Pertti Siekkinen, erityisasiantuntija, muutosjohtaminen

Johtamisen sparraaja

Muutosjohtamisen erityisasiantuntija Pertti Siekkinen haluaa rakentaa valtiolle entistä parempia työympäristöjä. Hänestä muutoksessa on tärkeää ihmisten vuorovaikutuksen ja kunkin työntekijän osaamisen kehittäminen.

Mitä työsi pitää sisällään?

Tuen asiakkaiden muutosten johtamista. Korostan, että siinä pitää kiinnittää huomiota muutoksen kannalta oikeisiin asioihin. Jokainen työntekijä käy läpi muutosta juuri keskustelujen avulla, ja tuota keskustelua on myös osattava johtaa.

Senaatin projekteissa on kysymys toimitilojen muutoksesta, mutta yhtä lailla digitaalisten ratkaisujen ja työtapojen kehittämisestä. Oivalluksena on, että näillä kaikilla on keskeinen vaikutus toisiinsa. Jo nyt keskustelu on kääntynyt monitila–huonetoimisto-väittelyistä siihen, millaiset tilat palvelevat parhaiten kutakin organisaatiota – eli sitä miksi organisaatio on olemassa. Jatkossa myös monitila itsessään jää keskustelussa taka-alalle, sillä sehän on vain yksi työnteon väline.

Mitkä ovat tiimisi työn tavoitteet?

Hyvässä työympäristössä viihdytään ja saadaan aikaan – ja tämä on tavoitteemme.

Suurin muutos alkaa usein vasta, kun muutetaan uusiin toimitiloihin. Siksi muuton jälkeisen ajan johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoksessa on tärkeää ihmisten vuorovaikutus ja kunkin työntekijän osaamisen kehittäminen.

Mitä mahdollisuuksia tulevaisuus avaa työllesi?

Valtiollakin organisaatioiden rajat häviävät yhä enenevässä määrin. Kansalaisten kannalta tuo tarkoittaa entistä kätevämmin saatavaa palvelua. Asiakkaan ei tarvitsisi edes tietää, mikä viranomainen hänen asiansa hoitaa – passin tai avioeron – kun palvelut tuotetaan yhtenä kokonaisuutena.

Tilojen osalta tuo tarkoittaa, että valtion eri palvelut toimivat tulevaisuudessa nykyistä enemmän yhteisissä tiloissa eri puolilla maata. Silloin tiloja on valtiolla vähemmän kuin nyt, mikä merkitsee säästöä. Toisaalta toimitilojen yhdistämisen ansiosta saadaan palvelupisteitä säilytettyä.

Samalla valtion työntekijät pystyvät työskentelemään yhteiskäyttötiloissa tarpeen mukaan. Pääkaupunkiseudulla tuo tarkoittaa, että esimerkiksi Tuusulassa asuvan ei tarvitse aina matkata Helsinkiin töihin, vaan hän voi valita lähempänä olevan toimipisteen.

3 periaatetta, jotka ohjaavat työtäsi?

Avoimuus. Työympäristön muutoksessa pelkästään tiedon jakaminen ja esitelmät eivät riitä, vaan tämä vaatii osallistumista ja keskustelua. Asiat on suunniteltava ja tehtävä yhdessä, mikä tarkoittaa myös ristiriitaisten näkökulmien kuulemista, punnitsemista ja ymmärtämistä.
Kehittäminen. Katse on pystyttävä pitämään tulevaisuudessa, vaikka samalla on ymmärrettävä myös arjen realiteetit. Kehittäminen tarkoittaa, että muutetaan ja tehdään asioita toisin kuin ennen. Jos nyt rakennetaan kiinteistö, on mietittävä se sen verran fiksusti, että se toimii myös parinkymmenen vuoden päästä.
Arvostus. Työyhteisön tai tiimin menestykseen ei riitä vain yksilöiden älykkyysosamäärä tai asiaosaaminen, vaan se, että jokainen yhteisön jäsen tuntee olevansa hyväksytty sellaisena kuin on. Kannettu vesi ei kaivossa pysy: ajattelun muutosta ei tehdä sivusta käskemällä tai antamalla valmiita malleja ja näkökulmia vaan kohtaamalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla.

