Tervetuloa palkittuun puukouluun – pehmeitä ääniä ja opiskelumökkejä
6 min
”Oppilaamme ovat aivan innoissaan uudesta koulusta. Myös lasten silmissä puinen rakennus ja puun näkyminen sisätiloissa on hienoa”, Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen kertoo. Into on tarttuvaa laatua: Helsingissä sijaitseva koulu voitti heti alkuunsa vuoden 2021 Puupalkinto-kilpailun yleisöäänestyksen.
Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Se aloitti syyslukukauden uudessa puurakennuksessa Helsingin Etelä-Kaarelassa.
Rakennus on Suomen ensimmäinen uuden opetussuunnitelman mukainen avoimen oppimisympäristön koulu, jossa toimivat kaikki esi- ja perusopetuksen vuosiluokka-asteet sekä lukio.
Rehtori Tuula Väisänen ei puhu luokkahuoneista vaan oppimistiloista ja ryhmätyötiloista.
”Opettamisessa olemme siirtymässä yhä enemmän tiimityöhön ja yhteisopettajuuteen. Joustava monimuoto-oppimisympäristö tukee muutosta erinomaisesti. Tilat tukevat erityisesti vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä – eli tulevaisuuden taitoja. Olemme saaneet viihtyisät ja monipuoliset uudet oppimistilat, joissa on todella hyvä sisäilma”, Väisänen sanoo.
Tervetuloa kierrokselle palkittuun puukouluun!
Rehtori Tuula Väisänen iloitsee Suomalais-venäläisen koulun uudesta puurakennuksesta.
”Parasta on, että puuta näkyy paljon”
Koulurakennus on jaettu eri alueisiin, joita voi muunnella joustavasti. Esikoululaisten sekä ykkös- ja kolmosluokkien kotialue on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen omaksi kokonaisuudekseen. Täällä mittakaava on suunniteltu kaikkein pienimmille.
”Muunneltavat tilat tarjoavat monenlaisia aktiivisia ja hiljaisia paikkoja eri oppimistilanteisiin. Kolmosluokkalaiset ovat samalla kotialueella pienimpien kanssa, jotta he voivat toimia heille ikään kuin malleina ja opastajina”, Väisänen kertoo.
Kakkosluokat sekä neloset ja vitoset ovat toisessa kerroksessa omalla alueellaan. Luokat kuudennesta ylöspäin ovat samalla alueella kuin lukiolaiset aineenopetuksen tiloissa.
“Oppilaat viihtyvät täällä selvästi. Parasta heistä on se, että puuta näkyy paljon ja täällä on myös sohvia ja nojatuoleja perinteisten pulpettien ja työpöytien lisäksi.”
Pienten oppilaiden tiloista on saatu pesämäiset käyttämällä verhoja, pehmeitä huonekaluja ja lattiassa tekstiililaattaa.
Kengätön koulu on siistimpi ja hiljaisempi
Isompien koululaisten alue sekä luonnontieteen ja matematiikan oppimistilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Siellä opiskellaan myös taito- ja taideaineita. Tarjolla on paljon yhteisiä ryhmätyötiloja, joita on helppo muunnella.
Tilat yhdistyvät luontevasti toisiinsa, niiden välissä on seinä tai liikuteltava seinä – joskus vain verho. Perinteisten käytävien sijasta koulussa on torialueita, joita voi käyttää sekä opetukseen että vapaahetkiin.
”Tilat pysyvät siisteinä, koska kengättömässä koulussa kaikki jättävät ulkokenkänsä eteiseen. Koulu on myös tavallista hiljaisempi, kun kaikki 700–800 käyttäjää liikkuvat sukkasillaan tai sisäkengissä,” Väisänen kertoo koulun äänimaisemasta.
Lukiolaiset Anna Marjeta (vas.), Elli Tallgren ja Dagmar Tomson viihtyvät toisen kerroksen sohvalla. Moni oppilas on koulussa jo esikoulusta alkaen, joten rehtori Tuula Väisänen tuntee heidät nimeltä – ja kaikki kutsuvat häntä Tuulaksi. ”Koulun vieressä sijaitsee myös kielipäiväkoti Kalinka. Monet oppilaat ovat yhdessä päiväkodista lukioon asti.”Puuseinät voivat olla esillä myös kemian ja fysiikan laboratoriossa, koska rakennuksen paloturvallisuudesta on huolehdittu hyvin.Talon sisällä on kaksi ”mökkiä”, ryhmätilaa, johon kuka tahansa saa mennä tekemään tehtäviään tai vetäytymään. ”Mökin nimi saattaa tosin vaihtua vielä, jos järjestämme nimikilpailun”, rehtori kertoo.Taito- ja taideaineiden tilat suunniteltiin yhdessä opettajien kanssa. Nyt kotitalouden, musiikin, kuvataiteen sekä pehmeiden ja kovien materiaalien käsitöiden tilat ovat parhaat mahdolliset kuhunkin aineeseen. Kotitalous sai käytännölliset tilat, joissa on opetuskeittiö neljälle pienryhmälle. Työskentelypöytien alla on ulosvedettävät puiset leivontapöydät.Musiikinopetuksen tiloissa puulattia ja paksut verhot parantavat akustiikkaa. Musiikinopettaja Miia Salo opastaa seitsemännen luokan Valeria Semovaa ja Julia Tuiskua rumpujen saloihin.
