Edistämme systemaattisesti valtion hiilineutraaliustavoitteita rakennuttamisessa
2 min
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.
Senaatin strategiaan on kirjattu tavoite rakentamisen päästöjen alentamisesta. Vuonna 2021 asetimme ensimmäisenä suurena kiinteistönomistajana numeroidut hiilivähennystavoitteet rakennuttamiselle: yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.
Tämän tavoitteen mukaisesti Senaatti on myös sitoutunut päästöttömän työmaan, kestävän purkamisen ja rakentamisen muovien ns. green deal -sopimuksiin.
Jo hankesuunnitteluvaiheessa asetamme tavoitteita korkealle energiatehokkuudelle, uusiutuvan energian tuotannolle, kiertoenergiaratkaisuille, korkealle materiaalitehokkuudelle ja työmaan kiertotaloudelle. Konsernin suunnittelunohjauksen ja urakkatarjouspyyntöjen materiaali on päivitetty vastaamaan näitä tavoitteita. Kotimaista RTS-ympäristöluokitusta käytetään hankkeiden ohjausvälineenä.
Vähähiiliset tai hiilinegatiiviset materiaalit ovat myös suuressa roolissa
Teollisen mittakaavan rakennustuotannossa puu on ollut selkeästi betonia tai terästä vähäisemmässä roolissa.
Tavoitteenamme on nostaa puu niiden rinnalle yhtä varteenotettavaksi rakennusmateriaaliksi, mikä tulee huomioida jo hankesuunnitteluvaiheen materiaalivaihtoehtojen tarkasteluissa.
Konsernin uudisrakennushankkeet, joita rakennushankkeista on reilut 30 %, ovat pääosin korkean turvaluokan rakentamista poliisille, Rikosseuraamuslaitokselle ja Puolustusvoimille, mikä ohjaa vahvasti rakennusmateriaalien valintaa. Tästä huolimatta Senaatti on toteuttanut 2000-luvulla puusta Suomen ensimmäisen monikerroksisen puutoimistotalon Joensuussa, Pelson vankilan siirtokelpoisen selliosaston ja viimeisimpänä viime vuonna valmistuneen Helsingin Suomalais-venäläisen koulun, joka on Suomen suurimpia puurakenteisia kouluja. Puusta toteutetaan myös koulukoteja, joista seuraavaksi on käynnistymässä Lagmansgårdenin koulukoti Pedersöressä.
Hiilikädenjäljen kasvattaminen
Seuraavaksi konsernin katse kohdistuu hiilikädenjälkeen eli Senaatin hallinnoimien alueiden hiilensidontakyvyn kasvattamiseen. Tätä edistetään aluksi kehittämällä luonnon monimuotoisuutta yksinkertaisilla käytännön toimenpiteillä. Keinoja ovat muun muassa haitallisten vieraslajien poisto, nurmialueiden niityttäminen, metsitys, torjunta-aineiden harkittu käyttö ja hoitotoimenpiteiden oikea ajoitus.
Hiilijalanjäljen pienentämiseen ja hiilikädenjäljen suurentamiseen liittyviä toimenpiteitä kehitetään jatkuvasti kokemusten perusteella. Senaatti pyrkii olemaan vastuullisuudessa alan kokonaistaloudellinen suunnannäyttäjä ja jakamaan kokemuksiaan alalla laajempaan käyttöön ja arviointiin.
Jonni Laitto, rakennuttamisjohtaja
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?