CV

Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri

Aiempia työpaikkoja: Humap Softwaren toimitusjohtaja. Tutkinut mm. verkko-oppimista Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkimusinstituutissa.

Asiantuntijoitamme

Otto Virenius, kiinteistökehityspäällikkö

Senaatin kiinteistökehityspäällikön Otto Vireniuksen työ on parhaimmillaan hyvinkin poikkitieteellistä, kun hän istuu samaan suunnittelupöytään arkkitehtien, insinöörien ja eri viranomaisten kanssa. Rima on korkealla, sillä uusien asuinalueiden kehittämispäätöksillä vaikutetaan kymmenien tuhansien ihmisten elämään.

Laura Schrey, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistökehityspäällikkö Laura Schrey nauttii yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa. Tuloksena syntyy pala kerrallaan muuttuvaa kaupunkia, kun valtion käytöstä poistuneelle kiinteistöille etsitään asemakaavoituksen kautta uusi käyttötarkoitus ja uudet omistajat.

Jenna Kiukkonen, myyntipäällikkö

Myyntipäällikkömme Jenna Kiukkonen pitää työtään loistavana näköalapaikkana. Hän vastaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa sijaitsevien arvo- ja kassavirtakohteiden myynnistä. Tärkeimpinä periaatteina ovat toiminnan avoimuus sekä rahankäytön järkevyys.

Marko Härkönen, johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti

Johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti, arkkitehti SAFA ja eMBA Marko Härkönen vastaa kiinteistökehitys ja -myyntiyksikön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

Emmi Sihvonen, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistökehityspäällikkömme Emmi Sihvonen tekee pitkäjänteistä kehitystyötä erityisesti Otaniemen alueella Espoossa. Vaikka työn tulokset ovat nähtävissä vasta monen vuoden päästä, ovat tuleva asiakas ja alueen käyttäjät mielessä koko ajan.

Elias Rainio, kiinteistökehitysryhmän päällikkö

Kiinteistökehitysryhmän päällikkö, arkkitehti Elias Rainio toimii kuin tulkkina asiakkaamme ja kaavoituksesta päättävän virkamiehen välillä. Hän nauttii yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa ja vanhojen kohteiden kehittämisestä uuteen käyttöön – kun valot syttyvät jälleen kohteisiin, josta ne ovat välillä sammuneet.

Janne Marttinen, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistökehityspäällikkö, maanmittausinsinööri Janne Marttinen kehittää parempia asuin- ja elinympäristöjä kaupunkien ja sidosryhmien kanssa. Kun Marttinen suunnittelee yhdessä kaavoittajien ja konsulttien kanssa uutta maankäyttöä, tulevaisuuden ennustaminen ja kompromissien etsiminen ovat parasta ja haasteellisinta.

Riikka Manninen, asiantuntija, työympäristöt

Tulevaisuuden pohtiminen on erottamaton osa työtäni, sillä työympäristöratkaisujen on tarkoitus toimia vuosikymmeniä. Siksi hankkeissamme yhdistyvät erilaisten vaihtoehtojen vertailu, teknologisen kehityksen vaikutusten ennakointi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen linkittyvien ratkaisujen etsiminen. Asiakasprojektien lisäksi työhöni kuuluu sisäistä kehittämistyötä. Olen muun muassa mukana jatkokehittämässä Senaatin Sesamia yhä paremmaksi yhteiskäyttötilaksi.

Anne Sundqvist, erityisasiantuntija, valtakunnalliset toimitila- ja työympäristökonseptit

Työympäristön kehittämisen keskiössä on aina ihminen. Tuotan yhteistyössä moniammatillisen kumppaniverkoston kanssa valtionhallinnolle asiakas- ja toimintalähtöisiä konsepteja, jotka tähtäävät asiakkaan toiminnan ja tilojen uudistamiseen. Työni keskeisiä kulmakiviä ovat kokonaisvaltainen tarkastelu, muotoiluajattelu ja datan hyödyntäminen. Tärkeintä on, että konsepteja kehitetään palvelun tai tilan käyttäjän tarpeiden mukaan. Pidän huolta siitä, että muutokseen liittyvät ihmiset pääsevät osallistumaan kehittämiseen monin eri tavoin ja heidän äänensä saadaan kuuluviin.

