Senaatin arvokohteiden toimintaohje
Senaatti-kiinteistöillä on keskeinen rooli valtion rakennusperinnön vaalimisessa. Hallinnassamme olevista rakennuksista noin 600 on virallisesti suojeltu. Suojelukohteissa on mm. valtion ministeriöiden ja virastojen hallinto- ja toimistorakennuksia, kulttuurirakennuksia, museoita ja keskiaikaiset linnamme.
Suojeltujen rakennusten lisäksi ns. vastuusuojelukohteiksi on valittu joukko ilman virallista suojelustatusta olevia kohteita, mm. puolustushallinnon alueita ja uudempaa rakennuskantaa. Niitä hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltuja rakennuksia.
Huolehdimme hallinnassamme olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä yhteiskuntavastuun periaatteiden mukaisesti. Oikein ajoitetuilla ja mitoitetuilla korjauksilla huolehditaan sekä kohteiden rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä, että tilojen jatkuvasta käyttökelpoisuudesta. Jatkuva käyttö antaa taloudellisen pohjan rakennusten kunnossapidolle ja korjauksille.
Olemme kirjanneet arvokohteiden hoidon periaatteet toimintaohjeisiin joita olemme sitoutuneet noudattamaan. Suojeluun liittyvissä asioissa toimimme tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Yhteistyö Museoviraston kanssa
Museovirasto on rakennetun kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Museovirasto on Senaatin keskeinen kumppani rakennusperinnön tunnistamisen ja vaalimisen kysymyksissä. Museovirastoon ollaan yhteydessä hyvissä ajoin ennen korjaushankkeita ja myyntiä. Myös ylläpidon kysymyksissä käännytään Museoviraston asiantuntemuksen puoleen.
Museovirasto ja Senaatti ovat sopineet Yhteistyösopimuksen, jossa yhteistyöalueet on määritelty tarkemmin. Yhteistyöryhmä kokoontuu 3 – 4 kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia asioita ja hankkeita.
Arvokohteissa tarvittava asiantuntemus
Arvokohteiden selvitys-, suunnittelu- ja toteutustehtävissä käytetään historiallisiin kohteisiin perehtyneitä tekijöitä, koska kyseessä on erityisosaamista vaativa ala. Tärkeä asiantuntijakumppani on myös Museovirasto. Tilaamista helpottamaan on arvokohteille kilpailutettu puitesopimuskumppaneita:
• Rakennushistoriakonsultit
• Restaurointiarkkitehdit
• Maisema-arkkitehdit
• Restaurointiurakoitsijat
• Konservointiurakoitsijat.
Selvitykset ja tutkimukset
Historiallisessa kohteessa tarvitaan tavanomaista runsaammin erilaisia lähtötilannetta kartoittavia selvityksiä ja tutkimuksia. Lisäksi varaudutaan lisätutkimuksiin työmaavaiheessa. Tavanomaisten rakennus- ja taloteknisten kuntoarvioiden ja -tutkimusten lisäksi saatetaan tarvita mm.
• rakennushistoriaselvitys
• väri- ja pintatutkimuksia
• vauriokartoituksia (julkisivut, koristemaalatut pinnat)
• mittausdokumentointia (laserkeilaus, fotogrammetria)
• inventointimalli.
Hankkeen lopuksi tehdyt työt dokumentoidaan huolellisesti. Tuloksena voi olla korjaus- tai restaurointiraportti, konservointiraportti tai työmaadokumentointi. Lisäksi kaikki hankkeen aikana syntynyt aineisto kootaan projektipankkiin. Näin tulevilla korjaajilla säilyy tieto seuraavan korjauskierroksen taustaksi.
Senaatti julkaisee teettämänsä rakennushistoriaselvitykset ja muutkin raportit verkkosivuillaan kaikille tutustuttavaksi.
Hoito ja ylläpito
Arvokohteissa jatkuvan ylläpidon merkitys on erityisen suuri. Korjausten ja huoltotoimenpiteiden oikea-aikainen toteuttaminen vähentää suurempien korjausten tarvetta ja säilyttää rakennuksen käyttökelpoisena.
Kaikista valtiolla pysyvästi säilytettävistä suojelukohteista pyritään teettämään rakennushistoria- tai kulttuuriympäristöselvitys kunnossapitohankkeiden taustatiedoksi. Samassa yhteydessä voidaan kerätä rakennushistoria-aineistoa kohdekohtaisesti BEM-projektipankkijärjestelmään.
