”Aika usein minulta kysytään, miksette ole tarjonneet kattavia turvallisuuspalveluja jo aiemmin. Yhä useampi asiakkaamme ajattelee, että turvallisuussuunnittelun ja -ratkaisujen pitäisi olla yksi kiinteistön perusasioita, aivan kuten vaikkapa LVIS. Tämä on iso muutos valtiolla, jossa jokainen virasto on tähän asti itsenäisesti vastannut oman toimintansa ja tilojensa turvallisuuspalveluista”, Senaatin turvallisuuspäällikkö Tuomas Lehmusmetsä kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen turvallisuuspalvelut ovat kehittyneet vuosien saatossa juuri asiakastarpeiden perusteella.
”Lähtölaukaus oli, kun aloimme tuottaa virastotaloihin aulapalveluita ja sitä varten hankimme turvallisuusalan elinkeinoluvan. Monitilaympäristöjen yleistyessä meiltä alettiin kysellä turvallisuustekniikkaa. Ja nyt moni asiakkaamme haluaa keskittyä tältäkin osin ydintekemiseensä ja hankkii meiltä palveluna omiin tarpeisiinsa optimoidut työympäristön turvallisuusratkaisut.”
Tällä hetkellä Senaatissa keskitytään kiinteistö- ja kampuskohtaisiin turvallisuusratkaisuihin, joita on jo toteutettu muun muassa Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten alueen kiinteistöihin. Asiakasmäärä kasvaa jatkuvasti ja tänä vuonna ratkaisuja tehdään jo kymmeniin kohteisiin.
”Osana valtionhallintoa ymmärrämme asiakkaidemme erityistarpeita ja tunnemme niiden tilat. Pelkästään palveluja konseptoimalla ja yhdenmukaistamalla pystymme parantamaan turvallisuuden tasoa. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, olemme jo nyt pystyneet saavuttamaan yksittäisille asiakkaillemme merkittäviä säästöjä. Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä kustannustehokkuutta koko valtion tasolla.”
5 ydinkohtaa Senaatin turvallisuuspalveluista
1. Jokainen virasto vastaa omasta turvallisuudestaan
Jokainen valtion virasto ja laitos vastaa itse oman toimintansa ja tilojensa turvallisuudesta. Käytännössä yhdessä virastotalossa saattaa siis viidellä virastolla olla käytössä viisi erilaista hälytinjärjestelmää – ja koko talon turvataso määräytyy heikoimman lenkin mukaan.
”Virastot voivat vapaasti valita, haluavatko ne hankkia turvallisuuspalvelunsa Senaatilta. Usein asia tulee ajankohtaiseksi muuton tai monitilaympäristöön siirtymisen yhteydessä, jolloin turva-asiat pitää suunnitella alusta alkaen uusiksi. Myös monissa virastotaloissa on jo siirrytty Senaatin palveluihin, sillä keskittämisellä sekä parannetaan turvallisuustasoa että saadaan säästöjä kaikille saman katon alla toimiville organisaatioille”, turvallisuuspäällikkö Tuomas Lehmusmetsä sanoo.
2. Palvelut avaimet käteen -periaatteella
Valtionhallinnon organisaatiot voivat hankkia Senaatilta avaimet käteen -periaatteella juuri niiden omaa toimintaa tukevat työympäristön turvallisuusratkaisut. Senaatti huomioi palvelujensa kehittämisessä lainsäädännön sekä valtion omat ohjeistukset. Se myös vastaa asiakkailleen siitä, että kaikki alihankkijat toimivat turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
”Pystymme tuottamaan tai hankkimaan palvelut taloudellisemmin ja hallitummin kuin yksittäiset virastot. Moni asiakkaamme haluaa keskittyä omaan ydintoimintaansa ja hankkia tilan palveluna, johon myös turvallisuus kuuluu. Me näemme turvallisuuden osana työympäristöjohtamisen kokonaisuutta ja tilojen elinkaaren hallintaa.”
3. Koko paketti suunnittelusta toteutukseen
Senaatissa turvallisuuspalveluista vastaa noin kahdenkymmenen hengen verkosto, jonka ytimen muodostaa Tuomas Lehmusmetsän vetämä turvallisuusyksikkö. Yksikön tarjoamat palvelut jakautuvat asiantuntijapalveluihin sekä turvallisuuspalveluiden jatkuvaan tuottamiseen.
”Asiantuntijapalveluitamme ovat kartoitukset, konsultointi, koulutukset ja konseptointi. Turvallisuuspalveluiden jatkuvassa tuottamisessa voimme vastata esimerkiksi järjestelmien hankinnasta, pääkäyttöpalveluista sekä vartiointipalveluista. Itse emme jatkuvia palveluja toteuta, vaan hankimme ne kumppaneiltamme. Palvelu- ja vuokrasopimus on kuitenkin aina Senaatin ja asiakkaamme välinen.”
4. Vyöhykkeet turvaavat tiedon
Turvallisten toimitilojen suunnittelu alkaa toimintojen ja tilojen vyöhykkeistämisellä. Valtiolla tilat on jaettu neljään eri turvatasoon sen mukaan, kuinka luottamuksellista tietoa niissä käsitellään.
”Kaikissa tiloissa tarvitaan omanlaisensa turvallisuuden suunnittelu ja taso. Yleinen ja yhteinen aulatila on julkista vyöhykettä ja siksi erilainen kuin tila, jossa käsitellään luottamuksellista tai salassa pidettävää tietoa.”
5. Kehitys kulkee kohti ekosysteemeitä
Uusinta uutta Senaatin turvallisuuspalveluissa on ekosysteemimalli, jossa turvallisuuteen liittyvät palvelut, järjestelmät ja käytännöt muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Ekosysteemin avulla samaan verkostoon – esimerkiksi yhden valvomon alle – voidaan liittää esimerkiksi valtakunnallisesti toimivan asiakkaan eri puolilla maata sijaitsevat toimitilat tai suuren kampusalueen kaikki kiinteistöt.
”Kiinteistökohteiden turvallisuusratkaisuja on tähän asti usein hallittu raskaasti erillisillä infroilla. Ekosysteemissä kallista taustainfraa ei tarvitse toteuttaa jokaiseen kohteeseen erikseen. Asiakkaalle ekosysteemin hyöty konkretisoituu esimerkiksi yhtenä kontaktipisteenä, jonka kautta käytössä ovat kaikki palvelut. Tästä olemme jo saaneet hyvää palautetta yhteistyökumppaneiltamme.”
Lue lisää palveluistamme