Hämeen linna on historiansa aikana toiminut myös vankilana. Vankilavaiheen jälkeen linnaa on entisöity perusteellisesti, ja vallihautoja kunnostavat yhteistyössä rakennushistorian, arkeologian, arkkitehtuurin ja tekniikan asiantuntijat - sekä lampaat.
Senaatti toteuttaa Museoviraston kanssa Hämeen linnassa pitkäkestoista kunnostusta, johon kuuluu mudan peittämän vallihautapohjan ruoppaaminen, ja sen myötä virtauksen palauttaminen, sekä kiviluiskakorjauksia. Urakoitsijoita on kaksi: vanhimpaan linnoitusosaan keskittyvä Kivityö Kaseva sekä 1970- ja 1980-luvuilla kunnostettuun osaan keskittyvä IKJ-Rakennus. Kumpikin yhtiö on erikoistunut historiallisten rakennusten ja rakenteiden korjaamiseen.
”Pyrimme käyttämään vuosittain 200 000 – 300 000 euroa Hämeen linnan vallihautojen korjauksiin. Tarvetta on vielä arviolta 5-10 vuodeksi”, kertoo rakennuttajapäällikkö Sami Brück Senaatti-kiinteistöistä.
Työmaan töihin on palkattu myös vankeja.
”Yhteistyö työtiimeissä on ollut hyvää riippumatta työntekijöiden taustoista. Jotkut vangit ovat samalla jopa opiskelleet ammattiin, jolloin työmaa on voinut toimia harjoittelupaikkana”, kertoo toimitusjohtaja Jari Kaseva Kivityö Kasevasta.
Hertta Helkalan lampaat aloittivat työvuoronsa kello yhdentoista aikaan.
IKJ Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Soramäki kertoo linnan nurmipintaisten jyrkkien luiskien tuottavan haasteita. Luiskien hoidossa onkin jo usean vuoden ajan hyödynnetty lampaita. Aluksi oli vaikea löytää lampaanhoidon hallitseva ammattinen, joka kuljettaisi lampaita säännöllisesti ”työvuoroihinsa” ja niiltä pois. Lammilainen lampuri Hertta Helkala sattui kuulemaan tästä tarpeesta ja päätti tarttua asiaan.
”Ilman tähän sopivia koiria tämä ei onnistuisi. Minulla on tähän tehtävään kolme paimenkoiraa sekä 16 norjalaista rygja-lammasta”, Helkala kertoo.
Lampaiden käytön suurimpia etuja on kohteen arkkitehti Sanna Ihatsun mukaan se, ettei nurmijätettä jää. Tämä vähentää nurmikon kasvuvauhtia ja helpottaa näin ollen tulevaa nurmikonhoitoa.
”Lisäksi on otettava huomioon kasvillisuuden erityislaatu, sillä valleissa on paljon arvokkaita ketokasveja, esimerkiksi armeijan mukana saapuneita niin sanottuja sotatulokkaita”, Ihatsu kertoo.
Jari Kaseva (kuvassa vasemmalla), Jouni Soramäki, Sanna Ihatsu ja Mauri Kulman tutkivat työselitystä.
Hämeen linnan korjaustöihin kuuluu vallihaudan kivien tarpeenmukainen korjaaminen, vanhan savieristyksen uusiminen sekä uusimistyön turvallisuuden takaamiseksi yläpuolisiin maaluiskiin tehtävä kevennyskaivu. Vallihaudan kivien uusimisen jälkeen maavalli korotetaan takaisin, ei kuitenkaan aivan niin korkeaksi kuin ennen kevennyskaivua.
”Nykyvaatimusten mukaan luiskan varmuuden sortumista vastaan on oltava enemmän kuin 1,5. Siksi maavalli jätetään hieman matalammaksi. Maanpainetta kertyy korjaustöiden jälkeen kolmen metrin korkuisesta kivimuurista sekä muurin päälle rakennetusta, runsaan seitsemän metrin maavallista”, kertoo korjaustyön geoteknisestä suunnittelusta vastaava Mauri Kulman A-Insinööreistä.
Painavien luiskakivien siirtämien on ollut ennen vanhaan todellinen taitolaji. Myös nyt uusittavat kivet ovat peräisin samasta kalvolalaisesta louhimosta, josta suurin osa Eduskuntatalon kivistä on louhittu.
Vanhojen pullistuneiden kivirakenteiden korjaaminen vie vielä ainakin viisi vuotta, minkä jälkeen suurin peruskorjaustarve Hämeen linnan valleilla on ainakin vähäksi aikaa ohi.
Teksti ja kuvat: Vesa Tompuri
Hämeen linnan rakennus aloitettiin jo 1200-luvulla ja sitä täydennettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla linnan ulkopuolisilla linnoituksilla. Kokonaisuuteen kuuluu noin 600 metriä pitkä vallihauta, joka on Suomen ainoa vesivallihauta.
Hämeen linna siirtyi Museoviraston hallintaan vuonna 1995 ja Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuonna 2014. Senaatti toteuttaa linnan korjaus- ja restaurointityöt yhteistyössä Museoviraston kanssa. Restauroinnin ohjauksesta ja valvonnasta vastaavat yliarkkitehti Helena Hirviniemi ja arkeologi Olli Soininen Museovirastosta.
Lue lisää Hämeen linnan historiasta: Hämeen linna
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.