Liikuntahalli ratkaisi meluongelman – monipuolinen piha täytti toiveet
Koulun tontti sijaitsee keskellä vilkasta liikennettä Kehä I:n ja Hämeenlinnantien risteyksessä. Tontilla sijaitsi aiemmin huonokuntoisia rakennuksia, joiden käyttäjillä oli havaittu sisäilmaongelmiin viittaava oireilua. Uuden koulurakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 2015, ja hanke käynnistyi varsinaisesti 2017. Samana vuonna Senaatissa aloittanut rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi otti ensitöikseen kouluprojektin haltuunsa.
”Aina sykähdyttää, kun astun sisään koulun keskellä sijaitsevaan tilaan, josta on näkymät moneen suuntaan. Kyllä tästä tuli hieno”, Juolevi hymyilee.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi.
Koulun henkilökunta ja oppilaat osallistuivat aktiivisesti pitkään suunnitteluvaiheeseen. Varsinainen rakennusurakka alkoi vanhojen rakennusten purkamisella, ja oppilaat siirtyivät pariksi vuodeksi väistötiloihin.
Kouluun ei tehty omaa liikuntasalia, vaan rakennuksen naapuriin rakennettiin erillinen liikuntahalli, joka tarjoaa oppilaille tavallista paremmat liikuntamahdollisuudet.
”Koulurakennuksen viereen rakennettiin yksityinen liikuntahalli, jonka tiloista on koulupäivien aikana käytössä kaksi isoa salia”, Juolevi kertoo.
Liikuntahalli ja koulurakennus muodostavat L:n muotoisen massan, joka suojaa pihaa läheisten teiden melulta ja pienhiukkasilta.
”Koulun piha sijaitsi ennen tontin tienpuoleisessa reunassa, mutta uudessa ratkaisussa toiminnot käännettiin toisin päin. Nyt rakennukset ovat tontin tienpuoleisessa kulmassa ja piha aukeaa pientaloalueelle.”
Pientaloalueelle aukeavalla pihalla on tilaa leikkiä, sinne on tehty myös jalkapallokenttä, nopeasti koottava sählyalue ja koripallokenttä, jonka vihki käyttöön Suomalais-venäläisen koulun alumni koripalloilija Petteri Koponen. Koripallotähti lahjoitti myös korit koululle. Rehtori Tuula Väisänen arvostaa suurta ja monipuolista pihaa – oppilaista puhumattakaan.
”Koulun piha on kaikkien toiveidemme täyttymys!”
Liikuntahallin ja koulurakennuksen suojissa on rauhallinen piha.Suomalais-venäläinen koulu sai käyttöönsä liikuntahallin kaksi isoa kenttää, jotka voidaan erottaa väliverholla. Tilasta saa nopeasti myös juhlasalin.
Katso video uuden koulun rakentamisesta ja vanhan purkamisesta:
Puukoulu sitoo 280 auton vuosittaiset hiilipäästöt
Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus on Suomessa ensimmäinen koulurakennus, joka on tehty Stora Enson uusiutuvasta massiivipuusta. Runko- ja julkisivumateriaali on puuta: ristiinliimattua massiivipuulevyä (CLT) ja liimapuurakenteita. Osana vesikattorakennetta käytettiin myös LVL-viilupuulevyä, julkisivun puu on palosuojakäsitelty ja puupinnat hallitsevat tilojen ilmettä myös koulun sisällä.
”Materiaali vaikuttaa merkittävästi rakennusten hiilijalanjälkeen. Suomalais-venäläisen koulun puumateriaali sitoo hiiltä saman verran kuin 280 henkilöautoa tuottaa vuodessa hiilidioksidipäästöjä”, Senaatin rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi sanoo.
Ennen rakentamisen aloittamista, rakennussuunnitelmalle tehtiin hiilijalanjälkiselvitys. Ehdolla oli kaksi vaihtoehtoa – tehdäkö runko puusta vai betonista. Puurungon hiilijalanjälki osoittautui selvästi pienemmäksi:
Ratkaisu oli onnistunut myös rakentamisen aikaisten hiilidioksidipäästöjen kannalta. Puisen rungon päästöt olivat olennaisesti alemmat kuin betonisen. Puurungosta aiheutunut kustannuslisä osoittautui myös yllättävän vähäiseksi, se oli noin 1,5 prosenttia.
”Teimme tässä hankkeessa ennakkoon hiilijalanjälkilaskelmat, jotta näimme paljonko puun käyttö vaikuttaa. Jatkossa laskelmia tehdään varmaan muistakin uudisrakennuksista. Hanke kokonaisuudessaan antoi paljon oppia puurakentamisesta. Kiitän erityisesti SRV:tä, jonka laajasta puurakentamisosaamisesta oli hyötyä tässä hankkeessa.”
Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki
Kokonaisala 6 500 m²
Kaksikerroksinen koulurakennus on rakennettu ristiin liimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista, jotka näkyvät myös sisäarkkitehtuurissa.
Vuoden 2021 Puupalkinto-kisan yleisöäänestyksen voittaja.
Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt.
Rakennuttajakonsultti A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.
Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS), pääsuunnittelijana Juha Salmenperä.
Pääurakoitsija SRV Rakennus Oy.
Rakennesuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
LVIAS-suunnittelu Granlund Lahti Oy.
Koulussa on puurunko. Ulkoseinät ovat CLT-elementtiseiniä. Muu runko on toteutettu puisella pilari-palkkijärjestelmällä. Välipohja on betonilaattaa ja yläpohja puurakenteinen. Koulun sisäpihan puoleisen julkisivun päämateriaali on sileäksi höylättyä, ajan myötä harmaantuvaa lehtikuusipaneelia. Katon pitkä räystäs suojaa julkisivua ja pihaa.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
