei tarvitse muuttaa.
”Nykyaikaista, avaraa työskentelytilaa, hyvää akustiikkaa ja päivitettyä laitteistoa on kiitelty.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.