Olemme pienentäneet energiankäytön ja -hankinnan fossiilisia hiilidioksidipäästöjämme yli 90 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi olemme tehostaneet merkittävästi valtion tilojen käyttöä ja ottaneet käyttöön materiaalitehokkuutta edistäviä kiertotalouden käytäntöjä. Tänä vuonna käynnistimme luonnon monimuotoisuusohjelman.
Lähivuosien suurin haasteemme on ennätyksellinen investointitahti Puolustusvoimien toimitilojen rakentamiseen ja kehittämiseen. Se kasvattaa rakentamisvolyymiamme voimakkaasti, kuluttaa suuria määriä energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja sekä tuottaa suoria ja välillisiä ilmastopäästöjä. Tämä näkyy jo nyt Puolustuskiinteistöjen kokonaishiilijalanjäljen lievänä kasvuna. Samaan aikaan tavoittelemme hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Miten yhtälö saadaan toimimaan?
Vastuullinen ja luonnon kantokyvyn rajoissa tapahtuva rakentaminen vaatii parannuksia kaikissa hankevaiheissa.
Nykyiset tilat täytyy hyödyntää aina kun mahdollista. Kun rakennetaan uutta, on tilatehokkuus, muuntojoustavuus, hiilineutraalisuus, materiaalitehokkuus sekä uusiomateriaalien hyödyntämisen mahdollisuudet otettava huomioon hankkeen valmistelun alusta lähtien.
Mitä myöhemmin näihin kysymyksiin pureudutaan, sitä vaikeampi on enää toteuttaa vastuullista rakentamista. Kyse on myös arvojen ja johtamistavan muuttamisesta, jossa taloudellisten ja toiminnallisten näkökohtien rinnalle nostetaan vastuullinen hankkeen toteuttaminen mitattavalla ja kustannustehokkaalla tavalla.
Suomi on valtiona sitoutunut monin tavoin hiilineutraalisuuteen, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Nämä sitoumukset ovat siis yhteisiä kaikille valtion toimijoille, eivät vain meille kiinteistöjen haltijana ja tilojen toteuttajana.
Timo Kanerva
yhteiskuntavastuujohtaja
