Mitä tehdä, jos epäilee työtiloissaan sisäilmaongelmaa? Kenen vastuulla on hyvä sisäilma? Senaatti-kiinteistöt laati valtiolle sisäilmaoppaan, joka toimii kattavana käsikirjana etenkin työnantajille, mutta myös tilankäyttäjille.
Senaatti-kiinteistöt on julistanut nollatoleranssin sisäolosuhdeongelmille. Yksi monista toimenpiteistä paremman sisäilman puolesta on viime vuonna valmistunut Hyvän työympäristön ja laadukkaan sisäilman varmistaminen -niminen opas. Siinä valtion virastot saivat ensi kertaa yhdenmukaiset ohjeet siitä, kuinka toimia, jos työtiloissa ilmenee sisäilmaan liittyviä oireita tai haittoja.
Opas on käytännön työkalu sisäilmakysymysten ratkomiseen. Vaikka se on tehty valtiolle, sitä voivat toki hyödyntää muutkin organisaatiot ja yritykset. Senaatin asiakkaat voivat pyytää oppaan käyttöönsä omalta asiakasvastaavaltaan tai kiinteistöpäälliköltään.
”Senaatin uutta strategiaa valmistellessamme huomasimme, että meillä oli paljon materiaalia omaa toimintaamme ohjaamaan ja oma toimintamallimme hiottuna, mutta monilta asiakkailtamme puuttui alkeellisinkin tieto ja kuvaus siitä, mitä sisäilmaongelmia kohdatessa pitää tehdä. Tämä opas on vastaus siihen”, Senaatin sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Anne Korpi kertoo.
Valtion sisäilmatoimintamallista tehty opas on Power Point -pohjalla, joten jokainen organisaatio voi täydentää siihen omat tietonsa.
”Sen avulla voi kuvata esimerkiksi, miten organisaatiossa ilmoitetaan haitoista, keitä sisäilmaryhmään kuuluu, miten käytännön kysymyksiä ratkotaan ja mitä viestintäkanavia käytetään sisäilma-asioista viestimiseen. Ottamalla oppaan omaan käyttöönsä organisaatio voi myös osoittaa, kuinka huolehtii työolosuhteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta”, Korpi sanoo.
Laaja opas on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen sisäilmatoimintamalliin ja sitä täydentävään koulutusmateriaaliin.
”Opasta ei ole tarkoitettu ulkoa opeteltavaksi, vaan se on paremminkin käsikirja erilaisista sisäilmaan liittyvistä aiheista. Tarkoitus on, että lukija löytää helposti ohjeet ja neuvoja tärkeimpiin kysymyksiinsä sekä saa selville, mistä lisätietoa löytyy. Jokainen organisaatio päättää itse, kuinka hyödyntää opasta ja keiden käyttöön se tulee”, Anne Korpi sanoo.
Lue lisää: Senaatin kootut vinkit ja ohjeet hyviin sisäolosuhteisiin
Varsinainen sisäilmatoimintamalli muodostuu kuudesta vaiheesta.
”Ongelmien ratkominen ei kuitenkaan läheskään aina edellytä kaikkien vaiheiden läpikäyntiä”, Anne Korpi painottaa.
Valtaosa tilankäyttäjien havaitsemista ja ilmoittamista sisäolosuhdepuutteista saadaan yleensä ratkaistua kiinteistönhuollon tai viimeistään Senaatin oman sisäilma-asiantuntijan tarkastusten ja toimenpiteiden avulla.
”Jos ratkaisua ei löydy näiden kahden tahon voimin, ja ongelmat jatkuvat edelleen, sisäilmatoimintamalliin kuuluu yleisohjeena perustaa moniammatillinen sisäilmatyöryhmä. Ryhmä määrittelee yhteistyössä tutkimusohjelman, laatii tulosten pohjalta jatkotoimenpiteet, huolehtii sisäolosuhdeprojektin etenemisestä ja tiedottamisesta sekä seuraa ja arvioi korjausten onnistumista”, Anne Korpi kertoo.
Sisäilmatyöryhmä saa työnsä päätökseen, kun kaikki tarvittavat tutkimukset ja korjaukset on tehty, sisäolosuhteiden seurantaa on jatkettu suunnitellun ajan, seurattavat sisäolosuhdeparametrit ovat viite- tai tavoitearvojen mukaiset ja työterveyshuolto on hoitanut sisäilmaoireilijoita.
Lue lisää: Ennakointi on paras keino torjua sisäilmaongelmia
Hyvän työympäristön ja laadukkaan sisäilman varmistaminen -oppaassa on kuvattu myös työtavat, joilla tilojen käyttäjä voi itse vaikuttaa sisäolosuhteisiin. Jokainen voi esimerkiksi pitää työpisteensä helposti siivottavassa kunnossa sekä välttää työpäivän aikana tupakointia ja ylimääräisten hajusteiden käyttöä. Ruokailu ja kahvittelu kannattaa keskittää niihin varattuihin taukotiloihin.
