Yksi tykkää viileästä, toinen kietoo huivia tiukemmin kaulaan. Joku saa kirkkaasta valosta päänsärkyä, kun taas työkaveri kaipaa enemmän valoa hämärään. Miellyttävien sisäolosuhteiden luominen kaikille on monesta palasesta muodostuva kokonaisuus.
Jotta ihminen voi hyvin työpaikalla, on sisäolosuhteiden oltava kunnossa. Eniten puhuttaa sisäilma, mutta toimiva ja viihtyisä työympäristö on monen tekijän summa.
”Sisäolosuhteet eivät tarkoita vain sisäilmaa eli sitä, mitä me esimerkiksi haistamme, vaan siihen kuuluvat myös valaistus, melutaso ja lämpötila”, sanoo Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Anne Korpi.
Hän johtaa 17-henkisen Senaatin sisäympäristötiimi Sitin toimintaa. Tiimin asiantuntijat kehittävät ohjeita, malleja ja linjauksia eli eräänlaisia Senaatin käypä hoito -suosituksia niin sisäilmaongelmien ennakointiin kuin niiden ratkaisemiseenkin. Ennakointiin kuuluvat muun muassa rakennusten sisäilmakatsastukset.
Lue myös: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”
Suositeltava lämpötila toimistossa on alle 23 astetta.
Lämpötila on yleisin tyytymättömyyttä aiheuttava sisäolosuhde, sillä kun yksi tykkää lämpimästä, toinen viihtyy viileässä. Ero ihmisten mieltymysten välillä voi olla jopa viisi astetta. Tuntemuksiin vaikuttaa muun muassa liikkuminen työnteon aikana ja ruumiinrakenne – mitä enemmän lihasta, sitä enemmän lämpöä elimistö itse tuottaa.
Tulevaisuuden monitilaympäristöissä saatetaan kehittää eri tilavyöhykkeille eri lämpötiloja – näin kukin voisi valita työskentelypisteen paitsi työtehtävien myös lämpömieltymystensä mukaan.
Vaikka toimisto olisi muuten sopivan lämmin, ilmastoinnin tai isojen ikkunapintojen aiheuttama veto voi saada aikaan kylmyyden tunteen. Ilmasuihku on suunnattava tuloventtiilistä niin, ettei se puhalla kenenkään selkään, niskaan tai kasvoihin. Mikäli vedon tunne aiheutuu kylmistä pinnoista, siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi muuttamalla työpisteen sijaintia tai korjaamalla vanhat rakenteet.
Lue myös: Miksi sisäilma kuivuu talvella?
Mitä lämpimämpää sisäilma on, sitä tunkkaisemmalta se voi tuntua. Myös riittämätön ilmanvaihto aistitaan tunkkaisuutena. Toisaalta ihmisillä voi olla tuntemus vedosta ja tunkkaisuudesta yhtä aikaa, mikä tekee sisäilmaratkaisuista usein kimurantteja.
Tunkkaisuus aiheutuu siitä, että sisäilmassa on normaalia enemmän esimerkiksi hiilidioksidia, epäpuhtauksien hajuja ja pölyä. Sisäilmaa rasittavat myös tuoksut, jotka ovat peräisin ihmisten käyttämästä kosmetiikasta tai puhdistusaineista. Myös rakennusmateriaaleista ja kalusteista haihtuu ilmaan päästöjä – lämpimässä tilassa enemmän kuin viileässä.
Lue myös: Hyvästit tunkkaisille toimistoille
Hiukkasia irtoaa niin ihmisestä itsestään, vaatteista kuin esimerkiksi kopiokoneistakin. Digitalisoituminen siirtää tallennettavia tiedostoja papereista ja mapeista pilviin. Mikäli paperidokumentteja kuitenkin tarvitaan, ne kannattaa säilyttää suljettavissa kaapeissa. Myös 3D-tulostimet on sijoitettava niin, että hiukkaspäästöt saadaan johdettua turvallisesti pois sisätiloista.
Säännöllinen siivous pitää pölyt kurissa. Kovalla lattialla pöly voi irrota joka askeleella ilmaan ja kulkeutua sitä kautta hengitykseen. Nykyään käytetään paljon tekstiilimattoja, jotka ikään kuin imevät pölyn sisäänsä ja joista se sitten imuroidaan tehokkaasti pois.
Tosin toistaiseksi tekstiilimattojen vaikutuksesta sisäilmaan on ristiriitaisia tutkimustietoja: joissakin tutkimuksissa pölymäärä ilmassa ja kalustepinnoilla oli kokolattiamaton ansiosta vähäisempi, toisissa taas ei. Tutkimusta siis tarvitaan lisää.
Lue myös: 8 vinkkiä – toimiston sisäilma paranee pienilläkin keinoilla
Melun kokemus on hyvin yksilöllistä; melun häiritsevyyteen vaikuttavat muun muassa työn vaatima keskittymistarve, mieliala, väsymys, meluherkkyys, alentunut kuulo ja stressi. Joku mieltää pienetkin äänet häiritseviksi, kun taas toinen pystyy keskittymään muiden keskustellessa kovaan ääneen aivan vieressä. Mitä paremmin toisten puheen erottaa, sitä häiritsevämpää se on.
Erilaiset akustoivat materiaalit, matot ja seinälevyt pienentävät meluhaittoja ja parantavat akustiikkaa.
