Keski-Pasilaan rakentuu pala uutta Helsingin keskustaa. Kaupungin arkkitehti Dan Mollgren ja Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Minna Aarnio kertovat, miten tärkeää ison hankkeen onnistumisessa on kaupungin ja valtion sujuva yhteistyö.
Miten ihmeessä Suomessa valtio ja kaupunki osaavat toimia yhdessä näin hyvin? Tätä kummastelua Helsingin kaupungin arkkitehti Dan Mollgren on kuullut monta kertaa kansainvälisillä kiinteistömessuilla ollessaan. Hänestä yhteistyö on ensinnäkin välttämätöntä ja toiseksi siihen on Helsingissä kaikki edellytykset ja tietotaitoa.
Keski-Pasila on tästä kaikesta hyvä esimerkki. Aiemmin ratapihana toimineesta, valtion omistamasta alueesta syntyy Helsinkiin valtakunnallisestikin merkittävä uusi keskittymä. Liikenteellisesti se on aivan ytimessä, onhan Pasila asema, jossa kaikki Helsinkiin matkaavat junat pysähtyvät. Lisäksi uusi kansainvälisen tason junaterminaali valmistuu vuonna 2019.
”Valtion ja kaupungin yhteisestä ponnistelusta rakentuu huikea työpaikkojen ja asumisen keskittymä, pala uutta Helsingin keskustaa”, toteaa seitsemän vuotta Keski-Pasilan kehittämisessä mukana ollut Mollgren.
Hänen mukaansa maailmalla vastaavissa hankkeissa mukana olevat toivovat, että yhteistyö olisi muuallakin yhtä sujuvaa. Monin paikoin aikataulut tahtovat venyä, kun kaavoituksessa, tonttien varauksissa ja poliittisessa päätöksenteossa tulee mutkia matkaan.
Yli satatuhatta kerrosneliöitä
Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Minna Aarnio kiittelee Helsingin kaupungin kaavoitustoiminnan sujuvuutta.
Yksi tuoreista yhteistyön hedelmistä on Ratapihakortteleiden-alue, joka ulottuu juna-aseman seutuvilta satojen metrien päähän pohjoiseen eli kauppakeskus Triplasta Hakamäentien kulmille. Ratapihakortteleiden asemakaava tuli voimaan kesällä 2017.
Aarnion mukaan varauksia, sopimuksia ja tonttikauppoja on jo alueella syntynyt, ja lähiaikoina Senaatilla on tulossa lisää tontteja myyntiin. Rakennettavaa on Ratapihalla pitkälti toistasataatuhatta kerrosneliömetriä.
Aikanaan entiselle ratapihalle nousee omaleimainen alue, jossa on monipuolisten rakennuksen lisäksi promenadeja, vaihtelevia maastonmuotoja sekä viherkattoja ja -terasseja. Käynnissä on myös Senaatin ja kaupungin yhdessä järjestämän tornitalokilpailu Helsinki High-Risen toinen vaihe. Tornitalot nousevat lähinaapurustoon Pasilansillan eteläpuolelle.
”Pasilaan selkeästi halutaan tulla. Monet eri tahot suunnittelevat pääkonttoreidensa siirtymistä Keski-Pasilaan”, Aarnio kertoo.
”Pasilaa pidetään kiinnostavana, turvallisena ja uskottavana sijoituskohteena.”
Onnellinen avioliitto
Senaatin Aarnio ja Helsingin Mollgren ovat tyytyväisiä valtion ja kaupungin yhteistyön joustavuuteen. Alati muuttuvissa oloissa tarvitaan päätöksiä ja tuloksia.
”Jos Senaatin ja Helsingin kaupungin yhteistyötä pitäisi jotenkin kuvata, sanoisin että olemme onnellisessa avioliitossa. Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Käytämme niihin aikaa ja vaivaa, ja myös tuemme toisiamme. Olemme molemmat kehittyneet niin menettelytavoissa kuin sopimusten teossakin”, Aarnio kertoo.
Dynaaminen yhteistyö on Aarnion mielestä todellinen win-win-win-juttu. Jotta valtio menestyy ja jotta kaupunki menestyy, myös eri hankkeiden täytyy menestyä.
Hankkeiden täytyy olla kiinnostavia, hyviä ja kannattavia, jotta joku haluaa niitä tehdä.
Ei pyrähdys vaan pitkä matka
Koska Keski-Pasilan rakentuminen kestää vuosia ja hanke on Suomessa mittakaavaltaan poikkeuksellinen, Senaatti jatkaa kaupungin kanssa tehtävää alueen suunnittelu- ja rakennustyötä tontin luovuttamisen jälkeenkin. Se haluaa olla Pasilassa tonttien ostajien tukena, sillä pelkästään oikeiden yhteistyötahojen löytäminen hankkeen eri vaiheissa voi olla haastavaa. Työmaille kun tarvitaan muun muassa parkkipaikkoja, sosiaalitiloja ja liikenneyhteyksiä.
Lisäksi kaupungin edustajat, Pasilan tonttien uudet omistajat ja Senaatti istuvat säännöllisesti yhteistyöryhmissä. Niissä pohditaan ja ratkotaan käytännön asioita jo ennen kuin niistä tulee ongelmia.
Esimerkiksi uuden polkupyöräreitin luominen Pasilan kaltaisessa vilkkaassa ja ahtaassa paikassa ei ole pikku juttu. Työryhmä pohtiikin reitistä tiedottamista ja sen opastusta yhdessä. Kun kaupunkilaiset pysyvät rakentamisen eri vaiheista selkeästi kärryillä, tilanne ei johda kaaokseen ja aiheuta suuttumusta.
Aarnion mukaan uuden tulevaisuuden rakentajilta vaaditaan paitsi laajakatseisuutta ja kehittämishalua myös sinnikkyyttä.
Keski-Pasilan 5 sykäystä
1918 Tasan sata vuotta sitten Helsingin yleiskaavan suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen esitti vision, jossa Pasila on kohtaamispaikka ja siellä olisi myös päärautatieasema.
2002 Päätös Vuosaaren sataman rakentamisesta. Lähes vuosisadan ajan junat olivat liikkuneet satamiin ja makasiineille Pasilan kautta. Kun kuljetukset siirrettiin Vuosaaren satamaan, Pasilasta vapautui tilaa ja raiteita. Valtio ja kaupunki tekivät sopimuksen Keski-Pasilan rakentamisesta.
2005–2006 Kaupunkisuunnittelun näkökulma muuttui. Pasila alkoi hahmottua paikkana, jossa voisivat toteutua myös todella korkeat rakennukset loistavassa liikenteen solmukohdassa. Pasila olisi näin myös kiinteä osa keskustaa, oikea downtown.
2014 Päätös Pasilan Keskustakorttelin rakentamisesta. Alueelle tulee uusi junaterminaali ja lisää työpaikkoja, koteja ja palveluja – Pasilasta kasvaa omaleimainen pala kaupunkia.
2017 Ratapihakortteleiden asemakaava tuli voimaan. Syntyi edellytykset rakentaa asuntoja yli 3000 uudelle asukkaalle.