Porvoon virastotalon työmaa toi kokemusta kiertotaloudesta
3 min
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama, heinäkuussa valmistunut Porvoon virastotalon tilamuutoshanke toi konkreettista kokemusta siitä, miten kunnianhimoiset kierrätys- ja kiertotaloustavoitteet toimivat käytännössä. Rakennuttamisen ympäristövastuuasiantuntijana Senaatti-kiinteistöissä toimivan Mirkka Rekolan mukaan korjaus- ja muutoskohteita yhdistävänä periaatteena tulee jatkossa olla säilyttämisen periaate ja kohdekohtainen kierrätysastetavoite.
Senaatti otti Porvoon virastotalon työmaalla tavoitteekseen muutos- ja korjaustöiden toteuttamisen niin, että purkamisen ja purkujätteen määrä minimoituu. Saman perustavoitteen luonnollisesti jakoivat kohteen suunnittelijat ja urakoitsijat.
”Kohde osoittautui siinä mielessä vaativaksi, että helposti kierrätettävän jätteen määrä oli varsin pieni. Tästä on tehtävissä se johtopäätös, että kullekin työmaalle tulee asettaa juuri sille kohteelle realistinen kierrätysastetavoite ja suunnitella kierrätystä jo ennalta”, Mirkka Rekola pohtii.
Ministeriötasolla on jo aiemmin asetettu rakennusalalle 70 prosentin kierrätysastetavoite. Joissakin tapauksissa, kun helppoa kierrätettävää, kuten metalleja ja murskeeksi jalostettavaa betonia on paljon, tämä yleinen tavoite on helppo saavuttaa ja jopa ylittää. Kun näiden ”perinteisten” kierrätysmateriaalien määrä on pieni, kierrätysasteeseen vaikuttavat merkittävämmin esimerkiksi muovit ja muovipohjaiset materiaalit, joiden saattaminen kierrätykseen on edelleen varsin vaikeaa.
Säilyttävää korjaamista
Mirkka Rekola korostaa sen tärkeyttä, että koko rakentamisen ketju saadaan mukaan kierrätystavoitteen saavuttamista varmistamaan. Porvoon virastotalon työmaan purkujätteiden kierrätysprosessia hän kertoo törmänneensä purkujätteen vastaanottajapäässä haluttomuuteen kertoa yksityiskohtaisesti, mihin eri purkujätelajit päätyvät.
”Tämäkin kohde osoittaa sen varsin tavallisen asian, että rakennustyömaan jätteiden kierrätys on varsin monimutkainen prosessi. Toistaiseksi vain osa purkujätteestä päätyy uusien tuotteiden valmistuksen raaka-aineeksi. Sen osuuden kasvattaminen on kiertotalouden perusidea”, Mirkka Rekola toteaa.
Vähintään yhtä tärkeänä näkökohtana hän pitää sitä, että mahdollisimman suuri osa käyttökelpoisista vanhoista materiaaleista voitaisi käyttää ehostuvassa rakennuksessa remontin jälkeen uudelleen. Esimerkiksi Porvoon hankkeessa osa vanhasta alakatosta purettiin ehjänä ja asennettiin takaisin vanhalle paikalleen sen jälkeen, kun uusi talotekniikka oli asennettu kussakin kerroksessa alakaton ja katon väliin. Lisäksi purettujen väliseinien mineraalivillat uusiokäytettiin uuden ilmastointikonehuoneen eristysmateriaaleina. Näin sekä jätteeksi päätyvän materiaalin että tarvittavien uusien raaka-aineiden määrä saatiin vähenemään.
Myös irtokalustehankintoihin määriteltiin kiertotalouskriteerit. Esimerkiksi kalusteissa eri materiaalit on oltava eroteltavissa toisistaan lajittelua ja kierrätystä varten elinkaaren päätteeksi ja tekstiileissä suosittiin luonnonkuituja keinokuitujen sijaan.
Myös uusia rakenteita suunniteltaessa tutkittiin materiaalien ominaisuuksia hiilijalanjäljen ja kiertotalouden näkökulmasta. Muun muassa väliseinärakenne valittiin hiilijalanjälkitarkastelun kautta, ja maaleilta vaadittiin ympäristöluokitus. Lattiamattojen ja akustiikkapaneelien oli puolestaan täytettävä niille asetettu uusiomateriaalin määrän minimivaatimus.
”Kiertotaloustoimien ansiosta rakennushankkeesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat 20 prosenttia pienemmät kuin ilman näitä toimenpiteitä. Eniten päästöjä vähensi väliseinien pienempi purun ja uudelleen rakentamisen määrä sekä kierrätysmateriaalin käyttö lattiapäällysteissä. Kiertotalousratkaisut voivatkin olla merkittävässä roolissa tulevaisuudessa ilmastonmuutosta torjuttaessa”, Rekola sanoo.
Kierrätysaste Porvoon virastotalon työmaalla asettui noin 50 prosenttiin. Kierrätysastetta määritettäessä lasketaan mukaan ne jäte-erät, jotka päätyvät uudelleen tuotteiden ja materiaalien raaka-aineeksi. Energiantuotantoon käytettävää eikä maarakenteissa hyödynnettävää jätettä ei sen sijaan oteta huomioon kierrätysasteessa.
Senaatin käytössä uusi kiertotalousohje
Senaatti-kiinteistöt otti viime syksynä käyttöön kiertotalousohjeen rakennushankkeissaan. Ohjeen tavoitteena on selventää seikkoja, jotka hankkeita rakennutettaessa on järkevää ottaa huomioon. Konkreettisten toimenpiteiden ja menettelytapojen lisäksi ohje käsittelee hanke-esimerkkejä, joista yksi on Porvoon virastotalon tilamuutoshanke.
Hankkeisiin sopivat teemat voivat ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekolan mukaan olla hyvin erilaisia. Uusi ohje sisältää neuvoja hankekohtaisten kiertotaloustavoitteiden asettamiseen. Se myös opastaa siinä, mistä eri näkökulmista kohteen kiertotaloutta voi toteuttaa ja siinä, mikä näkökulma sopii minkäkin tyyppiseen hankkeeseen.
Teksti: Vesa Tompuri
Kuvat: Aleksi Tikkala
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