”Jokaisella on oikeus hyvään sisäilmaan. Jokaisella meistä on myös onneksi mahdollisuuksia tietyssä määrin vaikuttaa siihen, vaikka itse rakennuksen kunnosta vastaa tietenkin kiinteistönomistaja”, oppaan kehittämisestä ja kokoamisesta vastannut Anne Korpi sanoo.
Sisäilmaopas pohjautuu Senaatin omiin ohjeistuksiin, Työterveyslaitoksen ohjeisiin ja eräisiin valtion virastojen toimintamalleihin. Lisäksi käytettiin muitakin lähteitä, jotka on mainittu oppaassa.
”Ohjeita kommentoivat niin oma sisäympäristötiimimme kuin Työterveyslaitoskin. Opasta ollaan parhaillaan testaamassa muutamissa pilottikohteissa. Vaikuttaa siltä, että olemme onnistuneet tekemään käsikirjan, jota voi hyödyntää juuri oman organisaation tarpeiden mukaan.”
Hyvän työympäristön ja laadukkaan sisäilman varmistaminen -opas on tehty valtion virastoille, ja Senaatin asiakkaat voivat saada sen käyttöönsä omalta asiakasvastaavaltaan tai kiinteistöpäälliköltään. Opas on tehty Power Point -pohjalle, johon kukin organisaatio täydentää omat tarvittavat tietonsa. Oppaan formaatti mahdollistaa myös sopivien teemojen esittelyn suoraan henkilöstölle.
Osa 1: Toimintamalli sisäolosuhdeongelmien hoitoon
Osa 2: Koulutusmateriaali sisäolosuhdekysymyksistä
Sisäolosuhdetoimintamallin kokoamisesta ja kehittämisestä vastasi Senaatin sisäolosuhteiden erityisasiantuntija, FT ja sisäilma-altisteiden riskinarvioinnin dosentti Anne Korpi.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Tässä artikkelissa kerromme valkoisesta rakennuspölystä, harmaasta huonepölystä ja niistä siivoustyötä edesauttavista keinoista, joiden käytön myötä auringonvalo ei paljasta sakeaa pölypilveä.
Puolustuskiinteistöt satsaa entistä vahvemmin hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen varusmiehille sekä puolustusvoimien ja heidän strategisten kumppaniensa henkilöstölle. Senaatin tytärliikelaitoksen omat uudet sisäilma-asiantuntijat keskittyvät ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Rakennuskatsastukset ja vinkkipalkkiot ovat hyvänä apuna.
Puolustuskiinteistöt panostaa isosti sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn: Puolustusvoimien koko rakennuskanta peruskorjataan kuluvalla vuosikymmenellä ja ongelmien ratkaisemista varten on palkattu omat sisäilma-asiantuntijat. ”Kun kansakunta antaa parhaassa iässä olevan ikäluokkansa maanpuolustukseen, on meidän taattava…
Joensuun Kauppakatu 40:een rakennetaan usean valtion viraston yhteiskäyttötilat ja asiakaspalvelu. Korjauksen yhteydessä kiinteistön sisäolosuhteita parannetaan uusimalla talotekniikkaa kiireestä kantapäähän. Toimivan ilmanvaihdon ja lämmityksen lisäksi hyvää sisäilmaa rakennetaan myös materiaalivalinnoilla ja…
Kun puhutaan hyvästä akustiikasta, ajattelee yksi kaikuisia kirkkosaleja ja toinen hipihiljaista kirjastoa. Joensuun Kauppakatu 40 virastotalon peruskorjauksessa seitsemän virastoa muuttaa saman katon alle, yhteiskäyttöisiin tiloihin. Tilojen hyvään akustiikkaan panostetaan hankkeessa…
Senaatin hallinnoimia ja ylläpitämiä virastotaloja ympäri maan on ylläpidetty huolellisesti läpi koko korona-ajan, vaikka suurin osa toimistotyöntekijöistä on tehnyt etätöitä. Ammattilaiset ovat huolehtineet rakennusten kunnosta ja sisäolosuhteista, kuten sisäilman laadusta,…
Senaatti on mitannut lähes 300 valtion rakennuksen radonpitoisuudet. Työpaikkojen radonmittaukset ovat osa työsuojelua ja radonpitoisuuden selvittäminen kuuluu lain mukaan työnantajan vastuulle. Senaatti toteutti selvityksen itse sisäilman nollatoleranssiperiaatteensa mukaisesti. Senaatin sisäolosuhteiden…