Senaatti-kiinteistöt seuraa tiiviisti, mitä robottimarkkinoilla tapahtuu ja testaa, miten siivousrobotteja voidaan hyödyntää toimitilapalvelujen kehittämisessä. Nyt pilo
Hyönteismäistä surinaa pitävä metallilaatikko kiipeää virastotalon seinää ylös Helsingin Hakaniemessä. Laitteen liikkumisen mahdollistaa kaksi rakennuksen katolle F-puristimilla kiinnitettyä metallivaijeria. Jos laite ajautuu irti seinästä, sen saa ohjattua takaisin paikoilleen selkäpuolelle asennetun propellin avulla.
Kyseessä on Wall Robotics -yrityksen valmistama ikkunanpesurobotti, jota Senaatti-kiinteistöt pilotoi marraskuussa 2018 ensimmäistä kertaa. Wall Roboticsin markkinointipäällikkö Antti Kahilakoski ohjaa laitetta oranssiin huomioliiviin pukeutuneena virastotalon edessä. Huonolla kelillä pesuria voisi käyttää sisätiloistakin käsin.
”Robotissa on liikuteltava kamera, joka lähettää kuvaa suoraan ohjaimen näyttöön”, Kahilakoski kertoo.
Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen muun muassa siivous-, aula-, vartiointi- ja virastomestaripalveluja. Ikkunanpesulaitteen pilotointi on osa selvitystä, miten robotiikkaa voitaisiin entistä enemmän hyödyntää palvelutuotannossa ja palvelujen kehittämisessä.
”Seuraamme koko ajan, mitä robottimarkkinoilla tapahtuu. Puhtauspalvelu on liikevaihdollisesti isoin osa-alue palvelutuotannossamme, joten siivousrobotit voivat tuoda merkittäviä säästöjä valtiolle”, Senaatin toimitilapalveluiden asiantuntija Viivi Salonen kertoo.
Mikäli Senaatti-kiinteistöt alkaa hyödyntää ikkunanpesurobottia kohteiden siivoamiseen tulevaisuudessa, kyseessä on toinen Senaatin palvelutuotannossa aloittanut robotti. Ensimmäinen siivousrobotti hankittiin vuonna 2017 Pasilan virastotaloon.
Salosen mukaan ikkunanpesurobotti osoitti hyödyllisyytensä heti pilotissa.
”Pilotti ylitti odotuksemme. Robotti mahdollistaa paremman työturvallisuuden, kun ihmisiä ei tarvitse nostaa korkeisiin paikkoihin. Nostimien käyttö on myös edellyttänyt erillisiä katulupia. Seuraavaksi jatkamme keskustelua puhtauspalveluita tuottavien kumppaneidemme kanssa ja mietimme, missä kohteissa robottia voitaisiin hyödyntää.”
Ikkunanpesurobotti pystyy operoimaan tasaisilla lasipinnoilla, ja sillä voi pestä myös sisennyksiin rakennettuja ikkunoita. Kaikilla tasakatoilla robotti toimii sellaisenaan, vinoilla katoilla sen asennukseen tarvitaan rakennuskohtaisesti suunniteltavat sovittimet.
Laitteen toimintaan vaadittavat sähkö ja vesi ohjataan laitteeseen rakennuksen sisätiloista tulevista johdoista. Lisäksi robotti tarvitsee ihmistä.
”Olemme arvioineet, että ikkunanpesurobotti tekee työn yhtä nopeasti kuin sen tekisi kolme ihmistä. Nyt jonkun on kuitenkin ohjattava laitetta, joten voisi sanoa, että se korvaa kahden ihmisen työpanoksen. Tulevaisuudessa pyrimme kehittämään robotin, joka pystyy operoimaan tasaisilla lasipinnoilla täysin automaattisesti”, Antti Kahilakoski kertoo.
Wall Roboticsin toimitusjohtaja Mikko Valtonen sai idean yrityksen perustamiseen maalatessaan navetan seinää kesäpaikassaan vuonna 2016. Hän oli rojahtaa alas, kun tikkaat meinasivat kaatua maahan. Valtonen sai kuitenkin säilytettyä tasapainonsa, ja kokemuksen jälkeen hän alkoi kehitellä ajatusta, miten vastaavilta vaaratilanteilta voitaisiin jatkossa välttyä.
Valtonen mietti ensiksi maalausrobotin kehittämistä, mutta Wall Roboticsin nykyinen teknologiajohtaja Petteri Kontio piti tätä ideaa huonona.
”Petteri sanoi, että älkää hemmetissä kehittäkö maalausrobottia, sillä sellaista ei halua kukaan. Sen sijaan hän arvioi, että ikkunanpesurobotille voisi olla kysyntää. Kannatti uskoa Petteriä. Olemme tehneet näitä laitteita nyt parin vuoden ajan, ja tällä hetkellä käymme neuvotteluita muun muassa Singaporessa, Seattlessa ja Hongkongissa”, Valtonen kertoo.
Lue myös juttumme Siivoojarobotti Assi ihmetyttää ohikulkijoita Helsingin Pasilassa.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.