Arvokohteessa esimerkiksi julkisivukorjaukset, ikkunankunnostus ja vesikatteen uusiminen vaativat tutkimuksia, tietoa historiasta ja perinteisistä materiaaleista, asiantuntevat restaurointisuunnittelijat sekä mahdollisesti lausunnon Museovirastosta. Mikäli kohteessa on esim. sisäpintojen arvokkaita koristemaalauksia tai muita taideteoksiin verrattavia rakennusosia, niiden kuntoa seurataan säännöllisesti ja tilataan tarvittaessa konservointikierros.
Korjaushankkeet
Arvokohteisiin kohdistuvat toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä museo- ja muiden viranomaisten kanssa. Museoviraston edustaja pyydetään mukaan jo korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa. Näin suunnittelu lähtee alusta saakka kulttuurihistorialliset arvot säilyttävään suuntaan. Pääsuunnittelija on koko hankkeen ajan yhteystaho Museoviraston suuntaan.
Kohteiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valinnassa edellytetään aikaisempaa kokemusta historiallisista rakennuksista ja perinteisistä materiaaleista sekä työtavoista. Vaadittava kokemus osoitetaan esimerkiksi vastaavin referenssein. Urakoita kilpailuttaessa voi myös työnjohdolle asettaa vastaavia vähimmäisvaatimuksia.
Kun arvokohteeseen kohdistuu toiminnallisia tai käyttötarkoituksen muutostarpeita, huomioidaan ratkaisuissa rakennuksen historia ja ominaispiirteet. Tavoitteena on säilyttää olemassa oleva tai rakennukselle tyypillinen tilaratkaisu, materiaalit ja rakenteet. Muutokset kohdistetaan toisarvoisiin ja jo aiemmin muutettuihin tiloihin.
Arvokohteiden korjaamisessa noudatetaan säilyttävän korjaamisen periaatteita. Rakennusosia ja –materiaalia pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Korjauksissa käytetään vastaavanlaisia rakenteita ja materiaaleja. Säilytettävät rakenteet ja pinnat suojataan niin, että ne eivät vaurioidu työmaa-aikana.
Korjauksissa noudatetaan Museoviraston korjauskorttien ohjeita ja periaatteita. Urakoitsijoiden tulee hallita perinteisten materiaalien käyttö ja työmenetelmät.
Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien suunnittelussa lähdetään olemassa olevien järjestelmien ja rakenteiden parantamisesta sekä toiminnan ja turvallisuuden varmistamisesta. Teknisten järjestelmien uusimisessa pyritään hyödyntämään olemassa olevia reittejä. Ratkaisuissa varaudutaan tuleviin muutoksiin.
Tilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen pyrkivien ratkaisuiden tulee olla harkittuja ja perustua riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Vaurioituneet rakenteet uusitaan, mutta ehjiä ja toimivia rakenteita ei ole syytä muuttaa.
Käyttötarkoituksen muutos tai uusi tilaratkaisu
Arvokohteissa pyritään ensisijaisesti säilyttämään nykyisen kaltainen käyttö, jotta suurilta muutoksilta vältytään. Arvorakennusten uuden käyttötarkoituksen valinta pyritään tekemään rakennuksen ominaisuuksien perusteella siten, ettei uusi käyttötarkoitus vaaranna suojeluarvoja. Uudet toiminnot pyritään sovittamaan vanhojen huonetilaratkaisujen ja rakenteiden periaatteisiin.
Valtion toimitilastrategian mukaisesti tilatehokkuustavoitteista voidaan arvokohteiden osalta joustaa. Esimerkiksi juhlavat portaikot ja salit tai leveät käytävät jätetään tilatehokkuuslaskelmien ulkopuolelle.
Tilankäytön tehostamisessa suositaan yksinkertaisia ja kohtuullisesti mitoitettuja ratkaisuja. Henkilömäärän lisääminen johtaa helposti myös ilmanvaihdon tarpeen lisääntymiseen, mikä saattaa aiheuttaa hyväkuntoisessa rakennuksessa turhia muutostöitä.
Arvokohteiden kiinteistökehitys ja myynti
Lisä- ja täydennysrakentaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla ja suojeltujen rakennusten lähialueilla toteutetaan näitä rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä kunnioittaen ja niiden säilymistä edistäen.
Suojeluarvoja omaavien kiinteistöjen myynneissä edellytetään, että tuleva omistaja noudattaa rakennusten kunnostuksessa ja suojelussa Museoviraston ohjeita.
Rakennushistorialliset selvitykset ja muut raportit
Tutustu kulttuurikohteistamme tehtyihin rakennushistoriaselvityksiin, restaurointiraportteihin ja muihin tutkimuksiin.
Tutustu arvokohteisiimme
Senaatin hallinnassa olevista rakennuksista noin 600 on virallisesti suojeltu. Suojeltujen arvokohteiden joukossa on mm. ministeriöiden ja valtion virastojen hallintorakennuksia, kulttuurirakennuksia, museoita ja keskiaikaiset linnamme.