Asiakkaat ovat ottaneet Senaatin pulssikysely-pilotin avosylin vastaan ympäri Suomea. Kokeilun suosio takasi sen jatkon – nyt neljäkymmentä iPadia tallentaa asiakkaiden palautteita uusissa kohteissa.
”Voisimmeko saada toimistollemme terapiakoiran?”
”Kiitos aulaan tuoduista joulukuusesta ja jouluvaloista.”
”Oli taas hyvä päivä, paljon sai aikaiseksi ja kahvi oli tänään erityisen hyvää!”
Monenlaisia asiakkaiden arkeen liittyviä kysymyksiä, kommentteja ja kiitoksia kertyi, kun Senaatti-kiinteistöt vei syyskuussa 2019 neljäkymmentä jalustalle asennettua iPadia asiakasorganisaatioidensa tiloihin eri puolille Suomea.
Terapiakoira ei ole senaattilaisten päätettävissä, mutta monessa muussa asiassa Senaatin kiinteistö- ja asiakaspäälliköt ratkovat ripeästikin arjen toiveita ja pulmia.
”Eräs kiinteistöpäällikkömme huomasi, että asiakkaaltamme oli tullut huonoja tuloksia sisäilmaan liittyen. Mittasimme ilman riittävyyden ja tarkistimme, kuinka monelle henkilölle tilat oli teknisesti laskettu. Seinälle lisättiin tieto maksimimäärästä, ja työtilojen käyttöasteita seurattiin. Kertasimme lisäksi koko lisäksi henkilöstön kanssa työympäristön pelisäännöt ja keskustelimme asiasta paljon asiakkaan kanssa. Tilanne parantui”, Senaatin asiakaskokemuksen erityisasiantuntija Erika Stude kertoo esimerkin ongelmiin tarttumisesta.
Lue myös: Palveluiden keskiössä 70 000 valtionhallinnon työntekijää
Puolen vuoden aikana tehdystä pulssikyselystä kertyi ilahduttava määrä palautetta: painalluksia tuli 7 000 ja vapaamuotoisia avoimia palautteita noin 2 000.
”Vuosittaiset massiiviset asiakastyytyväisyystutkimukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät enää nykypäivänä riitä. Asiakaskokemusta pitää kehittää jatkuvasti. Päätimme viedä asiakkaidemme arkeen iPadeja, joiden kysymyksiin voi vastata ohikulkiessaan helposti ja nopeasti”, Stude kertoo.
Projekti oli pilotti, jonka tarkoituksena oli saada mahdollisimman paljon painalluksia, joten padit sijoitettiin ensi alkuun isompiin kohteisiin. Ihmisten aktiivisuus oli niin rohkaisevaa, että maaliskuussa 2020 padit siirrettiin neljällekymmenelle uudelle asiakkaalle.
”Kysyimme esimerkiksi, kuinka henkilöstö kokee työympäristönsä: onko siellä rauhallista työskennellä, kuinka helppoa työskentely on ja onko se tehokasta. Kysymyksiä oli myös kokoustekniikasta ja kiinteistön palveluista. Yksi tärkeimmistä oli, kuinka henkilö kokee työympäristön vaikutuksen työhyvinvointiinsa.”
Palvelukysymysten keskiarvojen lisäksi – skaalana oli 1–5 tähteä – Senaattia kiinnostivat etenkin asiakkaiden kirjoittamat avoimet palautteet, jollainen toive terapiakoirastakin oli.
”Ihmiset esittivät toiveitaan ja jättivät kommenttejaan laidasta laitaan. Palaute on ollut tärkeää meille asiakaskokemuksen kehittäjille, mutta raportit menivät viikoittain tiedoksi myös toimitilojen kiinteistöpäälliköille. Näin he pystyivät tarvittaessa reagoimaan palautteisiin nopeastikin.”
Hän muistuttaa kuitenkin, ettei pulssikysely ole palvelupyyntökanava: rikkinäiset lamput ja muut kiinteistöihin liittyvät arjen juoksevat asiat korjataan ja hoidetaan edelleen suoraan Senaattila.fi-palvelupyyntökanavan kautta.
Ensimmäinen puolen vuoden pilotti päättyi juuri, ja Studen mukaan parhaat ja heikoimmat kysymyskohtaiset tulokset tiedetään jo.
Pulssikyselyn heikoimmat arvosanat koskivat kokoustekniikan toimivuutta ja työympäristössä työskentelyä.
”Vastauksista huomaa, että monilla on menossa vielä muutosvaihe uudessa monitilaympäristössä. Tuloksista huomaa, ettei hiljaisen työn tiloja ole opittu kaikkialla vielä käyttämään”, Stude sanoo.
Myönteisimmät palautteet noudattavat aika pitkälti tyytyväisyystutkimusten tuloksia.
”Senaatin palvelut saivat yleisesti hyvät arvosanat: ihmiset arvostavat erityisesti siivouspalvelua. Myös ravintolahenkilöstön palvelualttius ja aulapalveluiden toimivuus nousivat kärkeen.”
Lue myös: Senaatin tiloissa siivoojat toimivat sisäilma-agentteina
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.