Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Salpausselällä Kouvolan ja Lappeenrannan välillä sijaitsee Somerharjun entinen ratapölkkyjen kreosoottiöljykyllästämö, mistä on päässyt 1950-luvulla maaperään ja pohjaveteen haitta-aineita, kuten erilaisia PAH- ja öljy-yhdisteitä. Alueella on tehty runsaasti pilaantuneisuustutkimuksia 2000-luvun alusta lähtien. Maa-alueen siirryttyä Senaatti-kiinteistöjen omistukseen vuonna 2008 on ryhdytty selvittämään mahdollisuuksia pilaantumien kunnostamiseen. Vaikka kiinteistön alueella ei ole erityistä maankäyttöä, kohteen maaperän ja pohjaveden kunnostamiseen liittyy erityisiä haasteita sen laajuuden (8 hehtaaria) sekä haitta-aineiden erilaisten käyttäytymisen johdosta. Esimerkiksi perinteisellä massanvaihdolla olisi maaperän kunnostaminen maksanut useita kymmeniä miljoonia euroja, eikä tällöinkään kaikkea pilaantunutta maaperää olisi saatu poistettua pohjaveden alapuolelta.
Vuonna 2011 Senaatti-kiinteistöt jätti ympäristölupahakemuksen maaperän kunnostamisesta, jottei pilaantumasta aiheudu ympäristö- ja terveysriskejä. Suunnitelma perustui pintamaan puhdistamiseen fytoremediaation avulla. Yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) kanssa suunniteltiin ja toteutettiin alueen istuttaminen hybridihaavoilla, joiden juuristossa elävät mikrobit edistävät orgaanisten haitta-aineiden luontaista hajoamista. Samalla kasvusto sitoo pintamaata ja vähentää pölyämistä sekä sadeveden kulkeutumista pohjaveteen.
Muina riskinhallintatoimenpiteinä alueelle rakennettiin aita, mikä estää ihmisten ja kookkaiden nisäkkäiden kulkemisen kyllästämön alueelle, sekä uusi vedenottamo, josta läheiset yksityiskiinteistöt saavat talousvetensä. Kyllästämön alueella on tehty vuosittaista pohjaveden sekä pintamaan haitta-ainepitoisuuksien seurantaa. Lisäksi haapojen kasvua on seurattu ja edesautettu mm. lisäistutuksin ja lannoituksin. Luonnonvarakeskus on tehnyt myös tutkimusta kohteesta, josta on tehty useita eri julkaisuja.
Fytoremediaatiokunnostuksen 10-vuotiskauden jälkeen, on vuonna 2022 arvioitu riskienhallintatoimenpiteiden onnistumista. Pintamaan haitta-ainepitoisuuksien on todettu laskeneen, ja pohjaveden haitta-aineleviämän laajeneminen on pysähtynyt.
Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa. Ympäristöviranomaisten kanssa on käyty neuvottelut kunnostamisen jatkamista fytoremediaatiolla, ja ELY-keskukselta maaliskuussa 2023 saadun lausunnon perusteella kunnostamisesta voidaan jatkaa.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.