Turun Akatemiatalo on Suomen kauneimpia rakennuksia. Senaatti remontoi sen hellävaraisesti hovioikeuden nykyaikaiseksi työpaikaksi.
Vastakiillotetut 32 kristallikruunua säihkyvät Turun Akatemiatalon historiallisissa saleissa. Seinillä komeilevat Turun hovioikeuden presidenttien muotokuvat kultakehyksissä. Niitä on vuodesta 1623 alkaen, jolloin hovioikeus perustettiin.
Museoviraston suojelema arvorakennus on käynyt läpi mittavan peruskorjauksen. Lähes kolme vuotta kestäneen remontin tavoitteena oli tehdä Akatemiatalon tiloista entistä toimivammat ja nykyaikaisemmat – kuitenkin vanhan arvorakennuksen puitteita kunnioittaen. Samalla uudistettiin Turun hovioikeuden työympäristö vastaamaan tämän päivän digitaalisuuden vaatimuksia.
Akatemiatalo on Suomen huomattavimpia esimerkkejä kustavilaisesta uusklassistisesta rakentamisesta. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki kertoo, että arvorakennuksen peruskorjaukseen liittyi monia haasteita. Jokainen työvaihe raportoitiin tarkasti. Jos vanhaa seinää porattiin, samalla dokumentoitiin, mitä siellä näkyi ja mitä tehtiin.
”Koko talo on suojeltu kalusteita myöten. Museovirasto olikin vahvasti mukana hankkeessa. Eteen tuli paljon valintoja, joista keskustelimme yhdessä – rakenteellisista ratkaisuista vaikkapa siihen, minkä vuosikymmenen värit seiniin valitaan. Päädyimme 1970-luvun maanläheisiin ja rauhallisiin sävyihin. Myös asiakkaat eli Turun hovioikeus otettiin poikkeuksellisen tiiviisti mukaan tilojen suunnitteluun.”
Hietamäen mukaan yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli, että aiemmin kolmessa eri osoitteessa toiminut Turun hovioikeus voi tehdä töitä nyt saman katon alla.
”Laajimmat muutokset tehtiin kolmannessa kerroksessa, jossa toimistotilat uusittiin kokonaan: 1970-luvun lastulevyseiniä purettiin ja tilalle rakennettiin uudet työhuoneet. Nyt Akatemiatalossa on työpisteet koko henkilökunnalle eli reilulle sadalle hengelle.”
Akatemiatalon edellinen laaja peruskorjaus oli tehty juuri 1970-luvulla, joten nyt oli korkea aika päivittää kaikki tekniset järjestelmät: vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihto ja sähköt. Myös tilojen esteettömyyttä parannettiin.
Yksi peruskorjauksen päätavoitteista oli ensimmäisessä kerroksessa olevien hovioikeuden istuntosalien digitalisoiminen. Saleja on seitsemän ja niiden kaikki kalusteet ja tekniset järjestelmät uusittiin.
Istuntosaleihin asennettiin modernia työskentelyä tukevaa ICT-teknologiaa. Istunnot voidaan nauhoittaa ja todistajiin ottaa etävideoyhteys. Jokaisen salin seinillä on kaksi isoa screeniä, tuomareilla omat pienemmät näyttönsä ja kaikilla pöydillä mikrofonit ja muu tarpeellinen. Äänentoistojärjestelmät uusittiin ja akustiikkaa parannettiin.
”Ainoa, missä vähän joustimme, oli salien koot. Istuntosalit ovat aika pieniä, ja koska talon ensimmäinen ja toinen kerros ovat historiallisia, huonejärjestelyihin ei puututtu. Turvallisuuden vuoksi muutaman istuntosalin seinään tehtiin aukko lain vaatimille hätäpoistumisteille. Toiseen kerrokseen rakennettiin pari uutta seinää työhuoneiden lisäämiseksi, mutta mitään ei purettu.”
Hietamäen mukaan jo remontin alussa päätettiin, ettei alkuperäisiin kattoihin kosketa. Niinpä kaikki tekniikkaan, kaapelointiin ja ilmanvaihtoon liittyvät vedot tehtiin pääosin lattioiden alle. Kaikki lattiat avattiin, niissä eristeenä olleet vanhat hiekat ja sammaleet poistettiin, ja huoneisiin asennettiin uudet parketit.
