Tiesitkö, että Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa sisäolosuhteita tutkii 12 koiran tiimi? Erityisasiantuntija Risse Koponen ja koiraohjaaja Emilia Rainetoja kertovat, miten sisäilmakoirat työskentelevät.
Espanjanvesikoira Rysä kuuluu vuoden 2019 alussa perustettuun Senaatti-kiinteistöjen sisäilmakoirien K9-ryhmään. Koirat on koulutettu tunnistamaan mikrobien aineenvaihduntatuotteiden hajua, ja koulutuksessa käytetään niin sanottuja kosteusvaurioindikaattorilajeja. Niiden avulla voidaan huomata ja parhaimmillaan paikantaa orastava mikrobivaurio.
Yhteensä 12 koirasta sekä viidestä asiantuntijasta tai koiraohjaajasta koostuvan ryhmän tavoitteena on parantaa Senaatin kykyä reagoida sisäilmaongelmiin ja ennaltaehkäistä niitä.
Ryhmän vetäjänä toimiva erityisasiantuntija Risse Koponen aloitti sisäilmakoiratoiminnan Senaatilla jo vuonna 2015 kahden kouluttamansa belgianpaimenkoiran, Nessin ja Maikun, kanssa.
”Koiran merkkaus johtaa jatkotutkimuksiin, eikä koiratutkimus ole koskaan ainoa tutkimusmenetelmä. Koirat merkkaavat erittäin herkästi todella pienetkin havainnot. Merkkaus ei tarkoita, että tiloissa olisi välttämättä vaurio, mutta aina asia selvitetään.”
Koiraohjaajana toimiva projektityöntekijä Emilia Rainetoja kertoo, että yksi keskeinen sisäilmakoiran ominaisuus on sen koulutettavuus. Rainetoja aloitti K9-ryhmässä kolmen espanjanvesikoiransa Rysän, Loukun ja Simon kanssa tammikuussa 2019.
”Koiralla pitää olla suuri työskentelyhalu ja keskittymiskyky. Koiran on nautittava sille annetuista tehtävistä, eikä sen keskittyminen saa herpaantua, vaikka tilassa olisi esimerkiksi vieraita ihmisiä tai muuta hälinää.”
Lue myös: Mitkä sisäolosuhteet? Tästä on kyse
Ennakoivassa toiminnassa ja ennaltaehkäisevässä työssä Senaatti käyttää koiraa, vaikkei epäiltäisikään tiloissa olevan mitään ongelmaa. Ja jotta sisäilmaongelmia voitaisiin ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti, Senaatilla sisäilmatutkimus tehdään ennen kuin uudet käyttäjät muuttavat toimitiloihin. Koiratutkuimus toimii ikään kuin laadun varmistuksena. Muulloin koiratarkastuksia tehdään tarvittaessa, jos epäillään mikrobiperäisiä ongelmia.
”Toimimme viiden päivän säännön mukaisesti. Kun asiakas ilmoittaa mahdollisesta sisäilmaongelmasta asiointipalvelumme Senaattilan kautta, pystymme kertomaan viidessä päivässä asiakkaalle, miten tilannetta lähdetään hoitamaan”, Risse Koponen kertoo.
Lue myös: Ennakointi on paras keino torjua sisäilmaongelmia
Kun sisäilmakoira saapuu kiinteistöön, ohjaaja vie sen sopivaan paikkaan, ja lähettää koiran tutkimaan. Etsintä tehdään koiran tavat ja tilan luonne huomioon ottaen joko koira vapaana tai pitkässä liinassa kytkettynä.
”Koirat rakastavat työtään. Ne tajuavat jo kotoa lähdettäessä, että ollaan menossa työkeikalle ja into kuuluu ja näkyy jo autossa”, Emilia Rainetoja sanoo.
Intensiivinen haistelu on koiralle hyvin raskasta. Siksi sisäilmakoira työskentelee tehokkaasti noin 20 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen se tarvitsee yhtä pitkän tauon. Usein ohjaajalla on mukana vähintään kaksi koiraa, jolloin työ ei keskeydy, kun toinen koira lepää.
”Koiran jaksaminen riippuu aina olosuhteista sekä myös päivästä. Koirat ovat eläviä olentoja, eivätkä mitään robotteja. Niillä on erilaisia päiviä.”
Koiratutkimus ei ole koskaan ainoa tapa mitata sisäilman laatua, vaan K9-ryhmän käytössä on kattava mittauslaitteisto, jonka avulla voidaan tutkia kerralla yli kymmentä erilaista suuretta.
Risse Koponen kertoo, että tekninen sisäilmamittaus kestää keskimäärin 24 tuntia ja sen aikana selvitetään muun muassa, onko ilmassa liikaa pienhiukkasia, häkää, hiilidioksidia tai kosteutta.
