Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 11 000 rakennusta, joista noin 500 on virallisesti suojeltu. Yhteiseen kansallisomaisuuteemme liittyy lukematon määrä tarinoita ja yllättäviä yksityiskohtia. Tiesitkö sinä nämä?
Kansallismuseon 57 metriä korkealla tornilla ei sinänsä ole ollut mitään erillistä käyttötarkoitusta, vaan sellainen oli tapana rakentaa julkisiin rakennuksiin 1900-luvun alussa. Joskus tornissa on säilötty museoesineitä, ja viime vuosina tornin käytävillä on järjestetty pienimuotoisia tilaisuuksia. Noin 38,5 metrin korkeudessa olevilta parvekkeilta avautuvat upeat näkymät eri puolille Helsinkiä.
Tornia ei turvallisuussyistä voi avata julkiseen käyttöön, mutta esimerkiksi Taiteiden yönä on päästetty rajattuja kävijäryhmiä kipuamaan rappuset ylös.
Helsingin Senaatintorin laidalla sijaitsee Arppeanum, joka valmistui vuonna 1896 Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratorioksi ja museoksi.
Aikansa huippukalliin kemistien opinahjon huomattavin tila on valuraudasta ja teräksestä rakennettu koristeellinen pääportaikko. Materiaali portaikkoon valittiin paloturvallisista syistä, olihan kemiallisten kokeiden tekemisessä tulipalon vaara. Elämää talossa tahdittivatkin pihamaalta ja rakennuksen parvekkeilta kuuluvat räjähdykset, joita kemian opiskelijoiden kokeet tuon tuostakin tuottivat.
Suomenlinnassa sijaitsevan Merisotakoulun sivurakennuksen yhden suuren holvatun huoneen perällä on pieni lattialuukku, josta puiset portaat vievät matalaan ja pimeään ryömintätilaan, alapohjaonteloon. Sieltä on löydetty vanhoja kenkiä ja muun muassa rautakuula. Siinä ei sinänsä ole mitään kummallista, onhan Suomenlinnalla värikäs menneisyys linnoitussaarena.
Vanhassa kaatuneessa tynnyrissä nukkuu sen sijaan ikuista untaan kissa, joka on muumioitunut ajan saatossa. Vieressä makaavasta toisesta kissasta on jäljellä enää luuranko. Sieltä täältä pilkottaa erikokoisia eläinten luita, myös suuremman eläimen pääkallo.
Kyseessä voi olla tarkoituksella talon alle jätetty rakennuskätkö, joiden yksi tyyppi on uhri- tai taikakätkö. Ritualisoidut kätköt sijaitsevat usein rakennusten nurkkien, kynnysten, tulisijojen ja seinälinjojen yhteydessä tai lattioiden alla. Valtaosa kätköistä on hyväntahtoisia. Ne on tehty suojelemaan pahoilta voimilta ja tuomaan onnea talon väelle. Joskus kätkö on asetettu uhriksi tai tuomaan hedelmällisyyttä.
Keskiaika loppui Hämeen linnassa loisteliaasti ruotsalaisen aatelisnaisen Ingeborg Aakentytär Tottin komennuksessa. Hän oli saanut linnan leskeneläkkeenä puolisonsa, Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhemman kuoltua.
Ingeborg Tott asettui asumaan Hämeen linnaan, jossa hänellä olisi sotilaallisen vallan lisäksi muutenkin merkittävä asema. Rikkauttaan valtiatar toi esiin kantamalla moninkertaisesti kaulan ympärille kiedottua kaulakorua, jota koristivat pähkinän kokoiset kultaiset helmet.
Pääsiäisenä linnaan sytytettiin uskonnollisen Ingeborg Tottin käskystä 5 555 vahakynttilää. Jeesuksella uskottiin nimittäin olevan yhtä monta haavaa, kun hänet otettiin alas ristiltä.
Olavinlinnassa pidettiin jo ammoisista ajoista lähtien elättipässejä, joista yhden sanotaan jopa pelastaneen linnan venäläisiltä piirittäjiltä keväällä 1656.
Pässi oli kiivennyt pohjoispatterille etsimään suuhunpantavaa ja samalla iski ukkosmyrsky. Pässi säikähti jyrinää ja nousi pystyyn kahdelle jalalle. Vastarannalla venäläiset säikähtivät näkyä: mustalla muurilla tanssi hirmuinen, valtavasarvinen olento. Sen suusta näytti sinkoutuvan liekkejä salamoiden leiskuessa takana.
Venäläiset pakenivat kauhuissaan ja ahtautuivat veneisiinsä, jotka kaatuivat ja uimataidottomat hukkuivat. Palkinnoksi siitä, että pässi pelasti Olavinlinnan väen, pidettiin pässistä sen loppuelämän ajan poikkeuksellisen hyvää huolta. Tästä tulee tarinan mukaan sanonta ”elää kuin linnan pässi”. Nykyään pässiä voi kauhistella Tallisaaressa kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauaksen veistoksen muodossa.
Askaisissa Länsi-Suomessa sijaitsevan Louhisaaren kartanonlinnan synkin tarina liittyy pieneen kamariin. Linnan rakennuttajan pojanpojan poika, hovijunkkari Herman Fleming (k. 1789) tunnettiin kiivaana ja sairaalloisen mustasukkaisena miehenä. Matkoille lähtiessään tai miesvieraiden saapuessa hän lukitsi vaimonsa vankikoppimaiseen kamariin.
Kerran reissuun lähtiessään hän unohti pyytää palvelusväkeään ruokkimaan puolisoaan, jolloin tämä kuoli nälkään. Tarinan mukaan hänet olisi muurattu seinään. Totta tai ei, hovijunkkarin kolmesta vaimosta yhden kuolinsyytä ei tiedetä eikä hautapaikkaa tunneta.
Joka tapauksessa tämän ”viimeisenä rikkaana Fleminginä” tunnetun miehen aikana kartano kukoisti, ja linnaa kunnostettiin muodinmukaisesti rokokootyyliseksi. Tämä johti kuitenkin Flemingin velkaantumiseen ja lopulta koko linnan myymiseen. Niin päättyi yli 300 vuotta kestänyt Flemingien aika Louhisaaressa.
Useiden pääministerien sihteerinä, 1970-luvulla valtiovarainministerinä ja myöhemmin Tielaitoksen pääjohtajana työskennellyt Jouko Loikkanen oli yksi Tamminiemen vakiosaunojista. Hän kertoo lauantaisaunojen sujuneen yleensä aina saman kaavan mukaan. Vieraiden tultua viideltä paikalle Matti Kekkonen haki isänsä mukaan. Vakiosaunojille oli omat paikkansa löylyhuoneessa ja omat lepotuolinsa uima-altaan äärellä.
”Ainoastaan yksi henkilö hyppäsi pää edellä altaaseen, ja se oli Kekkonen itse. Me muut menimme rappuja pitkin. Kello 18.00 hiljennyimme kuuntelemaan uutiset, jonka jälkeen otimme vielä yhdet löylyt, peseydyimme ja lähdimme pois. Viimeistään 18.45 olimme ulkona.”
Artikkeli perustuu Kontrahti-lehdessä 2014-2016 ilmestyneisiin juttuihin kansallisomaisuudestamme.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.