Anne Korpi, erityisasiantuntija, sisäolosuhteet

Työpaikan sisäolosuhteet ovat todennäköisesti kunnossa, jos niihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Tilojemme käyttäjät kuitenkin raportoivat talvella kylmyydestä, ilmastoinnin aiheuttamasta vedosta ja sisäilman tunkkaisuudesta. Kehitän työssäni sellaisia menettelytapoja ja toimia, joilla varmistetaan valtion työpaikkojen sisäilman laatua ja sisäolosuhteiden hallinta niin, että asiakkaidemme työympäristöt olisivat miellyttäviä ja terveyttä ylläpitäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muun muassa tuotan asiaan liittyviä ohjeita, malleja ja linjauksia perusteluineen.

Reetta Ripatti-Jokela, työympäristöyksikön päällikkö

Kun asiakkaamme virittelevät työympäristömuutoksia, olemme heidän tukenaan alusta loppuun asti. Itselleni avautui pari vuosikymmentä sitten mahdollisuus aloittaa yhtenä työympäristökehittämisen uranuurtajista Suomessa, ja laaja kokonaiskuva ja tulevaisuuden kehityssuunnat ovat vahvuuksiani. Näinä vuosina työympäristökehittäminen on laajentunut tilasuunnittelusta monitieteiseksi asiantuntijuusalueeksi. Samalla on alettu ymmärtää entistä paremmin, millaisia strategisia mahdollisuuksia työympäristöt avaavat organisaatioiden johtamisessa.

Esa Halmetoja, erityisasiantuntija, ylläpidon digitalisaatio

Kuvaan usein itseäni sanoilla ”pesun ja linkouksen kestävä sähkömies". Olen aloittanut työurani sähköasentajana talonrakennustyömailla 18-vuotiaana. Monien työnantajien ja jatkotutkintojen siivittämänä olen päätynyt erityisasiantuntijaksi Senaatille, kehittämään älykkäitä työympäristöjä. Olen luonteeltani paitsi päättäväinen myös utelias. Nykyisessä tehtävässäni onneksi tutkittavaa ja kokeiltavaa riittää. Haasteet ovatkin intohimoni ja ratkaisun löytäminen ongelmaan on paras palkinto.

Selja Flink, rakennuttajapäällikkö

Vanhat talot kiehtoivat minua jo lapsena. Niinpä koko työurani arkkitehtina on mennyt tavalla tai toisella historiallisten rakennusten kanssa puuhaillessa. Kymmenen viime vuotta olen erikoistunut Suomessa aika harvinaiseen yhdistelmään eli restaurointiin ja rakennuttamiseen. Korjaushankkeissa haluan taata historiallisille rakennuksille kunnioittavan kohtelun. Esteettömyys alkoi tuntua tärkeältä, kun vastuullani oli linnoja ja museoita. Kaikkien pitää päästä verorahoilla hoidettaviin kohteisiin.

Heljä Franssila, erityisasiantuntija, tietotyö

Olen kutsumustyössä parantamassa tietotyötä tekevien organisaatioiden ja eri henkilöstöryhmien aikaansaamisen mahdollisuuksia. Missioni on mahdollistaa valtiolla työn tekeminen hyvin ja vaikuttavasti – joka päivä! Päätehtävänäni on niin henkilökohtaisen kuin yhteisötasoisen tietotyön menetelmien ja käytäntöjen parantamisen työkalujen tarjoaminen ja juurruttaminen asiakkaidemme arkeen. Vastaan Senaatissa tietotyön suorituskyvyn mittaamisen ja kehittämisen palveluista, osana työympäristöyksikköä. Olen myös mukana työympäristökehittämisen ja muutosjohtamisen palveluiden toteutuksessa.

Katso kaikki