Akatemiatalon kaikki suojellut huoneet ja salit ovat vaikuttavia – kukin omalla tavallaan. Kristallikruunujen lisäksi huoneissa on antiikkihuonekaluja sekä erilaisia kaakeliuuneja.
Hietamäen mukaan yllättävän iso urakka oli huonekalujen siirtäminen pois remontin alta.
”Osa pöydistä, tuoleista ja muusta irtaimistosta vietiin muualle varastoon. Jokainen kattokruunu irrotettiin, pakattiin tuettuun telineeseen ja puhdistettiin huolellisesti. Saleissa ja käytävillä on paljon raskaita kaappeja. Suurimmat huonekalut siirrettiinkin Akatemiatalon juhlasalin aulaan. Pidemmälle emme uskaltaneet niitä liikuttaa. Mikään ei onneksi vaurioitunut.”
Rakennuksen helmiä ovat loistelias täysistuntosali eli Plenum-sali sekä uusklassinen juhlasali, Solennittessalen, jossa pidetään erilaisia tilaisuuksia, kuten konsertteja, kokouksia, promootioita ja häitä.
”Juhlasali ja toisen kerroksen kaksi juhlatilaa, Konsistorisali ja Aleksanterin sali, eivät kuulu hovioikeudelle, vaan ne ovat vuokrattavissa juhlatiloiksi. Niitä vuokrataan yritys- ja yksityiskäyttöön”, Hietamäki kertoo.
Juhlasalia on kuvailtu usein Suomen kauneimmaksi. Sali on säilynyt pääpiirteissään 1800-luvun alkuperäisessä asussaan, ja se on pullollaan arkkitehtonisia yksityiskohtia. Pian tilan loistokkuutta voi ihastella valkokankaalta Timo Vuorensolan Iron Sky: The Ark -tieteistoimintaseikkailussa.
Hollywood-tähti Andy Garcian tähdittämän elokuvan yksi keskeisistä kohtauksista kuvattiin nimittäin tammikuussa 2018 Turun Akatemiatalon juhlasalissa. Muuten tarina kuvattiin kokonaan Kiinassa.
Turun tuomiokirkkoa vastapäätä sijaitseva Akatemiatalo vihittiin alun perin käyttöön vuonna 1817. Rakennuksen on suunnitellut Carl Christoffer Gjörwell.
Rakennus toimi yliopistorakennuksena Turun paloon 1827 saakka. Palon seurauksena Akatemia siirrettiin Helsinkiin, ja tästä eteenpäin Akatemiatalo on ollut valtiollisen rakennuttajan hallussa, jota nykyisin edustaa Senaatti-kiinteistöt.
Tilat luovutettiin 1830 Turun hovioikeuden, Turun tuomiokapitulin ja lääninhallituksen käyttöön. Nykyään Turun hovioikeudella on käytössään suurin osa talosta, lähes 5000 neliötä. Juhlasalia sekä toisen kerroksen Konsistorisalia ja Aleksanterin salia vuokrataan yritys- ja yksityiskäyttöön.
Akatemiatalon peruskorjauksen suunnittelu alkoi vuonna 2011.
”Projekti alkoi tilojen laserkeilauksella: siitä saadut tarkat digitaaliset mitat olivat suunnittelun lähtökohtana. Vanhassa rakennuksessa on omat haasteensa. Tilamallinnuksessa oli otettava huomioon vaikkapa se, että talon korkeusero on äärilaidasta toiseen 90 senttiä. Joissakin saleissa huomaa hyvin, kuinka kallellaan lattia on”, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki kertoo.
Remontti starttasi loppuvuodesta 2014. Istuntosaleista neljä oli koko ajan käytössä. ”Talo voitiin remontin aikana jatkaa kahteen osaan: kun toisessa päässä oli istuntoja, remontti oli käynnissä toisessa päässä. Näin selvittiin mahdollisimman pienin häiriöin. Sujuva viestintä oli ehdottoman tärkeää.”
Akatemiatalo vihittiin uudelleen käyttöön joulukuussa 2017. ”Tunnelma oli juhlava, mutta omalta osaltani vähän haikeakin: pitkä projekti oli vihdoin valmis. Olen lopputulokseen tyytyväinen, mutta tärkeintä on, että asiakas on tyytyväinen. Tuntuu hyvältä nähdä, että hovioikeus pystyy tekemään töitä nykyaikaisissa olosuhteissa”, Hietamäki kertoo.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…