”Hiilidioksidin määrä kertoo ilmanvaihdon toimivuudesta, häkä tulee yleensä pakokaasuista, rikkivety mahdollisesta viemärivuodosta ja ammoniakki voi kertoa kosteusvauriosta.”
Espanjanvesikoira Rysä on yksi Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa olevista 12 sisäilmakoirasta. Sen emäntä Emilia Rainetoja kertoo, että Rysä käy säännöllisesti fysioterapiassa, osteopaatilla ja tarvittaessa akupunktiossa.
Sisäilmakoiran koulutus aloitetaan opettamalla se reagoimaan kosteusvauriomikrobien hajuun. Koirille opetetaan myös etsintätekniikkaa, jotta tilat saadaan käytyä läpi tarkasti ja järjestyksessä. Emilia Rainetojan mukaan koulutuksessa on keskeistä käyttää monia erilaisia homelajeja, jotka kasvavat eri rakennusmateriaaleissa.
”Homelajeja on satoja ja kosteusvauriokohdissa tavattaessa ne käytännössä aina esiintyvät sekakasvustoina. Näin koira oppii uusia lajeja törmätessään niihin jo tunnistamiensa joukossa. Myös materiaali, jossa home kasvaa, vaikuttaa koiran havaitsemaan hajuun.”
”Jos löydämme jostain rakennuksesta mikrobi- tai homekasvuston, otamme usein siitä näytteen koulutuskäyttöön. Lisäksi hyödynnämme koulutuksessa laboratoriossa kasvatettuja homeita.”
Lue myös: Sisäilmakoiran elämää
Kun koirat eivät ole töissä tai harjoittelemassa, ne viettävät tavallista koiran elämää. Sisäilmakoirat asuvat ohjaajiensa luona.
”Koirat ovat ensisijaisesti perheenjäseniä, joista pidetään erittäin hyvää huolta. Toiseksi ne ovat myös parhaita työkavereitani”, Emilia Rainetoja sanoo.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Tässä artikkelissa kerromme valkoisesta rakennuspölystä, harmaasta huonepölystä ja niistä siivoustyötä edesauttavista keinoista, joiden käytön myötä auringonvalo ei paljasta sakeaa pölypilveä.
Puolustuskiinteistöt satsaa entistä vahvemmin hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen varusmiehille sekä puolustusvoimien ja heidän strategisten kumppaniensa henkilöstölle. Senaatin tytärliikelaitoksen omat uudet sisäilma-asiantuntijat keskittyvät ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Rakennuskatsastukset ja vinkkipalkkiot ovat hyvänä apuna.
Puolustuskiinteistöt panostaa isosti sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn: Puolustusvoimien koko rakennuskanta peruskorjataan kuluvalla vuosikymmenellä ja ongelmien ratkaisemista varten on palkattu omat sisäilma-asiantuntijat. ”Kun kansakunta antaa parhaassa iässä olevan ikäluokkansa maanpuolustukseen, on meidän taattava…
Joensuun Kauppakatu 40:een rakennetaan usean valtion viraston yhteiskäyttötilat ja asiakaspalvelu. Korjauksen yhteydessä kiinteistön sisäolosuhteita parannetaan uusimalla talotekniikkaa kiireestä kantapäähän. Toimivan ilmanvaihdon ja lämmityksen lisäksi hyvää sisäilmaa rakennetaan myös materiaalivalinnoilla ja…
Kun puhutaan hyvästä akustiikasta, ajattelee yksi kaikuisia kirkkosaleja ja toinen hipihiljaista kirjastoa. Joensuun Kauppakatu 40 virastotalon peruskorjauksessa seitsemän virastoa muuttaa saman katon alle, yhteiskäyttöisiin tiloihin. Tilojen hyvään akustiikkaan panostetaan hankkeessa…
Senaatin hallinnoimia ja ylläpitämiä virastotaloja ympäri maan on ylläpidetty huolellisesti läpi koko korona-ajan, vaikka suurin osa toimistotyöntekijöistä on tehnyt etätöitä. Ammattilaiset ovat huolehtineet rakennusten kunnosta ja sisäolosuhteista, kuten sisäilman laadusta,…
Senaatti on mitannut lähes 300 valtion rakennuksen radonpitoisuudet. Työpaikkojen radonmittaukset ovat osa työsuojelua ja radonpitoisuuden selvittäminen kuuluu lain mukaan työnantajan vastuulle. Senaatti toteutti selvityksen itse sisäilman nollatoleranssiperiaatteensa mukaisesti. Senaatin sisäolosuhteiden…