Monitilaympäristö ehkäisee meluhaittoja tarjoamalla keskittymistä edellyttävään työskentelyyn erillisiä hiljaisen työn huoneita sekä vetäytymistiloja puheluita varten. Myös neuvotteluille ja ryhmätyöskentelyyn on omat tilansa.
Lue myös: Mikä monitilaympäristö? Tästä on kyse
Työtilan valaistuksen on oltava tasainen ja riittävän voimakas. Tilassa ei saa olla näkemistä estävää häikäisyä valaisimista suoraan silmiin eikä valoheijastumia esimerkiksi kuvaruuduista tai näppäimistöistä. Avuksi tulee epäsuora valaistus, jota voidaan täydentää yksilöllisillä kohdevalaisimilla, kuten pöytälampuilla.
Valaistuksen tarve on yksilöllistä, ja se kasvaa iän myötä: 60-vuotiaat tarvitsevat keskimäärin kymmenkertaisesti voimakkaamman valaistuksen saadakseen saman näkövaikutelman kuin samassa tilassa työskentelevät kaksikymppiset.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus edistää sekä viihtymistä että tehokkuutta. Todella tarkkaa näkemistä vaativissa tehtävissä on pystytty valaistusta parantamalla nostamaan tuottavuutta lähemmäs kymmentä prosenttia, ja virheiden määrä on saatu jopa puolitetuksi.
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet etenkin maanalaisissa tiloissa ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa graniittisen kallio- ja maaperän, rakennustekniikan ja ilmaston takia. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalanharju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet. Senaatilla on toimintaohje myös työpaikkojen radonpitoisuuksien selvittämiseksi.
Ihmiset altistuvat niin työ- kuin vapaa-ajallaankin myös radiotaajuiselle eli esimerkiksi kännyköiden, wlan-reitittimien ja mikroaaltouunien aiheuttamalle säteilylle. Sen pitkäaikaisen altistumisen terveyshaitoista kuitenkin kiistellään.
Suomessa mielikuva niin julkisten kuin yksityistenkin rakennusten sisäilmaongelmista on yhdistetty pitkälti homevaurioihin. Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, sisäolosuhteet ja sisäilma ovat kuitenkin paljon monimuotoisempi asia kuin vain homeiden aikaansaamat ongelmat. Homeongelmat johtuvat jo rakennusvaiheessa tehtyjen virheiden aiheuttamista kosteusvaurioista sekä kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon laiminlyönneistä.
Lue myös: Sisäilmakoirien K9-ryhmä nuuhkii ongelmat esiin
Haastattelulähteet: Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden erityisasiantuntijan Anne Korven lisäksi valaistuksen osalta Työterveyslaitoksen asiantuntija Matti Leikas.
Senaatti-kiinteistöt kehittää ja jakaa sisäolosuhdetietämystä, seuraa tutkimuslaitosten, viranomaisten ja alan yhdistysten aikaansaannoksia ja vaihtaa kokemuksia muiden kiinteistönomistajatahojen kanssa.
***
Senaatin ennakoiva sisäolosuhdetoimintaohjelma ottaa sisäolosuhteet huomioon sekä toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa että tiloja käytettäessä. Ohjelma koskee sekä Senaatin omia että osin myös muilta kiinteistönomistajilta valtiolle vuokrattuja tiloja.
***
Sisäilmaratkaisuissa tärkeintä on ennakointi ja ennaltaehkäisy. Painopiste on siirtymässä sisäilmaltaan huonotasoisten kiinteistöjen parantamisesta rakennusten terveyden ja terveellisyyden vaalimiseen.
***
Senaatin ohjeiden mukaan esimerkiksi rakennusmateriaaleilla on oltava vähintään M1-päästöluokitus, eli päästöt eivät saa ylittää hyväksyttyjä raja-arvoja. Rakennustietosäätiön ylläpitämän vähäpäästöisyysluokituksen voivat saada rakennusmateriaalien lisäksi esimerkiksi keittiökaapit, ovet ja tasot, päällystämättömät huonekalut sekä päällystetyt tuolit. Senaatti vastaa hajuttomien kalusteiden hankinnasta ja toimittamisesta työtiloihin asiakkaan niin halutessa.
***
Senaatti valvoo työtilojen sisäilman laatua monin tavoin:
***
Senaatin toimintamallin mukaisesti kiinteistönhuolto vastaanottaa sisäolosuhteita koskevat valitukset ja reagoi tilanteeseen. Ohjeistus neuvoo, mitä huoltomiehen tulee tarkistaa ja mitä toimenpiteitä tehdä, kun hän saa ilmoituksen esimerkiksi epämiellyttävistä hajuista.
***
Mikäli haju- tai muu sisäolosuhdeongelma ei ratkea kohteen kiinteistönhuollon voimin, perustetaan Työterveyslaitoksen suositusten mukaisesti sisäilmaryhmä. Siihen kuuluvat kiinteistön omistaja, työterveyslääkäri ja työnantajan, henkilöstön ja työsuojelun edustajat. Tarvittaessa apuna ovat myös rakennusterveysasiantuntijat. Tämä ryhmä viestii tilojen käyttäjille, miten sisäilmatutkimukset etenevät ja miten mahdolliset korjaukset toteutetaan.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.