Työ- ja elinkeinoministeriön tilojen perusparannuksessa korostettiin hyvän sisäilman tärkeyttä. Helsingin Aleksanterinkatu 4–10:ssä sijaitseva monitilaympäristö rakentui yli 200 vuotta vanhaan arvokiinteistöön.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) historiallinen arvorakennus Helsingin ytimessä Aleksanterinkatu 4–10:ssä remontoitiin Senaatti-kiinteistöjen johdolla nykyaikaiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi monitilaympäristöksi. Ministeriön henkilökunta pääsi muuttamaan uusiin tiloihinsa lokakuussa 2018.
Presidentinlinnan vieressä sijaitseva uusklassinen empirerakennus on peräisin 1800-luvulta, ja se on Museoviraston suojelema. Vuonna 2015 alkanut perusparannus on kiinteistön historian laajin remontti. Noin 21 miljoonaa euroa maksanut korjaustyö toteutettiin kahdessa vaiheessa. Saneerauksessa korostettiin hyvää sisäilmaa ja ministeriön tarvitsemia turvallisuusratkaisuja.
Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkö Mika Kankainen kertoo, että TEM:n monitilaympäristön juuret juontavat vuoteen 2009. Tuolloin Senaatti ja työ- ja elinkeinoministeriö alkoivat yhdessä selvittää ministeriön tarpeita ja miettivät, minkälainen toimitilakonsepti ministeriölle luodaan.
Tuolloin TEM:n väki työskenteli neljässä eri osoitteessa, ja työympäristön kehittämishankkeen tavoitteena oli, että ministeriön henkilökunta sijoittuisi kahteen perusparannettavaan rakennukseen: Eteläesplanadi 4:ään ja Aleksanterinkatu 4–10:een. Konseptin mukaan kaksi kolmasosaa henkilöstöstä työskentelisi nimetyissä työpisteissä monitilaympäristössä ja kolmasosa omissa työhuoneissaan. Eteläesplanadin remontti valmistui vuonna 2015, ja samaan aikaan alkoi Aleksanterinkatu 4–10:n ensimmäisen vaiheen saneeraus.
Matkan varrella suunnitelmia piti kuitenkin tarkentaa. Yksi tekijä oli, että alkuperäisen työympäristökonseptin valmistuessa vuonna 2010 ministeriössä oli 650 työntekijää, kun nykyisin heitä on 400. Kankaisen mukaan myös työvälineet, työnteon tavat ja ymmärrys monitilasta ehtivät vuosien saatossa muuttua radikaalisti.
”Maailma oli kymmenen vuotta sitten hyvin erilainen. Jo remontin alkuvaiheessa ymmärsimme, että konseptia pitää tarkastella uudestaan. Suunnittelimme uuden tilaratkaisun, jossa ministeriön kaikki toiminnot sijoittuvat yhteen toimipisteeseen eli Aleksanterinkatu 4–10:een. Uudessa mallissa nimetyistä työpisteistä luovuttiin, eli nyt kaikki työskentelevät monitilaympäristössä.”
Aleksanterinkatu 4–10:n perusparannuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2015–2017, ja toisen puolikkaan saneeraus valmistui syksyllä 2018. TEM:n väki työskenteli tämän ajan sekä Eteläesplanadilla että Aleksanterinkadulla sillä puolella rakennusta, joka ei ollut remonttityömaana.
”Saneeraus toteutettiin hyvässä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Meillä oli yhteinen tavoite: rakentaa ministeriölle modernit ja laadukkaat työtilat, mutta vanhaa kunnioittaen”, Valtioneuvoston kanslian (VNK) toimialajohtaja Aino Jalonen kertoo.
Senaatin omistamaa rakennusta oli remontoitu aiemmin 30 vuotta sitten, ja nyt tehdyssä perusparannuksessa näkyviin jätettiin kerrostumia myös 1980-luvulta.
Jalosen mukaan useimmat ministeriöiden käytössä olevat toimitilat Helsingin ydinkeskustassa ovat suojeltuja arvorakennuksia, ja jokainen niistä on rakennushistoriallisesti arvokas ja ainutlaatuinen. Kaikissa korjauskohteissa toistuvat kuitenkin samat asiat, kuten nyt uusi monitilakonsepti.
”Suurin haaste oli, miten 200 vuotta vanhat tilat taipuvat nykyaikaiseen työskentelyyn – mutta kokemuksemme mukaan ne tekevät sen yllättävän hyvin. Usein vanhoissa taloissa on sopivan kokoisia saleja, jotka käyvät hyvin monitiloiksi: yksi sali on hiljaisen työn alue ja toinen esimerkiksi vuorovaikutteisempi työtila.”
Jalonen sanoo, että saneerauksessa haluttiin tuoda myös historiallisen talon loistokkuus jokaisen työntekijän ihailtavaksi ja koettavaksi. Aleksanterinkadun puolella ovat rakennuksen upeimmat salit, jotka entisöitiin huolellisesti.
”Sen sijaan, että talon arvokkaimmat osat olisi kunnostettu johdon huoneiksi, ne muutettiin henkilökunnan kahvioksi ja kokoustiloiksi. TEM:n kahviosta voi sanoa jopa, että se on kaupungin kaunein.”
Toimialajohtaja Aino Jalosen mukaan TEM:ssä tehtyyn muutokseen oli yhtenä osapuolena vaikuttamassa vuonna 2015 perustettu valtioneuvoston hallintoyksikkö, joka vastaa keskitetysti ministeriöiden tila-asioista.
”Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa kaikki ministeriöt työskentelevät nykyistä yhtenäisemmissä tiloissa valtioneuvostokampuksella eli valtioneuvoston linnan läheisyydessä. Kun välimatkaa on vain muutama kortteli, ministeriöiden sisäisen yhteydenpidon lisäksi myös rajat ylittävä yhteistyö toimii joustavammin. Tärkeää on myös tilojen muunneltavuus toimintojen ja organisaatiorakenteiden muuttuessa.”
”Ministeriössä on hyvin kriittistä väkeä, mutta viimeisin työtyytyväisyysbarometrimme oli tuloksiltaan hyvä. Ihmiset ovat kiitelleet kauniita, toimivia ja raikkaita tiloja.”
Puhdas sisäilma korostuukin Aleksanterinkadun kiinteistössä: remonttibudjetti nousi matkan varrella 14 miljoonasta eurosta 21 miljoonaan pääosin siksi, että vanhan talon välipohjat päätettiin puhdistaa kauttaaltaan.
Senaatin Mika Kankaisen mukaan sisäilman laadun varmistaminen oli yksi päätavoitteista jo alkujaan.
”Ullakon kolmea ilmanvaihdon konehuonetta laajennettiin ja yksi uusi rakennettiin, jotta modernille ilmanvaihtotekniikalle saatiin riittävät tilat. Alun perin ajattelimme, että välipohjat säilytetään, koska rakennuksessa ei ollut havaittu sisäilmaongelmia. Hyvän sisäilman varmistamiseksi oli kuitenkin tärkeää poistaa vanhat sekalaiset eristeet, kuten merihiekka, rakennusjätteet ja sammaleet”, Kankainen kertoo.
Lue myös: Senaatin kuusi tekoa hyvän sisäilman puolesta
Heidi Nummela arvioi, että henkilökunnan sujuvaan sopeutumiseen on vaikuttanut myös se, että osa väestä ehti työskennellä monitilassa jo Eteläesplanadilla. Lisäksi Senaatti, valtioneuvosto ja ministeriö tukivat henkilöstöä muutoksessa järjestämällä työpajoja ja tiedottamalla avoimesti remontin eri vaiheista.
”Täysin uusi asia oli, että perustimme henkilöstöhallintoyksikköön valmistelevan muuttokummiryhmän, johon valitsimme jokaiselta osastolta omat muuttokummit. Kuuntelimme ja keskustelimme yhdessä muutoksen herättämistä peloista, huolista ja kysymyksistä. Muuttokummit toimivat tärkeinä viestinviejinä ja viestintuojina osastoilleen”, Nummela kertoo.
Aino Jalonen kiittelee muuttokummimallin olleenkin osallistavin prosessi, jota ministeriöiden monitilamuutoksissa on toteutettu.
”TEM:n johto sitoutui vahvasti muutokseen ja osoitti sen henkilökunnalleenkin. Tällä oli todella iso merkitys onnistumiselle. Ideasta kannattaa ottaa mallia ja sitä hyödyntää tulevissakin ministeriöiden monitilaympäristöhankkeissa.”
Heidi Nummela kertoo, että eniten kysymyksiä herättivät ennakkoon hyvinkin arkiset asiat, kuten onko vessoja tarpeeksi ja onko omille tavaroille ja ulkovaatteille riittävästi säilytystilaa. Osa ihmisistä myös jännitti, pystyvätkö he keskittymään työntekoon yhteistiloissa vai onko ympäristö liian hälyisä ja rauhaton.
”Väki opettelee vielä uusia työnteon tapoja, mutta itse tiloja koskevaa purnausta ei ole oikeastaan enää kuulunut. Työpisteitä on riittänyt jokaiselle hyvin. Vain muutamassa ruuhkapiikissä joku on joutunut etsimään työskentelypaikan toisesta kerroksesta, oman osastonsa ulkopuolelta.”
Nummelan mukaan TEM:n työntekijät ovat olleet tyytyväisiä varsinkin sosiaalisuuden lisääntymiseen.
”Väki on sanonut, että onpa mukavaa, kun täällä tapaa ihmisiä eri puolilta taloa – eli kohtaamisia ja vuorovaikutusta on aiempaa enemmän. Myös kauniista tiloista, kuten upeasta kahvilasta, on tullut paljon kiitosta. Kyllä ihmiset arvostavat ja ovat ylpeitä työpaikkansa arvokkaista puitteista ja sijainnista.”
Työ- ja elinkeinoministeriön käytössä oleva uusklassinen kokonaisuus on yhdistelmä kaupungin arvovaltaisimmille kauppiaille 1800-luvulla rakennetusta neljästä porvaristalosta.
Helsingin ytimessä sijaitsevista taloista tunnetuin on C. L. Engelin kauppias Eric Borgströmille piirtämä empirerakennus, joka valmistui vuonna 1826.
Vuosien saatossa kauppiastalojen tiloissa toimivat niin Hotel de Russie -niminen hotelli kuin maan ensimmäinen valtion perustama tyttökoulu Svenska Fruntimmerskolan.
Rakennukset siirtyivät 1900-luvun taitteessa valtion omistukseen, ja ne otettiin eri virastojen käyttöön: tiloissa työskenteli pitkään muun muassa lääninhallitus.
Aleksanterinkadun talot 6–10 saneerattiin yhtenäisiksi vuosina 1915–19, ja 1930-luvulla Engelin suunnittelema Mariankadun puoleinen osa yhdistettiin muihin rakennuksiin. Puoli korttelia kattavan rakennuksen omistaa nykyisin Senaatti-kiinteistöt.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.